perjantai 21. lokakuuta 2011

Kansikuvatyttö :)

Vitsi! Ette usko! Puputytön Juhlakirja tuli eilen painosta! Ja mä sain Chrisin lahjottua hakemaan sen!

My second book!

Niin hassua! Niin hauskaa! Olen siitä tosi innoissani! Mä olin ikään kuin unohtanut koko jutun, tai en osannut ollenkaan jännittää tai mitään, kauhistutti vaan se Kirjamessu esiintyminen. Mutta nyt kun kirjan sai käteensä - Vitsiläinen! Se on niin hieno! Mä en tiedä tuleeko se kauppoihin siltikään ennen kirjamessuja, voipi olla. Mutta viimeistään sit heti ens kuun alusta voipi ostella. Ja kyllähän sitä voi vaikka tilata ennakkoon! Ostakaa! Täyttäkää maailma ihastuttavilla eläinystävällisillä juhlilla!

Te ette usko miten mun tukkani vieläkin värjää kaiken...MUN KORVAT ON IHAN PINKIT, JÄTÄN KAIKKIALLE JÄLKEENI paskat, pahoitteluni! niin, en jätä kaikkialle jälkeeni kakkoja, vaan vaaleanpunaisia sormenjälkiä, näppäimistö on valkoisilta osiltaan värjäytynyt, samoin kuin valkoinen työpuhelin, paperit joihin kosken, vaaleanpunaista kaikkialla.

Eilen oli tosiaan PKS tapaaminen. Älä kysy multa saatiinko me oikeasti mitään "järkevää" aikaseks, mutta ainakin meillä oli hauskaa. Serlalla on eläinaiheinen (?) hyväntekeväisyyskilpailu (?) jonhon pitäis osallistua, tai laittaa ehdotus omasta kohteesta sisään. Me suosiolla luovutettiin homma Koiraryhmälle, ja sen jälkeen alettiin oikein toden teolla ideoimaan kaikkia kohteita, mihin voitais käyttää 5000 €. Alotettiin labyrintin rakentamisesta, sellasen pensasaitalabyrintistä, siitä edettiin puistoon jossa puut leikattu eläimiksi, puistosta Raisan (eli minun) lastenkutsuihin, kutsuilta lokkiensäikyttelijän palkkaamiseen, siitä parin koukkauksen kautta Karjan palauttamiseen - koira kerrallaan (mun mielestä toi oli kokouksen parasta antia) ja lopuksi meidän kuningasideaan, Kukko Pärssisen muistosäätiön perustamiseen. Sen idean parissa meillä menikin sittn pari tuntia. Yritettiin jotain keksiä Fur Free Fridayhin, mutta kukkopatsaita oli niin paljon hauskempaa suunnitella :) (Kukko Pärssinenhän oli se uljas kukko, joka antoi henkensä suojellessaan pihan muita eläimiä (kanoja?) hirveiltä "Tappajakoirilta") Keksittiin sloganikin, mitä voidaan painaa t-paitoihin, Kukko Pärssisen kuvan ohella: Minä suojelen sinua. Suojeletko sinä minua?
Ei se maailmanparantaminen olekkaan niin ryppyotsaista puuhaa kuin luulla saattaa...

Olin hukannut pyörästäni takavalon, tai joku tuhma oli ottanut sen luvatta, JOTEN POLJIN KOTIIN PERÄSTÄ PIMEÄNÄ, MUTTA EDESSÄ VIL hitto! vilkkui ärsyttävä valo. Oli kyllä aika kiva ilma polkea :)
Ja kotona odotti kolme kirjaa, joista yksi oli itsetehty ;)
Very good book day

Vegaanikeittiön Käsikirjakin vaikutti oikein lupaavalle! Kohta ei tarvitse epä-vegaanisia keittokirjoja laisinkaan, kun vegaanisia on niin paljon. Keittokirjat on kyllä ihania!

