Elämää Vapun jälkeen

Vappu meni enemmän ja vähemmän sairastaessa. Maanantaina kävin lääkärissä, kun en jaksanut mennä töihin. Mun YT-neuvottelu on siirretty tälle päivälle. Melko lailla reilusti, kun tänäänhän sain siitä vasta tiedon. Kuvannee hyvin työnantajaani.
Mun esikoinen täytti tänään 13!! En meinaa uskoa sitä todeksi!! Se on teini-ikäinen! Käsittämätöntä. Mä olin ihan kakara kun se synty. Ja silti jalta niin tukevasti maassa ja kaikki oli niin sairaan hyvin, kokonaista ja ehjää. Lassi oli jo eilen ilmaissut halunsa syödä aamupala sängyssä, joten aamulla paahdoin sille pari leipää, tein mansikka-tofupirtelön (en kiusallanikaan sano smoothien) ja tökkäsin Rilakkuma -lipun suklaa-kookosmunkkiin, lautasliinastakin taittelin samuraihatun :)
Lahjaksi poikanen sai suklaakarkkeja ja rahaa. Ensin Hapsi ei tajunnut avata sitä rahakääröä, vaan reppana ohikiitävän hetken kuvitteli, että hänen 13 v. synttäreitään juhlistetaan ainoastaan karkeilla. Sit meidän täytykin jo lähteä, kuka kouluun kuka töihin.

Parjantaina poljin kotiin niin hiljaa kuin vaan pystyin. Pienikin hengästyminen otti keuhkoihin oikein kovasti. Kotona lojuin vaan sitten loppuillan, lämpöäkin oli :( Lauantaina silti sisukkaasti menin PetExpoon. Totta puhuakseni oli aika tylsää, meillä oli aika syrjäiset paikat. Mutta sovittiin että voidaan käydä kiertelee vuorotellen. Hain ilmaista kissanruokaa. Vaikkei meillä edes ole kissaa. Sitten sattumalta eksyin (matkalla katsomaan nukkekoteja, joita siellä messuilla kuulemma myös oli!) askartelumessuille!!! Hop! Mistäs ne yhtäkkiä tuli! Sain ostettua kuusi sikahintaista pientä suihkepulloa. Mutta annoin tämän itselleni anteeksi, sillä niiden avulla pystyn korvaamaan sikahintaiset suihkemaalit omatekoisilla, halvoilla maaleilla :) Mitään muuta en ostanut. Ei tehnyt edes mieli. Nukkekoti "lavastukset" oli tosi hienoja!
Mokasin puhelimeni kanssa, eikä Heli meinannut päästä sisään. Meitä oli vielä etukäteen muistutettu pitämään puhelimet lähistöllä, jotta seuraavat Animalialaiset pääsee sisään. Mä tietty unohdin. Ja muistin siinä kohtaa, kun ihmeteltiin missä Heli on. Että silleen.

Lauanatai illan taisin taas vaan lojua, katsoa tärkeitä elokuvia. Sunnuntaina sama juttu. Olin kipeämpi kuin edell. päivänä. Pyykkiä sain pestyä. Pesupähkinät tuntuvat toimivan oikein kiitettävästi. Ihanaa :)
Maanataina menin lääkäriin, sain jotain reseptejä, päivän saikkua ja lääkäri varasin mun puolesta pitkä ajan meidän omalle työterveydenhoitajalle, jotta saatais mun työssäolopahoinvointiani (?miten se sanotaan?) hoidettua. Mutta se aika olis ollut to aamuna klo 8 alkaen Espoossa, niin kotiin päästyäni peruin ajan. En mä millään pääse Espooseen klo 8 to aamuna. Varsinkaan, kun siitä menis kans työaikaa. No voitte vaan kuvitella kuinka huolissani olisin työajan haaskaantumisesta johonkin niinkin vähän pätöiseen kuin omaan työhyvinvointiini, mutta kun siis matka sieltä takaisin omalle työpaikalle veis hiiveesti aikaa ja mä joutuisin senkin "istumaan sisään". Eiköhän tästä irtisanomisella selvitä. Oikeesti, mä niin odotan että tämä olis ohi.

