Töttöröö!!!

Arvoisat lukijat! Se on nyt auki, Pinkkiksen Etsy putiikki! Sinnepä siis, kaikki suurella rytinällä! Musta on aina todella kiusallista pyytää, mutta nyt hiiteen sellainen! Joten pydän, että levittäisitte sanaa, facebookissa, blogeissanne ja mitä näitä nyt kaikkia on. Etsy on niin iso paikka, ja putiikkini vielä niin pieni, että ilman muiden kannattelevaa apua se hukkuu sinne. Pistäkää sana kiertämään! Uusia tuotteita tulee nyt pitkän aikaa päivittäin, ainakin toivottavasti. Kaikkia ihanuuksia on täällä kyllä pilvin pimein, miehen aktiivisuudesta tuotteiden lisäämisestä en ole aina niin varma. Ei siinä, hyvää työtä se tekee. En valita.

Olen tuosta nyt kovasti innoissani! Toivottavasti tulisi asiakkaitakin pian! Pinkkis on jo muutaman ihmisen suosikkikauppoihin lisätty, mutta vielä ei ole tuotteita tilattu.

Paitsi toiseen suuntaan...minä nyt en vaan voi itselleni mitään. En silloin kun olen "tällä" päällä. Ihan mahdotonta. Eilenhän siis tilasin niitä kankaita, ja sen yhden teipin. Johon C totesi, ettenhän minä edes tarvitse kankaita. Joka pitää kyllä ihan paikkansa. Niin kauan kun on noita entisiäkin jäljellä ei kyllä pitäisi uusia tilata. Mutta kun Blythe kangas loppui...ja kun tilaa yhden niin tulee edullisemmaksi tilata useampia...

Ja sitten innostuin tilaamaan koruosia, niitä riipusjuttuja, joihin noita pienoisjuttujakin teen. Ja sitten vielä tarroja. Toi kyllä vähän jo nolottaa, vaikkakin olen niistä ehkä eniten innoissani. Aivan ihania tarroja! Ja mulla on kyllä ihan oikeasti ne käymässä vähiin. Olen minä melkoinen...

Mitähän muuta. Toi Etsy kyllä täytti koko eilisen päivän. Vaikka olihan siinä kyllä kemian kanssa pähkäilyäkin. Tiedän ettei ketään kiinnosta, mutta en voi sietää ioneita. En vaan käsitä niitä. Siis ymmärrän kyllä, että ne on atomeita, jotka luovuttaneet/ottaneet vastaan toiselta atomilta elektronin/elektroneita. mut kaikki muu onkin sit ihan käsittämätöntä. En millään jaksais hapettumislukuja ja muita. Menkää pois! Sit kun niitä on vielä niin monta sivua! Niin paljon kaiken maailman sääntöjä ja muita. En jaksa! Enkä todellakaan päässyt siihen bilsaan millään lailla käsiksi. Ne opettajan ohjeet on kyllä ihan selkeät, mutta aivan jotain muuta kuin mihin minä olen kykeneväinen. Ajattelin jättää kurssin kesken, j akysyä omalta opelta jos voisin suorittaa sen itsekseni, lukea, tehdä tehtäviä ja lopulta kokeen.

Kohta olis se lääkäri. Ei yhtään huvittais mennä sinne, ärsyttää oikein todenteolla jo valmiiksi. Oikeesti, mitä sekään tälle voi? Miten voi ihminen olla näin vanha ja silti näin pihalla vieläkin ihan kaikesta. Ihan epäreilua. Muistan joskus epätoivoisena teininä toivoneeni, että olisin jo aikuinen, että asiat selkiytyis ja pystyis olemaan paikoillaan. Hitot mikään ole selkiytynyt. Entisestään vaan harmittaa, kun kaikilla muilla kyllä tuntuu elämä loksahtaneen paikoilleen ja asiat sujuvan omalla painollaan, iän mukana tullut tolkkua ja kaikkee. Mä täytän kohta 38 ja mä en osaa sanoa muuta, kun mitä musta nt ei ainakaan tule. Miten kukaan voi elää näin vanhaks ilman oikeaa ammattia? Mähän olen kohta jo eläkeiässä, mun enhän mä voi jäädä edes eläkkeelle, kun ei ole mitään mistä sinne jäädä. Kaikki asiat vaan tuntuu niin mahdottomilta. Ei muille, mutta minulle. Aina ne vaatii jotain sellaista, johon minä en pysty. Niinku just joku opiskelu yliopistossa. Hei haloo! Jos mä en pysty suorittamaan selkeillä ohjeilla bilsan kurssia netissä, niin miten sitte täysin ohjeetta jotain paljon vaikeampaa?

Anteeksi, tuli ehkä liian päiväkirjamaista tilitystä, jota ei sopisi kaikille toitottaa. Ihan sama, mulla on pinkki tukka, kyllähän se näkyy jo kauas, ettei ole kaikki ihan kohdallaan.

