tiistai 25. joulukuuta 2012

Mihin katosi kohtuus?

Ho! Ho! Ho! Hauskaa joulua!

Laspet lähti sunnuntai-iltana isälleen, sitä ennen oltiin tehty lähtöä Järvenpäähän lahjoja vaihtelemaan n. neljä tuntia. Lapsista ei ole mihinkään, jos niiden joka ikistä askelta ei ole vahtimassa. Ja minusta voi kyllä sanoa ihan samaa. Asiat jää kesken, kun muistuu joku toinen, kiireellisempi asia mieleen. Pyykitkin jäi märäksi mytyksi koriin, kun jotain muuta mielekkäämpää tuli...illalla sitten ihmettelin, että mitäs tänne onkaan jäänyt. En edes muistanut pyykänneeni!

Kotiin päästyämme oli aika tehdä perunavelliä ja yrittää mitata ainekset. Olin tosi tarkkana, ja silti lorahti maitoa ilman, että se oli käynyt ensin mittakupissa. On se niin vaikeeta.

No, nyt on siis lapset isänsä kanssa jossain ja me C:n kanssa keskenämme kotona. Ollaan avattu lahjoja ripotellen, aina jossain sellaisissa siirtymäkohdissa. Ollut hauskaa, eikä ollenkaan niin ylitsepursuavaa, kuin kerralla kaikkien pakettien avaaminen. Sain ihania asioita, C oli tehnyt mun tytöille todella hienon keittiön pöydän ja yhden penkin *sydän* Sain myös paljon herkkuja! Basic Kanji -kirjan, lapsilta pikkueläimiä (joita olin pyytänytkin), limua (joka tuli todella tarpeeseen - teki ihan superisti kokista mieli eikä millään olis jaksanut lähteä huoltoasemalle) ja lakua. Joulusukat, jotka avattiin kaikkien sukkasääntöjen vastaisesti jo aaton aattona, oli täytetty kaikilla ihanilla herkuilla. Mä olin kyllä panostanut niiden sisältöön melkoisesti, englannista asti tilannut vegaanisia herkkuja sekä C:lle että lapsille (vaikkei ne vegaaneita olekaan), sit oli joitain kosmetiikkajuttuja, Pinpu oli tehnyt mun tytöille pienen laukun ja ilmoitustaulun - ne olivat aivan ihania. Ja se, että se on oikeesti ihan itsekseen niitä tehnyt *sydän* Hapzi taas vei pullot kauppaan ja osti mulle ja C:lle Marianneja ja reilun kaupan suklaata. Älkää kysykö mitä C laitto sukkiin, koska en muista. Koirille ja pupuille oli yhteinen sukka.

Eilen ollaan katsottu Batmania, C sai trilogian lahjaksi, syöty ihan turkasesti: uunijuureksia (piti tehdä ranskalaisia, mutta unohdettiin ostaa öljyä), seitanpihvejä, kermakastiketta, salaattia ja C teki ihan hullun monimutkaisen piiraan. En ole vielä koskenutkaan herkkulootan herkkuihin. Mulla on todennäköisesti juhannukseen asti siinä sisältöä. Se ei mahdu edes kiinni, ja iso osa on ulkopuolella.

Jos olisin tiennyt, että saan näin ihania joululahjoja ja niin paljon vielä, niin ehkä en silloin olisi ostanut itselleni aivan hillittömän hienoa lahjaa. Mutta siis ostin itselleni hillittömän hienon lahjan, josta mulla ei ole kuvaa, koska lasivitriinissä olevia nukkeja lukuunottamatta kaikki nukkeihin liittyvä on tilapäisesti käden ulottumattomissa (en voi kertoa miksi, kun se liittyy lasten joululahjaan). Mutta ostin itselleni Kennerin. Siis Blythe nuken, joka on niitä alkuperäisiä, 40 vuotta vanhoja nukkeja. Tyttöni kaipaa asiantuntevaa huoltoa, tai ei mitenkään kauheasti mutta sen oma kroppa on kahdessa osassa, eikä sillä ole vetonarua takan, joten haluaiisn avata sen pään, vaihtaa sille toisen kropan ja samalla laittaa sen narun, mutta en uskalla avata sitä, ettei se vaan hajoa. Täytyy kysyä asiantuntevimmilta nukkeystäviltä mitä tehdä sen kanssa. Näistä pikkuvioista johtuen minulla ylipäätään oli siihen varaa. No, nyt kokoelmani on melkoisen mahtava. Ja siltikään en usko, että kaikki kolot minussa olis nyt täytetty. Mun Kennerillä on tumman ruskea tukka, punatukkainen olis varmaan ollut kaikist ahienoin, mutta upea on tämäkin. Omat, alkuperäiset vaatteetkin sillä oli mukana. 40 vuotta, ajatella.

Joo, otsikkoon ja tämänkertaiseen aiheeseeni. Muistatteko kuinka puoli vuotta sitten melkeinpä kaikki postaukset liityivät kohtuuteen, karsintaan ja yksinkertaistamiseen? Mihin se on nyt kadonnut? Onko nää jotain syklejä, jotka kiertää ja tulee aikanaan takaisin, vai onko kesän jälkeen tapahtunut jotain (tyttömyyskö tämän hulluuden aiheuttaa?), joka laukaisi taas tämän hillittömyyden?