Maanataina voinnin niin salliessa tein ekaa kertaa vegaanisia munkkeja ja donisteja. Tuli ihan mielettömän hyviä. Nuha vei varmasti osan niiden herkullisuudesta, mutta hyviä ne oli näinkin. Ja nyt, rakkaat lukijat, minulla on kuvia!!



Lisäksi oli sitruunalimonaadia ja pastasalaattia (ohjeet Puputytön Juhlakirjassa), Chris paisto tofua ja sit oli shipsejä ja dippiä. Nam!
Ehkä se oli sunnuntai-ilatana, kun Pinjan avustuksella ensin vaalensin ja lopulta värjäsin mun tukan. Vaalennus poltti niin perkeleesti että! Tosi tuskallista. Ja sit vielä kun mun tukka oikeasti on niin tumma, niin sen aineen pitää antaa olla tosi pitkään. Ens kerralla taidan kyllä tehdä sen vielä likasempaan tukkaan, jos se vähän helpottais. Mutta hyvä tuli. Mä en ihan tästä ekasta sävystä tykkää, liian "kylmä" mun makuun, liian siniseen vivahtava, mutta pesu tai kaks niin se on täydellinen ja pysyy sellaisena pitkään.

Olen ihan vähän pystynyt ompelemaa, järjestin taas Tehdasta, niine ttä nyt pystyn skräppäämään helpommin. Kahta sivua oon nyt tuhertanut, alkuun meni niin älyttömän huonosti, että meinasin jo haittää kaiken pois, mutta sitten aloin sotkemaan oikein kunnolla ja nyt mun täysin epäonnistuneesta neronleimauksesta tuli oikein onnistunut kokeellinen tausta. Otan siitä kuvan, kunhan saan valmiiksi.

Eilen käytiin Pinpulan kanssa leffassa, Loraxia katsomassa. Me ollaan jo vuosia luettu Dr Seuss kirjoja, englanniksi, kun niissä on niin ihanaa se riimittely. Ja onhan ne hahmotin aika hienoja :) Meillä oli 6 minuuttia, ennen kuin meidän varaamat liput oli vapautuneet kaiken kansan käyttöön ja siellä oli kymmenien metrien jonot. Ihan todella masentavaa. Ja sit joku siinä meidän takana laski niitä jäljellä olevia lippuja...13 kpl, 7 kpl. Onneks mä tajusin mennä sen megajonon ohi jonottamaan sinne sisäpuolelle, jossa jono oli ehkä 1/4 siitä mitä se ulos asti menevä jono oli. Ja kävi ilmi, että ne takanaolevat olikin vahingossa laskenut niitä ikärajoja, ja lippuja oli vielä jäljellä runsain mitoin. Saatiin vielä alkuperäiset paikkammekin, vaikka oltiinkin kaksi min. myöhässä. Mukavaa. Ostettiin myös Chrisille ja Hapsille liput Avengeriin. Meidän liput olisi maksaneet 58 euroa (!!!!), mutta käytettiin Chrisin joululahjaliput, jotka olivat menossa vanhaksi ja mä käytin mun virikeseteleitä.

Lisää kuvia, vähän kaikesta. Pääsisäisestä (jossa näkyy vähän meidän pihaakin), nukeista, koirista.




















Ei kai sitte muuta. Tai varmaan olis, mutta mä olen jo valmistautumassa mun iltapäiväiseen YT-nauvotteluun...

Arvonnan suoritus!

KOLMASSADAS POSTAUS! Wohoo!

Joten tämä on myös se askarteluarvonnan päätös! Laitoin Random.orgin arpomaan mulle sen numeron, kun mulla ei ole työkavereita tällä hetkellä. Osallistuneita kommentteja oli yhteensä 23 (Jee! ♥ kommentteja!), yksi näistä oli minun omani, mutta se ikäänkuin nollautui sillä, että "tiskin alta" tuli yksi kommentti/arvontaan osallistuminen. Kommentti nro 13 oli tällä kertaa onnekas! "Hei, kiitos hiusvärilinkistä! Miulla on kans pinkit hiukset, ja aina vähän kaivelee, kun en ole varma onko tuo nyt käytössä oleva eläimillä testattu. Eivät ainakaan mihinkään eläimillätestaamattomuuslistaan kuulu. Mutta tuo ilmeisesti on? Tai siis en uskos siun suosittelevan elukkatestattua tuotetta. Ja jos on vielä hyväkin eikä haalistu niin himskutin nopeaan kuin tämä nykyinen niin vielä ihanampaa. <3" Ava saa valita itselleen näistä paketeista sen itseään enemmän miellyttävän!