Niin, yleisön pyynnöstä: Tuhtien resepti. Valkosuklaa-maapähkinäkeksit, 16-20 keksiä

5 dl vehnäjauhoja
1 tl ruokasoodaa
2,5 dl maapähkinävoita
250 margista huoneenlämp.
2,5 dl fariinisokeria
0,5 dl sokeria
2 tl munankorviketta sekoitettuna 4 rkl vettä TAI 4 rkl vettä ja sopivasti pellavansiemeniä rouhittuna (ehkä n. 3 tl, niin että muodostuu limaa)
2 tl vanilja-aromia
300 g valkosuklaata rouhittuna isoiksi paloiksi
5 dl suolapähkinöitä

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Öljyä/voitele pari kolme uunin peltiä valmiikis, laita sivuun.

Sekoita jauhot ja sooda kulhossa. Laita sivuun. Vatkaa mpvoi, margariini ja sokerit isossa kulhossa kuohkeaksi. Lisää sekaan munankorvikeseos, vatkaa kunnolla. Lisää vanilja, sekoita. Käsin vatkaten lisää jauhot, sekoita varovaisesti. Lisää valkosuklaa ja pähkinät. Sekoita.

Nosta pellille isohkoja kikkareita (käytä keksilusikkaa tai jäätelökauhaa, jos sellaisen omistat), jätä isot välit, tasoita kikkarat kämmenellä. Kannattaa siirtää suklaa palat reunoilta keskelle, näin saat niistä enemmän iloa irti.

Paista reilu 10 minuuttia, kunnes saanut hiukan väriä.

Jäähdytä pellillä kunnes keksit tarpeeksi kovia, niin ettei hajoa liikutettaessa. (hajoaa herkästi jos ei ole kunnolla jäähtyneitä) Jäähdytä loppuun ritilällä.

Tämän reseptin ja kymmeniä muita herkkuluomuksia löydät Puputytön Juhlakirjasta! Ja Puputytön Juhlakirjan löydät hyvin varustelluista kirjakaupoista! Kannattaa hakea omansa pikaisesti!

Tälle päivälle luvassa Pks tapaaminen ja sitä ennen Ekoloa, Helunaa ja Viivoania! 

Ei mulla muuta, menen nyt takaisin tuonne kaaokseen. Heippa!

xoxo,

Maailmanpelastus Operaatio, 4. viikko, 26. päivä

Tänään pestään taas pyykkiä. Maanantainahan sitä pestiin viimeksi, mutta silloin oli vuorossa pyykkivuoren vähentäminen, nyt on pyykinpesuaineiden luonnollistaminen.

Kaikki on varmaan kuullut pesupähkinöistä, ainakin etäisesti saattaa kuulostaa tutulta. Nyt olis sitten aika ottaa pähkinät käyttöön! Ja miksi juuri pesupähkinät, eikä vaikka Ole Hyvän nestemäinen pyykinpesuaine omaan täyttöpulloon, taikka Ecoverin pyykinpesupulveri? No, koska nämä ovat aivan loistava tuote, ympäristön ja kukkarosi kannalta! Tuotteen pesutehosta myönnettäköön, ettei se tahroja kamalan hyvin poista. Mutta olen käyttänyt niin pitkään ekologisia pesuaineita (jotka eivät myöskään poista tahroja kovinkaan tehokkaasti), etten edes muista poistuuko vaikeat tahrat edes perumarketin peruspesuaineilla, niillä "leading brandeillä". Kaikista paras tahroihin, kuten niin moneen muuhunkin asiaan, on ennaltaehkäisy. Esim. syödessä kankainen lautasliina syliin, ruokaa laittaessa essu käyttöön, askarrellessa (erityisesti maalatessa) ei lempifarkkuja päälle jne.

Tässä pesupähkinöistä lyhyt teksti (wikipediasta napattu):
Pesupähkinät ovat Sapindus-sukuun kuuluvan puun hedelmiä, jotka kasvavat trooppisilla alueilla ympäri maailman. Nimestään huolimatta ne eivät ole pähkinöitä, vaan luumarjoja. Ne ovat syömäkelvottomia, mutta niitä on käytetty vuosituhansia luonnonmukaisessa lääkinnässä ja pesuaineena Intiassa.
Pesuteho perustuu pähkinöiden kuorissa olevaan saponiiniin, joka liukenee yli 30-asteisessa vedessä ja toimii luontaisena pesuaineena.
Noin neljä puolikasta kuorta laitetaan pyykin mukana pesukoneen rumpuun esimerkiksi kangaspussissa. Määrää voi lisätä pyykin likaisuuden mukaan. Kuoret voi käyttää muutaman kerran uudestaan kuivumisen jälkeen. Lopulta ne ovat kierrätettävissä esimerkiksi biojätteen mukana.
Huuhteluainetta ei tarvitse käyttää lainkaan, sillä pähkinät jättävät pyykin pehmeäksi. Ne soveltuvat myös villavaatteiden ja silkin pesuun sekä käsipyykkiin. Valkopyykkiin voi laittaa hieman valkaisuainetta mukaan. Vaikeisiin tahroihin suositellaan käytettäväksi tahranpoistoainetta, esimerkiksi sappisaippuaa.
Suomessa viljeltävistä kasveista samaan käyttöön sopivat hyvänheikinsavikan siemenet. Se tekee kolme siemensatoa vuodessa ja siemeniä voi lisäksi käyttää kvinoan tapaan yön yli liotuksen jälkeen. [1]
Yleisradion Kuningaskuluttajan testin mukaan pesuteho on ns. ekoaineilla yleisesti ottaen melko huono. Pesupähkinöillä pestäessä tahrat olivat vain haalistuneet, ja lika oli levinnyt entistä laajemmalle.^[1] Toisaalta saman tahon tekemä vastaava koe varsinaisilla kaupan tahranpoistoaineilla toi samansuuntaisen tuloksen eli teollisiin tahranpoistoaineisiin verrattuna pesutulos oli hyvin samankaltainen <sup>[2]

