keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Ystävänpäivän aaton tunnelmia

Hihoo!! Kokeet nyt ohi! Niin helpottavaa! Oli ihanaa kun sai lukea mitä huvittaa! Joten luin...kemiaa :) Ihan kyllä vaan vähäsen, sitä ekan kurssin kirjaa. Ja hops! Sieltä tuli vastaan niitä reaktiolaskuja, joiden kanssa viime kurssissa taistelin oikein urakalla. Eli meille on ne (ehkä?) jo opetettu. Mä olin kyllä yhden tunnin poissa, ja koska mulla oli vanha painos siitä kurssilla käytetystä kirjasta, meni ne aiheet eri järjestyksessä enkä tiennt mitä missasin. Mulla on kyllä jo ainakin kolmelle tunnille asiaa, jotka olen siis mielstäni missannut. En ymmärrä. No, ihan sama. Nyt siis käyn itsekseni niitä asioita läpi uudelleen. Jospa ne vähän paremmin sieltä kolhatelis omille paikoilleen, nyt kun ymmärtääkin niistä jo jotain. Oikeesti ette voi uskoa (tai siis kyllä varmaan voitte) kuinka hienolta tuntuu sanoa ymmärtävänsä kemiasta jotain. Mutta siis ihan vaan vähän.

Nii, lukasin myös uuden kurssin sisältöä vähän tarkemmin. Ei se ollutkaan pelkkää metallia. Myös muita materiaaleja. Ja ennen kaikkea niitä muita, siis varmaankin siitä miten niitä syntyy. Ei kuulosta enää niin jähmeeltä ja helpolta. Pöh!

Eilen oli kaikista surkein päivä, mitä sairasteluun tulee. Todella heiveröinen ja tukkoinen olo. Sain kuitenkin bilsan koealueen luettua, mikä kyllä oli multa niin älytön veto jättää sekin noin viime tinkaan, varsinkin kun sain vielä monta päivää lisälukuaikaa. Ehkä se johtu just siitä. Mä nimittäin luulin, että koe olis ollut jo viime to, mut olin ymmärtänyt väärin (yllätys!) ja koe olikin vasta tän viikon ti. Joten monta lisälukupäivää. Jotka haaskasin.

En mennyt kokeeseen kovin suurin odotuksin, mutta yllättävän hyvin tunnuin osaavan. Sain myös viime viikkoisen kokeeni takaisin. On hassua sanoa, mutta olin hienoisen pettynyt 9+:aani. Olis nyt edes ollut 9½.

Koulun jälkeen kävin kirjastossa, lainasin yhden elokuvan, jonka sitten illalla vielä katsoin. Kirjastoon mennessäni pihalla haukkui surkea pieni koira ja pois tullessani samainen koira haukkui siinä edelleen, ja kyllä mulla ainakin 10-15 minuuttia siellä meni. Kävin sitten sanomassa kirjasto-tädille, että jos ne pystyy vaikka kuuluttamaan omistajaa, tollanenhan on ihan törkeetä, että jätetään kirjastossakäynnin ajaksi toinen ulos odottamaan. Se olis vielä ihan ok, että käy nopeesti palauttamassa jotain tms. mutta noin pitkäksi aikaa. Muistan kyllä joskus nähneeni Jäähallin kirppiksen oven edessä koiran...sillä varmaan ollut todella mukava odotus.

Toissapäivänä ihmettelin sitä, kuinka Nai-Nain entiset omistajat ovat antaneet sille niin hassun nimen, kunnes muistin että sen nimihän on Kenai ja me kutsutaan sitä nainaiksi...

