Siis mulla ei ole mitään asiaa, joten puhun jälleen itsestäni ja mun hyvyydestä ja pahuudesta joka on hitto soikoon kahdesta v***n kilosta kiinni. Sairasta. Tai ei, mutta ihan älytöntä ja typerää. Mä olen 35 vuotta, 160 cm pitkä ja kun olen hyvä, painan 44-45 kg ja kun paino kohoaa 46 kiloon tai joskus jopa siitä yli karisee minun hyvyyteni ja tilalle tulee niljakas makkara. Saman tien katoaa kaikki mun kauniit lihakset ja tilalle tulee jotain ihan hirveetä. Tää on ihan älytöntä. Mutta mua pelottaa, että mä salakavalasti alan lihoamaan. En tiedä mikä siinä lihomisessa niin kamalaa sitten muka olis. Mutta pienenä pääsee liikkumaan sutjakkasti, taipumaan kauniista, menee pieneen tilaan, eikä ole rohjakkeena kaikkien tiellä. Pieni ihminen saa enemmän anteeksi, eikä suuria odotuksia ole. Ainakaan voiman suhteen.
Jo riittää! Anteeksi. Madeby:n kautta joku ihanainen tilannut neljät korvikset!!!! ♥ Onko ihanaa!!!! Teillekkin kaikille muistutukseksi, että mistään muualta, ette saa niin ihanoita ja värikkäitä ja hauskoja ja itsetehtyjä ja persoonallisia ja Pinkkismäisiä lahjoja, kuin Pinkkikseltä Madeby:stä! Käykää ihmeessä katsomassa! Mulla ei ole uutuuksia laitettuna, kun sen sivuston kanssa on ollut ongelmia, mutta kaikkea ihanaa siellä kuiteskin on! Ja jos kirjoitatte Pinkkiksestä blogeihinne (siis mainostatte Pinkkistä ja laitatte vielä vaikka linkin madeby - pinkkis sivulle) niin saatte omasta Pinkkis tilauksesta alennusta (en muista kuinka paljon se oli, joko 5 tai 10 prosenttia) Tehkää mun joulu! ;)
Mulla piti olla tän viikon perjantaina palkaton vapaapäivä ja olin sopinut tapaamisen Moreenin kanssa! Mutta sitten meille olikin buukattu joku pakollinen koulutustapahtuma! Hargs!!! Ärsyttävää!!!! Jouduin siirtämään sitä, näillä näkymin tavataan ens viikon pe. Mun kampaajan jälkeen. Eli ensiks poljen 16 km kampaajalle, sitte kotiin 16 km. Sen jälkeen sit vielä Moreenille n. 13 km ja takas. Ja sit illalla vielä tallille 7 km ja takas. Melkosta polkemista tiedossa.
Nonni, menkäähän siitä jo Madeby:hin Pinkkiksen sivuille shoppailemaan!!
Vegaanina oloa tässä ei-vegaanisessa maailmassa, äityttä, korujen tekoa, yritystä, leipomista, pupuja, koiria, tatuointeja, vaimoutta, skräppäämistä, mielen notkahduksia - siitä tässä on kyse.
Miunkin omanarvontunto oli tosi pitkään kiloista kiinni. Sit lakkasin käymästä vaa'alla. Nykyään käytän mittanauhaa, mutta ei sitä osaa (onneks) ottaa ihan niin vakavissaan. Ja mittaa on helpompi huijatakin...
VastaaPoistaMutta oot kyllä sitte hurjan pieni. Mie oon saman mittanen ja painan luultavasti kymmenen kiloo enemmän ja MIE oon pieni tai niin nuo toiset ainakin sanoo.
Oot Raisa ihana<3
ps laitoin joku aika sitten Pinkkis-linkin livejournaliini! Toivottavasti ihmiset löytäis sen.
♥ Kiitos tästä. Suukkoja!
VastaaPoistaMonen vuoden ajan itsekin tarkkailin painoani ja säännöstelin syömisiäni. Nykyisin syön mitä huvittaa enkä mieti ruokaa vain palkitsemisen ja rankaisemisen välineenä, vaan elämän ilona, jonka valmistamisesta ja syömisestä saa nauttia :) Kiloja on tullut ja samanpituisena kuin sinä painan 70kg. En oo kuitenkaan ollut yhtä onnellinen ja tasapainoinen kuin tällä hetkellä, vaikka aiemmin uskoin kehon täydellisyyteen pyrkimisen tuovan mielenrauhaakin :)
VastaaPoistaLämmin halaus sinulle ja muille samojen asioiden kanssa painiville!
Voi vitsi, ei tällaisia kommentteja kun mua alkaa itkettää.
VastaaPoistaMua pelottaa, että se paino räjähtää käsiin ja sitten mä bussissa istuessa tunnen kuinka makkarat selässä liikkuu ja elää ihan omaa elämäänsä ja ajatus siitä hirvittää.
Mä TIEDÄN, että olet oikeassa, mutten kuitenkaan usko sitä.
♥ R