Ja kuten saatoitte huomata, huuhteluainetta ei pesupähkinöiden kanssa tarvitse käyttää laisinkaan :) Osa (minä! minä!) saattaa silti haluta pyykistään hyvän tuoksuisen, ja näin puolustella huuhteluaineen käyttöä. Tähänkin on ratkaisu - eteeriset öljyt tai muut tuoksutteet. Pari(kymmentä) pisaraa huuhteluainelokeroon ja saat hyväntuoksuiset vaatteet ja muut tekstiilit. On muuten tosi outoa, kun ihmiset tuoksuu/haisee tosi vahvasti huuhteluaineelle. Oikeesti, näihin törmää todella usein. Huuhteluaineen virkaa ajaa myös etikka. Desi tai pari (en muista tarkallee, reilu loraus kuitenkin) huuhteluainelokeroon ja pyykistä tulee pehmeä ja raikas. Eikä yhtään haise etikalle. 

Pesupähkinöistä vielä. Niistä voi myös keittää nestemäistä pyykinpesuainetta, tiskiainetta (jopa koneeseen laitettavaa!), shampoota, hyönteiskarkoitetta, yleispesuainetta ja saippualiuosta. Aikamoinen keksintö! Ja ihan luonnon omaa tuotantoa! 

Lämpimästi suosittelen siirtymään pesupähkinöihin!

 Eilinen meni vähän pipariksi, olin niin väsynyt etten jaksanut oikein mitään. Kaveritreffitkin peruin (tai annoin kaverin itsensä perua), joten en leiponut mitään. Enkä myöskään mennyt seisoskelemaan Akkunalle nimiä keräämään kansalaisaloitteeseen. Mutta itse kokoukseen osallistuin. Pitkästä aikaa! Oli oikein mukavaa, paljon puhuttiin tulevista synttäreistä. Aika hyvät juhlat tulossa! Lopuksi vielä katottiin The Yes Men dokumenttielokuva. Toinen vaihtoehto olis ollut Säilöttyjä Unelmia. Tiedän, että siinä on jotain itkettäviä eläinkohtauksia, joten en halua sitä katsoa. Ainakaan julkisesti. Ennen kokoukseen osallistumista olin käynyt Hobby Pointissa, ostamassa koruosia. Yleensä tilaan kaiken netistä, kun kaupoissa ne on niin jumalattoman kalliita, nyt ei ollut tarvetta millekään muulle, kuin koukuille ja sit yksille jutuille, jotka oli pakko nähdä ennen ostopäätöksen tekoa, joten kaupassa oli käytävä. Kalliiksi tuli. Pöh.
Kävin myös Ruohiksessa ostamassa eväät kokoukseen, jotka jäi kyllä syömättä. 

Hei! Sain tietää, että nyt kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa myös sähköisesti! Jos joku teistä ei ole aloitetta vielä allekirjoittanut, niin näin sen voitte tehdä.

 Allekirjoituksensa voi antaa verkossa pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella, jos ei ole vielä allekirjoittanut paperiversiota. Avoimeen ministeriöön tulee ensin rekisteröityä käyttäjäksi, jonka jälkeen kannatusilmoituksen voi jättää osoitteeseen: www.avoinministerio.fi/ideat/159-lakiehdotus-turkistarhaamisen-kieltamiseksi
 


”Sähköisen allekirjoitusmahdollisuuden lisäksi kannatusilmoituksia kerätään edelleen myös käsin. Kumpikin allekirjoitustapa on yhtä pätevä, mutta ne ovat vaihtoehtoisia. Älä siis anna sähköistä allekirjoitusta, jos olet jo allekirjoittanut paperisen kannatusilmoituksen”, muistuttaa kampanjavastaava Ilkka Hiltunen. 

http://turkistarhatonsuomi.fi/uutisia

Terveydentila ei ole kauheasti muuttunut, nyt olen selvästi räkäisempi kuin eilen, mutta toisaalta kurkku ei ole enää niin kuiva ja ärtynyt. Ehkä tämä tämän päivän lisälevolla ohi menee?

Eilen jostain saatiin käsiimme Dexterin 7. kauden 1. jakso. Se oli ihan huippu! Paras jakso ehkä ikinä! Myönnettäköön, että siinä sarjassa on ollut aika paljon tylsiä käänteitä, todella loivia mutkia, jopa niin että se on välillä ollut jopa vaarassa jäädä katsomatta. Mutta 6. kauden vika jakso ja nyt tää eilen katsottu ovat olleet täynnä niin tiukkoja kurveja ja mielettömiä käänteitä, että taas innolla odottaa tulevaa! Halloween juhliinkin saanut Dexteristä innoitusta!