Skräppipaketti
 

Askartelupaketti


Onnea!

Kiitos kaikille kommenteista, ne on aina niin piristäviä.

Hitto, innostuin eilen vähän huuteleen huutonetissä...ostin heti 25 eurolla Bratz paketin, en nukkejen, vaan niiden vaatteiden takia. Niitä oli paljon! Sitten mulla on huudot sisässä jättivaatepaketissa (290 kpl barbien, bratzien ja muiden vastaavien nukkejen vaatteita), yhdessä nukessa, toisessa nukessa (Daisy, muistatteko sen Barbia pienemmän, skipperiä halvemman nuken?) ja mut on uloshuudettu Skipperistä ja Barbin keittiöstä. Huudettaispa ainakin vielä tosta Daisystäkin. Mitä mä sillä?

Kommentteihin, ensinnäkin, kiitos taas niistä! Saijamoille, mä oon ihan samaa mieltä, on ihanan inspiroivaa lukea jotain tollasta, ja sit samalla kuitenkin harmittaa oma nynneytensä. Sitä vaan miettii, et sit ku...lapset on isoja, asuntolaina on maksettu, kanien kynnet on leikattu, ikkunat pesty....seli seli. Pitäis vaan vähän järjestää asioita ja tehdä se!
Hennalle (mullekin käy tosi usein niin, et kun työkoneelta olen kommentoimassa jonkun blogiin, niin joudun laittaa sen nimettömänä, kun en pääse kirjautuu, vaikka omaan blogiini pääsenkin) mulla on ihan addiktio noihin lapsuusajan leluihin. Se ihan oikeesti varmaan ainakin osittain johtuu siitä talon palamisesta.

Eilen tuli kangaspaketti! Ihanaa! Tänään kaupungille, täytyy muistaa ostaa tukikangasta, että pääsee tekemään uusia pussuikoita. Mulla on yks ihana Pinkkis uutinen, mutta laitan siitä ekaks sähköpostilistalaisille :) Siihen muuten edelleen saa liittyä, jos joku haluaa. Laittakaa vaan mulle sähköpostia osoitteeseen pinkkisfun(at)gmail.com ja viestissä mainitkaa halukkuutenne liittyä maanmainiolle listalle :)

Eilen hehkuttelin niitä kankaita ja tein vähän jotain nukkekotijuttuja. Ostin viikonloppuna cittarista kaksi pientä puulaatikkoa/rasiaa joissa oli kuivattuja hedelmiä. Ne oli tarjouksessa 1 €/kpl. Emmä niistä hedelmistä niin välittänyt (tykkään kyllä taateleista ja aprikooseista kovasti, mutta luomuna ja rikittöminä!) mutta ne laatikot!



Niistä tuli balsarimojen avustuksella Nickyn ja Vickyn tilanjakajahyllyt!

Sitte laitoin noi ovenkarmit, eikö olekkin ihanat!


Tässä yläkerran ponit, ne vähemmän tärkeet, mutta ihanat siltikin.


Ponipitoinen aarrehylly ♥


Mä liikkeessä huikeella tyvikasvulla!


Mulla olis ollut kampaaja ens viikon pe, mutta kun enää ei ole pet vapaat, niin jouduin siirtää sen. Ajattelin, et tälleen kesällä voi olla vähän räjähtäneempi, joten kampaaja voi odottaa mun kesäloman alkuun. Eli vielä kuukausi aikaa tyvikasvulla tehdä mun hattaratukastani ihan kamala. Hassua, soitin kampaajalle (Vox Artis, niillä on monta kampaajaa) ja jossain kohti tuli ilmi, että mulla on v.pun tukka, puhelimeen vastannut jotenkin siitä ilahtu ja kysy, että olenko mä se, jonka tukassa oli linnunpesä! No just se! (mulle tehtiin hääkampaus siellä, ja tukkaan laitettiin lintu)

Tänään siis kaupungille, emalimaali (ajattelin kokeille maalata Mimin jääkaapista vähän oikeamman näköisen), tukikangas, Ruohonjuuresta kaikenlaista ja paketti postiin, sitte Kotoon syömään ja sieltä lopuksi peffaan. Ihanaa! Tyttöjen illat on ihania!