Olette varmaan kuulleet niistä hamstraajista, joiden kotoa (tai kodin ulkopuolelta vuokratuista varastoista!) löytyy tavaraa avaamattomina myyntipakkauksissaan. Vaikka olenkin itse melkoinen hamsteri, olen silti aina jaksanut kummastella niitä, sillä tavaroiden hypistelyhän on niin ihanaa. Mutta nyt mulla on nuken vaatteita pakkauksissaan, odottamassa että kaaos kotona (vai pään sisällä?) laantuis ja olis enemmän aikaa "turhaan" (eli nukkeihin) samoin pakkauksissaan on edelleen ne kaksi huutonetin tyttöä, eikä se Kenner parkakaan ole juuri auringonvaloa nähnyt, vaikkakin oli kerran mukana kaupungilla, kun peruukkiliikkeestä hain apua sen tukan selvittämiseen. Kaikkea on taas ihan liikaa, ja silti heti kun mua vähänkin tylsistyttää eksyn joko Etsyyn tai Ebayhin tutkimaan tavaratarjontaa. Ja mistään karsinnasta ei tulis just nyt yhtään mitään, kun kaikki mun tavarat on niin ihania ja tärkeitä ja vaikka mitä. Kohtuudesta en ihan edes muista että mitä se tarkoittaa. Mutta kyllä mä täältä suosta vielä nousen.

Yritän ihan pikapuoliin saada aikaiseksi kirja-arvostelun. Multa on yksi tärkeä kirja jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Ja kunhan se kaaos talttuu ja on aikaa ja energiaa panostaa ruokiin, niin otan käsittelyyni sen Vegestaninkin. Yhtään en ole muuten kemiaa lukenut. En yhtään. Mutta reseptejä koneelle kirjoittanut, muutaman päivässä - ei ihan taida riittää. Ja joitain pitäis vielä kokeillakin, kun niitä aina vaan päästä heittelee, eikä mitään mittaile. Ei sellaisia voi kirjaan laittaa.

Sitten luvassa iso pläjäys kuvia, epäjärjestyksessä. Ihan niin kuin minäkin :D

Ninja taistelu, Taustalla helikopteri pikaista pakenemista varten. Maassa makaavan pään ympärille piti laittaa tähtiä, mutta Hapsi epähuomiossa söi ne...

Koirapuisto

C:lle, Pinzalle ja Hapzille omat nimipiparit, lisäksi Barbie ja Blythe - tietty ;)

Skipper, yksi uusimmist atytöistä. Todella hurmaava tapaus.

Yläkerran tyttöjen kuusi

Bunnyn kauriskuusi

Bakan joulukoristeet

Piparitytöt

Kuorrutteiden herkulliset värit. Vihreä on tehty vihreä tee jauheella.

Täydellisen kaunis vihreätukkainen prinsessa, Kat

Shh!

Jouluvalmisteluja yläkerran tyttöjen asunnossa.

Risto kävi koirapuistossa ja söi yhdeltä koiralta pään.


Hauskaa joulua!!

xoxo,

5 kommenttia:

  1. Ihania piparijuttuja! :) Meillä asuu Muumit ja Sauron samassa kylässä. :)

    Mirri

    VastaaPoista
  2. Kiitos Mirri! Kuulostaa melkoiselta kylältä teidän piparitekeleet!

    Hauskaa tapania, vai mikä s enyt olikaan nimeltään!

    xoxo,
    Raisa

    VastaaPoista
  3. Heippa! Muistin sut, kun etsin tässä kuumeisesti vegaanisia musteita käyttäviä tatuointipaikkoja, ja uskaltaudun lopulta kyselemään :>

    Ulkomailta löytyi vaikka mitä paikkoja guuglailemalla, mutta Suomesta netin kautta aika vähäsenlaisesti - onko sulla tiedossa listoja tai jotain paikoista, joissa voisi rauhassa käydä tikattavana, ilman huolta, että tulee mitään luu- tai eläimrasvamoskaa ihon alle? Tai miten olet lähtenyt omat kuvasi hakemaan, vegaanisuutta vannoviin paikkoihin, kysellyt värimerkit läpi, vai mennyt omien värien kanssa? :)

    Iloa sydäntalveen! <3

    Norppa K.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikkis!
      Mun täytyy myöntää, etten itse edes yrittänyt etsiä vegaanisia musteita käyttävää liikettä *punastuu*
      Jälkeenpäin olen kuullut, että ainakin Paradise Tattoo Helsingissä käyttää vegaanisia värejä. Sitä en tiedä, että mistä ja miten tietolähteeni (johon siis kyllä luotan) on ko. tiedon onkinut. Voisin kuvitella, että tässäkin asiassa se, että asiakkaat alkais kyselemään vegaanisten tuotteiden perään lisäis niiden yleisyyttä, mutta ainakin mua itseäni vähän kyllä kuumottaa soitella/käydä tatuointiliikkeisiin/ssä, kun niissä tuntuu aina olevan niin karskia porukkaa töissä - nehän nauraen syö tälläiset pienet kettutytöt.

      Toivottavasti asut jossain H:gin lähettyvillä, että voisit käydä tuolla Paradisessa. Mulle on yks kuva siellä tehty ja olen ollut siihen oikein tyytyväinen.

      Sinne myös iloa ja kaikkea hauskaa!

      xoxo,

      Raisa

      Poista
  4. Okei, kiitos paljon! :) Tsekkaan Paradisen, ellei Jyväskylää lähempää löydy vegemyönteisiä. Pitää vaikka asennoitua puremaan takaisin, jos satun herättämään ruokahaluja niissä tikkaajakoviksissa :))

    - Norppa

    VastaaPoista