Ha! Meinas unohtua, vaikka muistutuksenkin sain! NAKKIKASTIKE!</sup> Ostin Ruohiksesta myös nakkeja! Koska multa pyydettiin nakkikastikeohjetta. Ja siitä innostuneena ajattelin tänään tehdä nakkikastiketta. Lapset (ja ainakin meillä, myös aikuiset) rakastavat nakkikastiketta! Mitähän tälle rivivälille nyt tapahtu?? Koittakaa kestää, olen melkein valmis.

<sup>Nakkikastike (tää on aika jatkettu versio - siis niinku paljon kastiketta suhteessa nakkeihin, kun ne vagaaniset nakit on niin kalliita, etten ikinä raaski laittaa kuin yhden paketin)

1 paketti pikkupojan nakkeja (olikohan ne nyt sen nimisiä? niitä lyhkäsia nakkeja semmonen pitkulainen paketti kuitenkin
1 kasvisliemikuutio
n. 4 rkl sinistä keijua (kuka mittaa rasvaa lusikalla? kunnon pläjäys rasvaa pannulle)
n. 5 rkl jauhoja (sama juttu, kuka tätäkään niin tarkasti mittaamaan, sopiva määrä suhteessa rasvaan, niin että seoksesta tulee sellasta notkeeta. Mitä enemmän jauhoja, sitä enemmän kastiketta)
kuumaa vettä
tarvittaessa suolaa, halutessa sipulia 

Pilko nakit ja jos käytät sipulia silppua ja paista se etukäteen.
Sulata margariini pannulla/kastikekattilassa, lisää jauhot, paista jauhoja rasvassa jokunen tovi, sekoitellen melkein koko ajan (itse aina kuvittelen, että voin saman aikaisesti vaikka pestä ikkunoita tai käydä kaupassa ja n. joka toinen kerta joudun aloittamaan alusta, kun poltan jauhot :( Jauhot ovat sopivat vast asilloin, kun ovat reippaasti ruskistuneet ja tuoksuvat melko voimakkaasti. Varo silti polttamasta niitä! 

Kaada kuumaa vettä parissa erässä samalla voimakkaasti vispilällä vatkaten pannulle jauhojen sekaan. Kaada vettä niin paljon, että saat kastikkeesta sopivan paksuista. Lisää kasvisliemikuutio ja kun se on sulanut lisää nakit (ja etukäteen paistettu sipuli). Kastike on valmis! Tarjoile keitettyjen perunoiden kera.

Olen paljon puhunut niistä nukkekoruista. Tässä niistä nyt vihdoin ja viimein vähän esimakua. Dexterin ja nukkeleikkien innoittamana ;)</sup>

 <sup>Ei muuta tällä kertaa. Huomenna on toka vika päivä, silloin ostetaan laadukkaita vaatteita ja muita kankaisia asioita.

Kaikille oikein hauskaa viikonloppua! Tulkaa ihmeessä Tikkurin Maalaismarkkinoille! 

xoxo,

Puputyttö</sup>

Kesän alun päivitys + huikeen hyvä resepti, niin ja shampoo resepti myös

Heipparallaa!

