Pinkkiksellä meni hyvin, lauantai oli oikein tuottoisa päivä, sunnuntaina sade vei asiakkaita. Mutta sain paljon ihanaa ja rohkaisevaa palautetta. Paljon kyseltiin, että mistä näitä saa ostaa (niinku jatkossakin). Ja minä jaoin käyntikortteja, ne sitten loppuikin ja sitten tein tosi kotikutoisen ja epäammattimaisen näköisiä pikkulappuja, joissa luki nettiosoite (www.pinkkis.eu). Mutta niistäkin tykättiin :)
Naapurikaupan ihastuttavan värikäs tyttö (Planet Iida ) kävi myös ostoksilla ja kertoi samalla lukevansa blogiani. Se häkellytti minut ihan totaalisesti! Apua! Vieläkin muistan ekan kerran kun itse luin jonkun tutun blogia, mulle tuli ihan tuhma olo, vaikka se oli itse mut kutsunutkin sitä lukemaan. No joo, te olette kaikki lämpimästi tervetulleita lukemaan mun blogia. Mun mielestä tätä on jälleen hauska kirjoittaa. Vaikkei mulla tässä mitään selkeätä linjaa olekkaan. Mutta ei ole elämässäkään.
Joo, takaisin festareille. Tampere on ihana kaupunki, siellä ihmiset tuntuvat olevan paljon lämpimämpi ja jotenkin helpompia, kuin itseriittoiset ja pissapäiset helsinkiläiset. Ja siellä oli osalla porukalla niin hassuja tapoja muokata ulkonäköään että! Yhdellä nuorella naisella oli ihan kummallisia tatuointeja rystysissä ja sitten se mikä siinä oli outoa, oli sen ranteet, tai yksi ranne oli ikäänkuin koristeltu viiltoarvilla. Ne ei selvästikkään ollu mitään itsari -tai sääliarpia. Vaan koristeita. Punkkarit on ihan nurinkurisia :) Ja ihania.
Satu Silvo kävi myös ihastelemassa korujani, kehui, että minulla on tosi kivoja juttuja. Mutta ei ostanut mitään. Kamerasormuksista se oli aika innoissaan. Minä kiitin häntä hienosta ravintolasta.
Puputyttö maistatus oli sunnuntaina. Siinä oli ainakin puolentunnin ajan pitkä jono. :) Ja kilvan niitäkin kehuttiin! Hassu juttu oli, että minä olin tosissaan tuntikausia niitä leiponut, satoja pikkukakkusia, kekseja ja vadelma-suklaapaloja, enkä itse ollut maistanut niistä yhden ainuttakaan murusta. Kummallista.
Joku tuli vähän haastavasti kysymään, että onko nää nyt terveellisiä. Minä sanoin, että ei varmasti, korkeintaan mielenterveydelle hyväksi.
Tässä lisää kuvia:
Tässä näitä. Nauttikaa!
Mulla on maha ihan töttöröö. Haluaisin kertoa siitä lisää, mutta en usko että se on kovin kiinnostavaa.
Mutta huomenna haetaan pojat kotiin! Sen jälkeen en muusta enää kirjoitakkaan seitsemän vuoden ajan! Ha!
♥ Raisa
ostamani tuotteet on ollut hyvin käytössä, ainakin sormukset ja sitten pikkunen my melody pussukka meltein joka päivä! :) sormukset oli oikein hyviä kun kuvat eivät olleet liian isoja ja rengas helppo säätää isommaksi :D
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaKävin ostamassa silloin lauantaina teiltä sellaisen aivan ihastuttavan, tinaisen kamerakaulakorun. Olin aivan totaalisen rakastunut siihen (olen itse valokuvausta harrastava elokuvan opiskelija, joten se tuntui omalta). Torstaina tapahtui kuitenkin jotain kamalaa, ja koru katosi kaulastani.
Yritin metsästää sitä torstaisen reittini varrelta, mutta ei löytynyt. Menin sitten vegefestin sivuille ja löysin linkin tänne. Tiedän että korut ovat lähes uniikkeja, mutta ainakin lauantaina koruja oli vielä toinen jäljellä, joten elättelin toivetta että niitä olisi mahdollisesti useampiakin olemassa. Olisiko mitenkään ikinä mahdollista saada ostettua uusi koru kadonneen tilalle?
Tavaraahan se vain on, mutta ehdin kiintyä siihen hyvin nopeasti. Olisin kiitollinen jos voisit vastata vaikka sähköpostiini: jenni.kaunisto@gmail.com.
Ja onpa muuten hauska blogikin, menee ehdottomasti seurattavien listaan.
Jenni
Kiitos Neiti Vadelmainen kehuista!! ♥
VastaaPoistaJenni, sulle on uusi kamera tulossa!
♥ Raisa