tiistai 19. helmikuuta 2013

Kulutusmyyttien Murtaja

Jotta voin laittaa ton lehden kiertoon täytyy tehdä ensin postaus niistä kulutusmyyteistä. Puhuin tästä siis hiljattain, ja lupasin postata siitä jotain.

Kyseessä on siis Luonnonsuojelija -lehden 1/2013 numero. Sain ilmaiseksi kirjastosta :) Oikein hyvää luettavaa, suosittelen jos jossain satutte siihen törmäämään. Mä aion kirjoittaa ne myytit sellaisenaan, mutten taida jaksaa kirjoittaa sanasta sanaan sitä, miten ne murretaan, vaan teen niistä tekstiin pohjautuen oman versioni. Ok?

1. Myytti: Suomi on ollut "aina" kulutusyhteiskunta. Fakta: Kehitys alkoi vasta 50 -luvulla, mutta vasta 80 -luvun Suomesta voitiin puhua runsauden yhteiskuntana.

2. Myytti: Hyvinvoinnin kasvu ja luonnonvarojen kulutus kulkevat käsikädessä. Fakta: Hyvinvointi kasvaa vaurauden mukana tiettyyn pisteeseen, kunnes pysähtyy. Nyt suomalaisten kulutus on paisunut täysin kestämättömäksi, eikä hyvinvointi ole yhtään lisääntynyt. Päinvastoin kääntynt laskuun 90 -luvulta lähtien.

3. Myytti: Ylikulutus johtuu "turhakkeista". Fakta: Turhakkeita (mm. lasten aterioiden kylkiäiset, lehtipuhaltimet) välttelemällä ei vielä ratkaista ilmastohaastetta. Tärkeämpiä ovat arkiset valinnat: asuminen, liikkuminen ja ruokailu). Erityisesti ruoan kohdalla huomio on kiinnittynyt epäolennaisiin seikkoihin:kauppakassien sijaan pitäisi miettiä kassin sisältöä, pakkausten sijaan hävikkiä, tuontiruoan sijaan kauppamatkoja)

4. Myytti: Ylikulutus johtuu hedonististen shoppailijoiden heräteostoksista. Fakta: Ei johdu. Taas palataan siihen arkikulutukseen.

5. Myytti: Laaja ympäristöherätys ratkaisee ylikulutusongelman. Fakta: Ihmisillä on hyvä tahto, muttei hyviä tekoja. Näinhän se aina on.

6. Myytti: Kuluttajakuninkaat johtavat ympäristövallankumousta. Fakta: Kuluttajat vain harvoin avaintekijöitä markkinoiden vihertämisessä. Vaikuttavimmat toimenpiteet tehdään poliitikoiden ja suurempien yritysten toimesta. Tähän haluan kyllä sanoa oman sanani: Poliitikot eivätkä varsinkaan yritykset kuitenkaan tekisi näitä ympäristöparannuksia, jolleivat "tavikset" niitä haluaisi/vaatisi. On ihan pöljää vedota siihen, että suurin osa ympäristöongelmista on isoimpien yritysten aiheuttamia, ei ne huvin vuoksi vesistöjä ja ilmaa pilaa, kyllä ne niissä tehtaissaan tuottaa viime kädessä meille kuluttajille kaikkea kivaa.

7. Myytti: Ekotehokkuus ja palvelutehokkuus hoitavat ympäristösaasteet. Fakta: Jevonsin paradoksin mukaan jonkin reurssin käytön tehostuminen johtaa  keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tämän resurssin käytön lisääntymiseen eikä niinkään vähentymiseen.

8. Myytti: Suomen korkeat päästöt johtuvat korkeasta teollisuuden rakenteesta. Fakta: Pitää paikkansa vain osittain.

9. Myytti: Kaikki kannattavat ekotehostamistoimet on jo tehty Suomessa. Fakta: Tutkimusten mukaan suomalaisten tuotteiden päästöintensiteetti euroa kohden on kansainvälisesti katsottuna suht korkea.  Esim. Ruotsisa, Saksassa ja Espanjassa tuotetaan paperituotteita, elintarvikkeita ja jätehuoltoa pienemmillä päästöillä.

10. Myytti: Ympäristöhaasteiden kriisiytyminen on väistämätöntä. Fakta: Paljon erilaisia ympäritönkannalta hyviä tekoja on vielä tehtävissä. Tarvitaan iso kultuurinen muutos, joka tekee kestävistä toimintatavoista normaaleja - parhaimmillaan myös helppoja, hauskoja ja halpoja.

Osa tosta oli ehkä vähän sellaista tylsää, mutta sitä ei mielestäni koskaan voi liiaksi jauhaa, että ne jokapäiväiset valinnat ovat ne, jotka ratkaisee. Ihan sama vaikka jonkun laihdutuksen suhteen. Yksittäisillä ostoilla ei tasapainoa vielä järkytetä, mutta päivittäisillä valinnoilla kyllä. Ja siitä olis päästävä pois, ettei yksi ihminen tälle mitään mahda. Usko pois! Sinä et ole yksin! Ihan niinku vaikka yksi vegaani ja sen lihan ostamatta jättämiset ei vaikuta yhtään missään. Mutta kun niitä vegaaneita onkin kymmeniä, satoja ja tuhansia, niin kyllä se alkaa tämän kokoisessa maassa Atriaa ja HK:ta jo vähän hirvittämään. Sama pätee ympäristöasioihin.