Kiitos kommenteista, vastaan niihin tuota pikaa! Toiseen ihan jo tässä postauksessa. Se toinen, johon en siis nyt paneudu oli kyllä niin ihana! Mieltä hykerryytävä!
Täällä taas se ärsyttävän onnellinen jaarittelija. Kaveri sai just ison, terveen poikavauvan, kemian koe meni hyvin, pääsykokeissakin kävin toteamassa, että kunhan saan kemiaa ja biologiaa opiskeltua, ei sisään pääsyn pitäisi olla kovin vaikeaa. Oli nimittäin aika helpon oloinen. Pelkäsin, etten olis edes ymmärtänyt kysymyksiä ja poistunut heti luvan saatuani. Kävikin niin, että tuhersin siellä ihan loppuun saakka :) Ihan tosissani otin. En kuitenkaan niin, että olettaisin pääseväni sisään. Se olis kyllä oikeasti aika kamalaa, jos näillä eväillä sinne pääsis. Ja ihan sama miten pöljältä kuulostaa, aion tulevan vuoden aikana säästää ansiosidonnaisesta toimeentulotuestani niin, että pärjätään vähän pJaremmin sitten, kun on pelkkä opintotuki, jolla pärjätä.
Pääsykokeessa oli paljon ihmisiä, joista osa oli haki kyllä muuhun, kuin ravitsemustiedettä opiskelemaan. Mutta niitä oli kourallinen, ja meitä ruokafriikkejä oli ehkä parisataa? En kauheesti katsellut ympärilleni. Kuitenkin ne mitä näin oli kaikki nuoria ja kauniita, sillä sellaisella terveen puhtoisella tavalla, hoikkia naisia. Ja sit siellä olin minä, vanhus :)
Kemian kokeen suorittaminen oli alkukesän odotetuimpia juttuja. Olin edeltävän viikon lukenut ihan tolkuttomasti, päntännyt ja päntännyt. Samoja asioita lukenut uudestaan ja uudestaan, kun tuntu vaan, että ihan koko ajan ajatukset karkaa jonnekin ihan muualle. Aika kamalaa, ja vähän huolestuttavaakin. Ei minkäänlaista keskittymiskykyä. Ajatuskulkua: Luen karboksyylihaposta, niiden nimeämisestä. Jos oikein muistan, niin oksaalihappo, jota raparperissa on, on just tommosta karboksyylihappoa (voi olla että muistan ihan vituralleen), no, kuitenkin ajatukset siirtyy oksaalihaposta raparperiin, raparperistä omalle kasvimaalle, kasvimaalta omatekemääni lannoitteeseen (piiiitkään liotettuja rikkaruohoja ja pupujen papanoita ämpärillisessä vettä), johon idean sain Living the simple life -kirjasta (joka on suosikki kirjani), kirjasta ajatukset siirtyy Australiaan (jossa kirjan tyypit asustaa), jossa entinen Hello Kitty ystäväni asustaa (mitäköhän Alicelle kuuluu?), Hello Kittystä ajatukset siirtyy muihin HK ystäviini, pitäis varmaan kirjottaa Ticallekin, kun Facebookissakaan en enää ole...ai hitto, karboksyylihappo. Raparperin kanssa pitäis syödä maitotuotteita, että se oksaalihappo sitoutuis johonkin maidon osaan (??) ja että sais korvattua osan hapon huuhtomasta kalsiumista - toimiiko soijamaitotuotteet samalla tavalla? Voiko raparperia kuitenkin huoleti syödä pieniä määriä? Eihän meillä edes ole raparperia kovinkaan paljoa. Miksköhän se ei kasva sellaseks hurjaksi puskaksi, mitä sillä yhdellä naisella on siellä joen varressa. SIllä on kyllä todella hieno puutarha. Talosta päätellen on kyllä aika paljon rahaakin. Rahalla saa, vaikka hienon puutarhan :) Ei voi olla, mitä siitä karboksyylihaposta nyt sanottiinkaan? Tollasta se on koko ajan. Ja erityisesti jos alan olemaan väsynyt. Silloin saatan lukea pitkiä pätkiä tajuamatta lukemastani yhtään mitään. Ja kyseessä on lukion ensimmäinen kemian kurssi. Mun pitäis opiskella ne kaikki (neljä?) plus biologiat päälle. Ja sit jotain muutakin, jos ylioppilaakis mielin.
Niin, torstai-iltana, kun se koe oli ohi vietiin auto järvenpäähän korjattavaksi, Chris heitti avaimet auton yli mulle (vai heittikö, ehkä mä hain ne, kun oon niin huono ottamaan koppeja), koska minä seisoin isän postilaatikon vieressä (auto siis isälle, ja kun se ei ollut kotona, niin avaimet postilaatikkoon). Käytiin vielä katsomassa kaverin äitiä, joka oli just päässyt sairaalasta kotihoitoon. Aika hurjaa, mutta en itkenyt. Sit käveltiin asemalla ja mentiin junalla kotiin. Meillä oli koirat mukna, ja se oli aika kamalaa. Risto on niin iso ja jäykkä, ja tosi jääräpäinen. Ei meinattu saada sitä millään mahtumaan junan sellaiseen kapeaan jalkatilaan, vaan lopulta se sitten oli todella hölmösti siinä käytävällä. Ja itki koko ajan.
Kotona katsottiin D:llä alkava G. Clooneyn uusi leffa. Join hyvin jäähdytetin ja juuri tätä tarkoitusta varten Tampereen tuliaisista säästetyn Cola juoman (tiiättekö sen Mate Colan tms.? Se on parempaa kuin oikea kokis! Ja se on paljon se!). Oli ihanaa. Tuntui kuin kesä olisi alkanut.  Vaikkakin ihan virallisesti se minulla alkoi siinä kohtaa, kun sain ensimmäiset rukolan lehden leivänpäälleni. Kissakurnauskis!
Perjantaina soitti iskä. Ei löytänyt mistään jättämiäni avaimia. Oli autoja korjaavan naapurinkin postilaatikosta niitä etsinyt. Olin juuri koirien kanssa lenkillä, joten en päässyt niitä kotoota etsimään. Eipä tarvinnutkaan mennä kotiin asti, sillä laitettuani kädet taskuun totesin avaimen olevan siellä....hmph. Kaikille lapsille ja nuorille tiedoksi - on erittäin todennäköistä, ettei teistä aikuisinakaan tule yhtään sen huolellisempia, järjestelmällisempiä ja kaikin puolin toimivaisempia, ellette ole sitä jo nyt. Siis yritän sanoa, ettei ikä tuo tullessaan sellaisia asioita (ryppyjä ja suonikohjuja lukuunottamatta), joita teillä ei ole ollut missään määrin nuorenakaan...rankkaa. (Mulla muuten ei ole suonikohjuja, eikä raskausarpiakaan :)