Tota 'näin askartelija lyö rahoiksi' en ennättänyt muuta kuin vähän silmäilemään. Kuvitus ei ainakaan vaikuttanut kauhean lupaavalle. No, teksti ratkaisee.

Mutta vielä vähän hehkutusta omasta kirjasta! Se oli kyllä niin mainio! Ylpeänä saan seistä kuopukseni takana :) Tuplasti paksumpi kuin esikoinen. Triplasti monipuolisempi! jopa yksi suolainen piiraskin eksynyt joukkoon!

Näin unta nukeista. Löysin itseltäni nuken, jonka olemassa olon olin kokonaan unohtanut...pitäiskö vähän antaa niille huomioo...?

Tänään hammaslääkärissä. Sitä kiskoa taas soviteltiin ja hiottiin. Kukaan ei sanonut mulle, että mun pitäis ottaa se mukaan, mutta otin koska ajattelin niiden korjaavan sen hampaanreppanan, joka iloisesti lohkes, korjattiin ja lohkes vielä uudestaan ja ajattelin, että pitää sovittaa että ksiko mahtuu vielä korjauksen jälkeenkin. No, onneks otin. Koska siihen se koko käynti perustu.

Sit vielä miettimisen aihetta maidosta. ehkä oon tästäkin kirjoittanut, mutta kun on kyllä niin kumma juttu, niin kirjoitanpa sitten uudestaan.
Mulla ei ole mitään lukuja, kun en koskaan sellaisia muista (enhän muistanut omaa ikäänikään, viiden vuoden heitto mun mielikuvan ja todellisuuden välissä), mutta sellasia väittämiä kylläkin.
Osteoporoosia esiintyy länsimaissa, joissa maitoa kaikista eniten litkitäänkin, enemmän kuin missään muualla. Valio kehottaa meitä juomaan entistä enemmän maitoa, ja meillä vaan luut haurastuu...
Mitkään muut eläimet eivät ihmistä lukuunottamatta jatka maidon juontia sitten pentuvaiheen, eikä ne juo muiden kuin oman emänsä maitoa. Paitsi tietenkin silloin, kun ihminen katsoo, että emän maito kuuluu hänelle ja tarjoaa fiksailtua maidonkorviketta esim. vasikoille. Ja jotenkin mun mielestä ihan hurja juttu on, että me niin hanakasti juotetaan meidän lapsille just lehmänmaitoa, kun se on kuitenkin tarkoitettu  vasikoille, joista kasvaa hurjan kokoisia eläimiä.
Kippis ja kulaus!

Oikein hauskaa viikonloppua! Minä aion ainakin siivota, käydä allaskarkeloissa, Hesyn kirppiksellä, laittaa Halloween koristeet ja tehdä lasten juhlien kutsut. Mitä suunnitelmia teillä on?

Ai nii, olin kyllä ähän pettynyt, kun kukaan ei innostunut (ainakaan ääneen) mun yksisarvisista :( Yksisarviset on niin hienoja!

Raisa

2 kommenttia:

  1. Taidan toivoa tota joululahjaksi! :) Mä oon koittanut hiissata leipomisia ovolaktosta vegaanisempaan suuntaan, mutta tänäänkin meni kermaa. Argh. Suunnitelmissa? Kakkua ja lepäilyä, marsujen ulkoilualueen säätämistä, toivon mukaan paljon nukkumista! :) Yksisarviset on kyllä menny aivan ohi.
    Mirri

    VastaaPoista
  2. Kiitos Mirri kommentistasi! Puputytön Juhlakirja on oiva opus pukinkonttiin! Siinä on mukavasti painoa ja paksuutta, niin että varmasti tuntuu oikealta lahjalta!
    Leipomisissa niin kuin muissakin asioissa, hiljaa hyvä tulee :)Tsemppiä vegaanistamisen tiellä!
    Minkälaisen kakun teit? Ainakin facebookista päätellen teit leipää ilman reseptiä, hyvältä näytti!
    Marsuille teveisiä! Toivottavasti käärmeestä ei ole ollut riesaa!
    ♥ Raisa

    VastaaPoista