Ei mulla kait muuta. Moi.

♥ Raisa

Tukka, kirja, tatuointi, armoton vitutus

Perjantaina aamulla poljin Kallioon kampaajalle ja matkalla paatin tehda vihdoinkin jotain talle mun tukalle! Kampaajan kauhuksi ilmoitin haluavani siita eroon, en sentaan tehnyt Britney Spearseja ja leikannut kaljuksi (vaikka olen kylla senkin kokeillut) vaan leikkautin oikein pirtean kivan pikku polkan!
Olen oikein tyytyvainen, vaikka siina onkin melkoinen totuttelu, hoitoaineen annostelusta aina nukkumaan menemiseen.

Kampaajalta menin Ekoloon, ostin kauheesti kaikkee, mm. meikkeja tulevia myyjaisia varten! Ja sitten tajusin, etta alkaakin tulemaan kiire, jos meinaan ennattaa polkea kustantajaa tapaamaan. Kun paasin kotiin, oli ihan toivotonta ennattaa pyoralla enaa yhtaan mihinkaan ja alkoi paniikkikin iskemaan. Lopulta jouduin tilaamaan taksin, ja siinakin kesti kun oli alkanut satamaan lunta ja autoilijat menee paniikkiin...

Mulle ei oltu vihasia vaikka olinkin myohassa :) Esittelin uuden uljaan kirjaideani, olin hyvin itsevarma ja kaikin puolin vakuuttava, mutta ihan rehellisesti tai siis niinko aidosti. Silla kovasti uskon taman kirjan tarpeellisuuteen. Melko alussa se kavi jo ilmi, vaikka yhdessa vaiheessa saikahdin kun niilla olikin kuulemma toinen aihetta sivuava kirja tulossa, etta Puputytto saa jatkoa! Puputyton juhlakirja ilmaantuu markkinoille 2011 syksylla :D Kaikki maistiaiset, joita olin tehnyt maistui hyvin ja edellisena iltana kehittelemani hatakuorrute terveellisen makuisille kekseille oli aivan loistava!

Lauantaina menin junalla kaupunkiin, jatkamaan tatuointiani. Ja taas olin myohassa. No, kasivarsi saatiin kuitenkin valmiiksi

Ja sitte siihen vitutukseen...emma tieda, ehka mun ei pitais naista julkisesti puhua, kun en tieda kuka tata lukee...no, naapureilla ei niin valia ja siita yhdesta voin jattaa sukulaissuhteen kertomatta...menin siis tanaan toihin uudella, erittain paljon vanhasta poikkeavalla, tukallani ja yksi tietylla tapaa laheinen (vaikkei siis oikeasti yhtaan laheinen) ihminen ei sano halaistua sanaa. Ei kylla edes tervehtinytkaan. Meilla on aina ollut hankalat valit, valilla on vuosia kestaneita mykkakausia, nyt ollaan yritetty pitaa edes jotain siltaa siina valissa, mutta taas alkaa nayttaa silta, ettei tasta tule yhtaan mitaan. Se on niin arvaamaton, etta alkaa kaymaan liian raskaaksi edes yrittaa. Toi saattaa kuulostaa pienelta, mutta ei se sita oikeasti ole, ettei voi edes tervehtia, kommentoida taysin uutta ulkonakoa, niinkuin aivan kaikki muut (naispuoliset)tyokaverit teki.

Ja sitte toinen vitutus...saatanan idioottinaapuri. Arvatkaa mihin se maalta tullut rumanaama on karrannyt kaikki lumet niiden pihalta...meidan postilaatikon eteen...tuli siina sitten taas vahan huudeltua puolin ja toisin. Vittu, arsyttaa niin sikana. Kunpa ne ei olis koskaan muuttaneet tohon! No, kylla tama tasta taas laantuu, kunnes sitten taas jotain uutta tapahtuu...

Vitsi kun pitais alkaa ompelemaan, mutta kun on kylma, vasy ja nalka.