Ja sitten se resepti. Tähän tarvitaan vähän kinkkisempiä aineksia, erityisesti tuo sake, mutta senhän lopun voi hurjimmat sitten nauttia ruoan kanssa, muut kerää paljon sakea vaativia reseptejä lähiviikoiksi ja käyttää pienen pullon kokonaan ruoanlaittoon. ALkon setä sanoi, että kestää avattuna, mutta siis suljettuna jääkaapissa ainakin kaksi viikkoa. *Ja tämän olen aivan itse, kiitos kemian oppituntien, itse järkeillyt: kun viinithän muuttuu ilman vaikutuksesta etikkahapoksi, niin eikös siitä mun riisiviinistä tule silloin riisiviinietikkaa? Eli voin käyttää sitä etikkana?

Paistettuja soijamedaljonkeja (leikkeetkin käy) misokastikkeessa. Tarjoile riisin ja salaatin kera.
n. 16-18 palaa soijamedaljonkeja (tiiättehän nämä?)
kuumaa vettä, miel kiehuvaa, vaikka litra (ei tarvii mitata, minäkin vaan heitin tohon jotain, niin että soijapalaset mahtuu siihen määrään)
n. rkl soijasuikalemaustetta (broilerimauste)
Liota soijapalset kuumassa maustetussa vedessä, kunnes pehmeitä. Niitä tulee painella ja sekoitella, koska muutoin ne vaan pulpahtaa pinnalle, eikä turpoa. Pohjaan vaan!

4 rkl misoa
4 rkl sakea (kaipa tähän käy mikä tahansa väkevä valkoviini?)
3 rkl sokeria
3 rkl öljyä (mä käytin kyllä lähemmäksi 5 rkl kun tykkään rasvaisesta ruoasta)

Sekoita miso, sake ja sokeri huolella keskenään. Purista kevyesti soihapaloista ylim. neste pois. Kaada ölyä lukuunottamatta kaikki ainekset kulhoon, sekoittele niin että saat misokastiketta suht tasaisesti kaikkien palojen päälle. Anna maustua ainakin kaksi, mielellään 4, tuntia.
Raaputa kevyesti miso pois palasten päältä, siis jos palasten päälle jotain paksumpaan on jäänyt.

Kuumenna öljy ja paista kaikki palaset kauniin ruskeiksi, molemmin puolin.
Nautiskele!

Shampoo resepti. Varoitus! Tästä ei tule sellaista ihanaa, paksua, täyteläistä shampoota, mitä kaupassa myydään, tämä jää ohueksi kuin vesi, mutta pesee tukan puhtaaksi, ilman mitään pelottavan kuuloisia kemikaaleja.
Tarvitset:
0,5 l vettä
pienen kourallisen (n. 4 kpl) pesupähkinöitä
halutessasi:
merisuolaa (älä kysy miksi, en muista mitä vaikutusta sillä on, muistaakseni jotain kuitenkin ja itse toivoin sen vähän paksuuntavan koostumusta, jos sen lisää viilentyneeseen shampooseen, mutta sinnehän se suli...)
jotain suosimaasi eteeristä öljyä
ja jos sinulla jostain kummallisesta syystä sattuisi olemaan jotain niinkin kamalaa kuin sls (sodium laurel sulfaatti??) niin nakkaa näitä sekaan pari rkl.

Keitä vettä ja pähkinöitä n. vartti. Siivilöi pähkinät pois kompostiin ja laita saippualiuoksesi puhtaaseen shampoopulloon tms. Nesteen jäähdyttyä lisää eteeristä öljyä ja suolaa ja sls rakeita. Sekoita. Shampoo on valmis. Tämä ei siis vaahtoa, mutta uskokaa pois - se kyllä pesee hiukset! Ja samaista ainetta voi käyttää melkeinpä kaikkeen muuhunkin pesemiseen. Ja pikkuötököitäkin silla voi ainakin yrttää torjua kasvimaalla. Sls saa shampoon vaahtoamaan. Jos joku niitä rakeita ehdottomasti haluaa, niin multa voi saada postimaksun hinnalla. Ympäristökuormitusta ei kannata murehtia, mä olen ne jo ostanut, enkä tule niiden loputtua lisää ostamaan, jossain vaiheessa ne kuitenkin joutuu jonnekkin jotain kuormittamaan...Olen aikoinani ostanut ne briteistä firmasta, joka myy ainoastaan vegaanisia raaka-aineita.

Toi shampoo ei ole kovin pitkäikäistä, joten sitä ei litratolkulla kannata keitellä.

Tässä vielä pari kuvaa. Huomatkaa toi hillittömän hieno leipä. Mun mielestä tollaset muotoonleikatut arkiset asiat on niin ihania! Mun pieni poikaseni päätti ala-asteen ja siirtyy nyt syksyllä yläasteelle! Melko hurjaa! Ja äitiä itketti.