Yks asia, mikä musta on jotenkin todella hienoa, on auton jättäminen pihaan ja kulkeminen pyörällä. Silloin ihan konkreettisesti sä olet tekemättä jotain ympäristölle haitallista. Varrattuna vaikka siihen, että kaupassa ostaisit luomuomenoita tehotuotettujen sijaan. Eihän sellainen missään tunnu. Mutta se, että sä et päästäkään ilmaan niitä kun auton päästöjä - se on ihan konkreettisesti niistä päästöistä pois! Just vaikk ajoku lentomatkailu, jota monet ympäristötietoiset ihmiset kaikesta huolimatta paljon harrastaa, niin se kone nousis ilmaan ilman niitäkin, mutta se auto siellä pihassa ei liiku, ellet sinä sitä liikuta! (tietenkin ne navetassa olevat lehmät lypsetään, ja broilerit tapetaan siitäkin huolimatta, että vegaanit ei sitä rahoita, tälläisissä asioissa se näkyy vasta pitkällä aikavälillä, tuottavuuden laskuna).

Nyt siellä on kyllä viheliäisen paljon lunta, mutta onneksi on ihana ilma kävellä! Josta tuli mieleen, että ajattelin nyt yrittää kävellä oikein paljon, jos sais sillä yhtään noita ylimääräisiä sulateltua. Tekee hyvää Ristollekin. Aamulla oltiin sit oikein pitkällä lenkillä. Oli mukavaa.

Mietin kävellessä, että olen kyllä aika mahdoton. Kun "repsahdan" niin teen sen tosi huolella, joka osa-alueella yhtä tehokkaasti. Kuten koulu, raha-asiat, nuket, syöminen. Ja sit kun olen kunnolla, olenkin todella esimerkillinen. Kun olen tuhma, olen todella tuhma, ja kun olen kiltti olen ihan super kiltti. Aika rasittavaa. Mutta en usko että viihtyisin muunlaisessa ihmisessä. Kyllä vähän hullu täytyy olla. Mut silti. Vähempikin riittäis.

Postissa tuli kemian kokeeni. En meinaa kehdata kertoa. 7+. Sain kyllä paremman arvosanan mitä opiskeluaktiivisuuteni perusteella olis pitänyt saada, mut on seiska silti aika nolo. Ja taas toisaalta, kyllähän mä oikeastaan todella aktiivisesti opiskelin, kun kävin kolmesti yksityistunnillakin, mutta opiskelin vaan täysin vääriä asioita. Kerroinkin siitä, kuinka koko kurssi meni multa niiden laskujen sisäsitämiseen, ja kokeessa ei sitten ollutkaan yhtä ainuttakaan laskua. Onneks sain bilsasta sen kympin. (vaikka ihan pakko myöntää, että oli aika helpot kokeet, niin että varmaan moni muukin sai kympin).

Nukesta. Olen sen nyt luottokunnalle pystyssä. Mutta on se vaan veikeä nukke! Hieno! Ja yksi niistä ihan ensimmäisistä Neo:ista (Kennerit on niitä, joita tehtiin yhden vuoden ajan 1972 ja Neot nyt näitä, joita edelleen tehdään, alettiin tekemään joskus 2000 -luvun alussa, ja tämä siis niitä alkupään tyttöjä.)  On hassua miten mun nukkemakuni on kehittynyt tässä ajan kuluessa. Alkuun mun mielestä ne alkupään nuket ja kaikkien jumaloimat kennerit kans oli rumia. Tykkäsin vaan näistä uusimmista, ja niistäkin erityisesti kaikista söpöimmistä tapauksista. Kunnes sain ensimmäisen vähän vanhemman tyttöni ja se olikin niin älyttömän kaunis. Se avas silmiä sit noille muillekin vanhemmille kaunokaisille. Erityisesti Kennereiden hienoudelle. Niissä on ikään kuin sellainen pehmeä hehku :) Mutta se nyt tällä erää nukeista. En enää edes muista kehen olen jäänyt niistä omista kertoessani. Eikä mua ehkä huvita niistä enää mitään järjestelmällistä kertoakaan. Ne vaan on kaikki nii hienoja!!

Koska tää netissä roikkuminen on niin vaarallista on mun parasta mennä tekemään jotain ihan muuta.

Hups! meinas unohtua tämä, kun ajauduin huutonettiin (onneks ei mitään ostettavaa!)

Moikka nyt taas! Nii joo, kuvia! Ensiksi suklaasta jonka ahdoin sisääni. Yksi kerrallaan, jokaisen mausta nautiskellen! Sain rasian ystävänpäivälahjaksi siipalta.

Ja  tulevasta tytöstä, entisen omistajan ottama kuva.
Melko söpö! Ja aivan kurittoman näköinen!


xoxo,

 





2 kommenttia:

  1. Moikkamoi! Voisitko joku päivä jakaa täällä blogissa Tuhtien reseptin? Tuli mieleen noista aikaisemmista postauksista ja viimeistään kuvamatskun näkemisen jälkeen heräs vahva innostus koittaa leipoa niitä. :)

    VastaaPoista
  2. Moikkis! No kun mä yritän näillä houkutella teitä ostamaan sen kirjan! ;) Mut kyllä mä voin sen laittaa siltikin :)

    xoxo,

    Raisa

    VastaaPoista