Yks mitä olen todella paljon ihmetellyt yksin ollessani on se, kuinka sinkut ja lesket jne. saavat yhtään mitään aikaiseksi! Ennen kaikkea ruoan suhteen. Mä en ainakaan viitti tehdä yhtään mitään pelkästään itselleni. Oikeesti. Ihan kamalaa. Varsinkin nyt kun on pakastinkin niin täynnä, etten voi pakastaa loppuja ruokia, enkä varmasti osais tehdä ruoka-annosta vain yhdelle. Joten olen syönyt karjalanpiirakoita liian pitkä aika sitten tekemälläni munavoilla ja illalla nuudeleita, joiden pinnalle kyllä tehnyt herkkutofupaistoksia. Herkkutofu tehdään näin: 1 rkl sakea, 1 rkl soijakastiketta, 1 rkl misoa, vajaa 1 rkl sesamöljyä (eilen laitoin myös 1 rkl miriniä, mutten ole varma oliko se yhtä hyvää kuin ilman, sillä en maistanut eilistä ruokaa yhtään) kaadetaan pannulle, sekaan puoli pakettia tofua suikaleina, paistetaan hetki, lisätään esim. porkkana paloiteltuna, kypsennetään hetki kannen alla, lisätään lisää vihanneksia esim. mung pavun ituja, kypsennetään vielä hetki ja kipataan sitten keitettyjen ja valutettujen nuudelien päälle. Aika erikoisia aineksia, mutta jos tykkää japanilaisesta ruoasta niin noita ehkä löytyy kaapista. Mä muuten käytän sakea pelkästään ruoanlaittoon ja vaikka ostan sitä aina pieneimmän pullon niin ainahan sitä jää. Järkeilin sitten, että sen voi käyttää riisiviinietikkana jos se ennättää mennä "huonoksi", olin jo edellisen pullon kanssa tehnyt niin, mutta sain sitten alkosta siihen vielä varmistuksen, että se on ihan "turvallista". Sama varmasti toimii myös muiden viinien kanssa, et jos teillä menee viiniä "vanhaksi" siis alkoholi muuttuu (palaa?) etikaksi (hapen vaikutuksesta, eikö totta?) niin sen vois sitten käyttää ruoanlaitossa etikan tapaan.

Luin suomen luonnonsuojeluliiton lehteä ja siinä oli oikein mielenkiintoinen artikkeli kulutusmyyteistä. Kerron siitä joskus lähitulevaisuudessa lisää, mutta haluan tässä sanoa, että ne mun nukkeostot ei tätä palloa pilaa! Päivittäinen kulutus on paljon painavampaa, siis esim. autoilu ja ruokaostokset. Ja niistä molemmista saan varmasti oikein hyvät pisteet, siis niiden suhteen toimin hienosti :D Ainakin melkein aina. Tämä ei silti tarkoita sitä, että voisin nyt heti paikalla mennä tilaamaan uuden nuken. Vaikka mieli tekis piristää itseään jollain mukavalla.

Mulla saattais olla jotain virtaa siivoamiseen. Ehkä. Parasta mennä kokeilemaan. Hei nyt. Ai niin!! Tulevana sunnuntaina, siis nyt sunnuntaina, Ravintolapäivänä Animalian toimistolla eläinystävällinen kahvila. Mä olen ainakin leipomassa sinne Tuhteja, valkosuklaa-maapähkinäkeksejä, sekä koirankeksejä. Lisäksi siellä on hampurilaisia ja pikkukakkusia.

Joop, eipä sitten muuta tällä kertaa. Mies on muuten jo vähän innoissaan Etsy kaupan uudelleen avaamisesta, mikä on tosi hyvä juttu, sillä se tekee kuitenkin niin paljon sen eteen töitä. Tai siis joutuu tekemään, kun mulla menee hermot kuvaamiseen ja latailuun.

xoxo,

4 kommenttia:

  1. Hih pakko kertoo, kun oon leiponut Tuhteja muutamankin kerran niin vasta viime viikolla tajusin, että niien nimi tosiaan on tuo Tuhti, kun oon aina aikasemmin lukenut että "Tuhkis" :D Aattelin et eihän nää kyllä miltään tuhkakupilta tosiaan näytä mut siullahan on muutenki välillä vähän omaperäiset nimet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin luen aina, että niiden nimi olis Tuhkis! Ja aina ihmettelen, että mikäs se tälläinen nimi oikien on. Vähän aika sitten etsin sitä reseptiä ja menin ohi, kun en kerta mitään Tuhkista etsinyt. Hassu fontti!

      xoxo,

      Raisa

      Poista
  2. Pöh, tämmöisinä hetkinä sitä toivoo asuvansa Helsingin ihmemaassa. Kovasti tekis mieli piipahtaa Animalian kahvilassa, kun ei ihan jokaisessa kulmakuppilassa törmää kananmunattomiin ja maidottomiin kekseihin, vieläpä itse leivottuihin. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järjestetäänkö siellä missä sä asut Ravintolapäivää? Kannattaa katsoa tarjontaa, ehkä jossain lähistöllä olis jotain eläinystävällisiä pop up -ravintoloita/kahviloita! Onnea etsintään!

      xoxo,

      Raisa

      Poista