 

 







<3 Raisa

Haaste ja polkupyörä

Yay! Pinkkis on saanut ensimmäisen haasteensa! Blogimaailmassa ne on varmaan yleisiä, mutta kun minä nyt olen tälläinen, joka ei millään eminaa ymmärtää oikein mistään mitään, niin olen näistäkin vähän ulalla. Mutta tässä siis ensimmäinen saamani haaste! Sain sen suloiselta Jasminelta, johon törmäsin kirpputorilla :)

1. Käsityö, josta olet ylpein ja jota arvostat eniten. Liitä mukaan kuva.

Huiiii...yksikö vaan? Olen askarrellut ja väkertänyt niin paljon kaikenlaista, että yhden poimiminen ja "jalustalle kohottaminen" tuntuu ihan mahdottomalta. Vaikkei haaste olekaan minun, blogi kuitenkin on, joten vähän venytän sääntöjä, vaikkei niitä ehkä edes ollutkaan.
a) Skräppitöistä :  "Metrossa"
b) Ompeluksista: Pinkkis pussukat :)
c) Kaikesta muusta: Pöydän tuunaus

2. Mikä on kaunein rakennus, jonka olet nähnyt. Liitä mukaan kuva.

Voi apua! En mä tiedä! Sanotaan nyt vaikka se vaaleanpunainen Linnunlaulun Huvila, missä Minna Haapkyläkin asuu. Vaikka on varmasti kauniimpiakin ja silleen. Mut tää on ainakin hieno.


3. Mikä laulu koskettaa sinua syvästi. Liitä linkki tai sanoitus.
Hargs! Kamalia kysymyksiä, eihän näihin ole yhtä absoluuttista vastausta! Ööh...nyt nolottaa...Lady Gagan Born this way :)

Whether life's disabilities


Left you outcast, bullied or teased

Rejoice and love yourself today

'Cause baby, you were born this way



No matter gay, straight or bi

Lesbian, transgendered life

I'm on the right track, baby

I was born to survive



No matter black, white or beige

Chola or orient made

I'm on the right track, baby

I was born to be brave




4. Minkä asian koet arjessasi raskaaksi?
Arvatkaa! Epätyydyttävän työpaikkani, siis siellä käynnin.

5. Mistä asioista nautit erityisesti arjessasi?


Nyt tulee lässyn lässyn vastauksia, mutta minkäs teet... perheen kanssa hengailu, elokuvissa käynti (eikä vähiten niiden popcornien takia), kavereiden tapaaminen, koirien silkkikorvien silittely, Pinkkiksen pyörittäminen, uusien projektien työstö ja siitä aiheutunut innostus, puput, syöminen, lukeminen.

Mä laitan nyt haasteen eteenpäin! Maijalle! ja Nupulle!

Sitten vielä polkupyörästä. Mä varmaan täälläkin kertonut siitä, kun on ollut jarrut rikki :( Viikonloppuna ja alkuviikosta ollut korjattavana, eilen C haki sen, korjaus ja osat makso yli satasen!!! Hittolainen! Yhtä kallista kuin joku tosi kallis! Ärsyttää kun nykyajan pyöriä saa koko ajan olla hoivaamassa! C jatkuvasti öljyää ja rasvailee ja kiristelee jotain mun pyörässä, kun se narisee tai krohisee. Nykyajan pyöriä ei sais pitää sateella ulkona, kurat pitäis poistaa, jarruja käyttää molempia yhtäaikaisesti, vaihteita vaihtaa tietyllä tapaa, sääntöjä sääntöjä SÄÄNTÖJÄ! Ennen vanhaan ei tarvinnut tollasista murehtia, pyörät kesti mitä vaan ja ennen kuin se ennätti hajoomaan, joku olikin jo vienyt sen parempaan talteen (siis pöllinyt). Toi mun nykyinen pyöräni makso enemmän kuin aikasemmat pyöräni yhteensä (ei nyt ihan mutta melkein) ja silti se on ihan romu. Vaikka C koko ajan väittääkin, että vika on minussa. Pöh ja pöh.

No, nyt se on kuitenkin kotona ja ihan niinkuin autokorjaamolla, siihenkin täytyy tehtä nyt tosi paljon kaikkea sellaista, mistä minä en tiennyt yhtään mitään, siis kaikkea pitää vielä uusia, vaikka jarrut onkin nyt kunnossa. En tiedä viekö C sen uudestaan sinne korjaamolle nyt viikonloppuna vai koska, mut ärsyttää jokatapauksessa. Tänään pääsin taas pyörällä töihin. Ihanan syksyistä! Tuoksuukin niin hyvälle! Ja jarrut toimii moitteettomasti! Vaikka edestä jotain kolinaa kuuluukin.

Eilen käytiin Jumbossa, kun C tartti oleskelulupahakemukseensa passikuvan. Jäin jumittaa lelukauppoihin ja leluosastoille. Uudet Monsterit on vaan niin hienoja! Nii, eilen tuli koruosia (aivan ihania!), nukeille lipasto lampulla ja Pinjan joululahja. En avannut, vaan annoin C:lle piilotettavaksi! Ja tänään aamulla P sanoi, ettei ehkä vielä haluakkaan Blytheä joululahjaksi...että silleen.

Lasten kanssa edelleen toiminut tämä palkitsemisjuttu, eilen taas pelattiin ja oli oikein kivaa, huoneet siistinä ja lapset ojennuksessa ;) Vaikka vähän kiire tulikin, kun me oltiin Jumbossa niin pitkään, eikä kotona lapsia hoputtamassa.

Silitin vielä lasten nukkumaan mentyä, muuta en oikein jaksanut. Mutta kyllä siltikin askarteluvirtaa vielä on!

Tänään pitäis leipoa! Ajattelin tehdä Hävyttömiä. Ja koska ainakaan ihan kaikki teistä ei varmaankaan pääse paikalle, niin voisin jakaa reseptin :)

Hävyttömät



4,5 dl jauhoja


2,5 dl sokeria

2,5 dl fariinisokeria

1,5 dl kaakaojauhetta

1 dl kookoshiutale

150 g tummaa suklaata rouhittuna (saa jäädä melko isoiksi, n. 0,5 x 0,5 cm, paloiksi)

0,5 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

2,5 dl kookosmaitoa

2 dl sinistä Keijua sulatettuna

1 tl vanilja-aromia



Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Sekoita jauhot, sokerit, kaakaojauhe, kookoshiutaleet, suklaarouhe, leivinjauhe ja suola keskenään isossa kulhossa. Kaada sekaan kookosmaito, sula margariini ja vanilja. Sekoita kunnes kaikki ainekset kunnolla sekaisin. Kaada seos suorakaiteen muotoiseen vuokaan (n. 20 x 30 cm).



Kypsennä n. 30-40 min. Leivonnaisesta ei tule kiinteää, eikä kypsyyttä voi testata tulitikulla tms. Sen kuuluu olla sisältä ihanan pehmeää. Tai sitten kypsennä vähän pidempään, kiinteämmäksi. Kummasta nyt satut tykkäämään enemmän. Tee kaksi niin voit vertailla.

Jäähdytä ritilällä ennen paloittelua.

Nam!

Moikka!

♥ Raisa

MPvoi-hillo neliöt

Tässä teille jälleen uusi resepti! Kuva jälleen kokeiluvaiheelta, ei ihan vastaa Sarin kauniita otoksia, mutta maku niissä on sama. Ohjehan siis on Puputyttö ja Vohvelisankari - Vegaanin herkkukirjasta. Kustantajalta saamani tiedon mukaisesti ensimmäinen painos on loppuunmyyty, mutta sitä saa esim. Suomalaisesta tai vaikka Animaliasta. Ja kaikki kannatuksen vuoksi toki ostavat sen Animaliasta, eikös juu? Mulla itsellä on muutamia kirjoja, jos joku haluaa omansa omistuskirjoituksella niin minultakin siis voi sen tilata :)

Niin, siis se ohje!
U.S.A / MAAPÄHKINÄVOI-HILLO NELIÖT, n. 30-40 kpl
Unohtumaton! Satumainen! Aarre!

Hienostuneempi ja paljon maukkaampi versio maapähkinävoi-hillo leivistä. Muutkin kuin Amerikassa vaihto-oppilasvuotensa viettäneet tykkäävät varmasti!
220 g Sininen Keiju margariinia, huoneenlämpöisenä (+ vuoan voiteluun)

3,5 dl sokeria

2 tl munan korviketta

4 rkl vettä

5 dl maapähkinävoita

7 dl vehnäjauhoja (+ vuoan jauhotukseen)

1, 5 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl vanilja-aromia

3,5 dl mansikkahilloa (muutkin maut käyvät)

1,5 dl suolapähkinöitä, karkeaksi rouhittuna
Lämmitä uuni 175 °C. Vuoraa 20x 30 cm vuoka leivinpaperilla, voitele paperoitu pohja margariinilla (jos paperi ei meinaa pysyä paikoillaan, voit voidella myös vuoan, jolloin paperi tarttuu mukavasti siihen) ja jauhota. Laita vuoka sivuun.

Vatkaa sähkövatkaimen keskinopeudella margariini ja sokeri kuohkeaksi, n. 2 min. Sekoita munankorvike ja vesi huolella keskenään, lisää seos maapähkinävoin kanssa rasva-sokeriseokseen. Sekoita kunnes tasainen massa, n. 2-4 min. Lisää lopuksi vanilja-aromi ja sekoita.

Sekoita keskenään jauhot, suola ja leivinjauhe. Sekoita varovasti muun taikinan joukkoon. Laita 2/3 taikinasta esivalmisteltuun vuokaan, painele tasaisesti pohjalle. Levitä hillo pohjan päälle ja hillon päälle ripotellen loput taikinasta. Ripottele pinnalle suolapähkinät.
Paista kauniin kullanruskeaksi, n. 45 min uunin keskiosassa. Jäähdytä ritilällä. Leikkaa n. 4x5 cm kokoisiksi neliöiksi.
Jos pinta alkaa tummumaan ennen kuin pohja on kypsä peitä pinta foliolla.

Tosi hyviä!

Tapan tässä aikaa, kunnes Chris on laittanut koneelle tarpeeks kuvia Tokion reissusta. Sitten alan purkamaan reissua.

♥ Raisa