pikapäivitys

Hello!

Hengissä ollaan! Japanin matka takana, synttärit takana, pääsiäinen takana, skräppiviikonloppu takana, viikko aikuisten uravalmennusta takana ja noin kuusi viikkoa vielä edessä. Ja toivottavasti edessä myös paljon muuta!

Kerron kaikesta lisää, ajan kanssa. Nyt olen täällä koulutuksessa ja sain jo ansioluetteloni valmiiksi, joten loppupäivä taitaa olla sisällöltään aika tyhjää. (=surffailua.)

Matka oli mainio, mutta mukavaa oli myös palata kotiin. Aikaeroväsymys on kyllä ollut melkoinen! Eilen oli ensimmäinen normaaliin verrattavissa oleva päivä, muut menneet kamalan väsymyksen kourissa. Skräppiviikonloppukin. Joka oli siis viime viikonloppuna, tapahtumapaikkana Tampere, Murikka? -opisto. Oli kivaa, melkein mitään en kyllä saanut aikaiseksi. Olin jollain kurssillakin, se oli kyllä aika turha. Tai siis hmm..ei sitä, mitä olisin halunnut. En saanut kurssityötä valmiiksi, ja tiedän etten sitä tule koskaan loppuunviemäänkään. Mikä on ihan syvältä. Ja lisäksi siellä oli koko ajan sellainen olo, etten osaa enkä ymmärrä yhtään mitään. Ei kiva olo askarrellessa. No, sai sieltä inspiraatiota tulevan varalle. Ja käytin sitten kurssin jälkeen oppimaani muissa töissä. Koko viikonloppua kuitenkin vaivasi väsymys, eikä kuvatkaan oikein inspiroineet. En ennättänyt tulostamaan tuoreita kuvia. No, sainpa tehtyä vanhempia kuvia.

Se, mistä viikonlopun aikana innostuin oli krääsän karsiminen. Skräppääjälle, ihan niin kuin minkä tahansa asian harrastajalle, kertyy kauheesti kamaa ja osa niistä "vanhenee". Näistä vanhentuneista kamoista hankkiuduin eroon. Ja radikaalisti heitin roskiin. En edes tarjonnut muille, kun oli niin kamalaa paskaa. Kirjaimista heitin kaikki setit, joissa vaan Z, X, Y ja vastaavaa jäljellä. Hittoako niillä tekee.

Vähän jatkoin karsintaa kotonakin, mutta kun ollut niin väsynyt, niin melko vähäiseksi jäänyt mikään aktiivinen tekeminen. Niin, täällä kurssilla/ohjauksessa menee siis 7 tuntia päivässä. Muuta aikaa en oikein ole ollutkaan hereillä. Ainakaan kunnolla. Horroksessa vaan.

Toiset sanoo, että on paljon helpompaa matkustaa länteen, mutta minulla asia on päinvastoin. Aina Jenkeissäkin olen ihan unessa, usein koko matkan ajan. (koita siinä tehdä hyvää vaikutusta tulevaan poikaystävään/appivanhempiin...)

No, eilen siis hyvä, hereillä oleva päivä. Sain ommeltua. Ompelu on parasta. Pian pääsen uusien kankaiden pariin. Tai siis olen uusia kankaita jo ommellut, mutta tilaustöitä. Himoitsen päästä kokeilemaan jotain ihan uutta. Mulla on ompleukoneen edessä, hyllyllä pieniä paloja uutta kangasta, tyrkyllä, kiusaamassa. Ompelen ja katselen niitä, välillä koskettelen, kun se kangas nyt vaan on niin ihanaa. (hupsu.)

Mitä mä sanoinkaan siitä matkasta jo? Se oli loistava. Tehokas, shoppailuntäytteinen ja maukas. Kävin neljästi ulkona syömässä, kolmessa eri kasvisravintolassa. Kaksi näistä oli tuttuja mestoja, kolmas oli uusi tuttavuus. Deva Deva Cafe. Tästä uudesta tuttavuudesta tykkäsin kaikista eniten! Nom nom nom! Söin Teriyaki "Chicken Burgerin, luomukolan kera, jälkkäriksi kakkua. Supermaukasta. Kuvia myöhemmin. Kaikesta.

Synttärit meni tosiaan siellä Tokiossa, yksin. Yksinäisesti. Muutenkin olin aiemmista reissuista poiketen yksinäinen. Mälsää. Perhettä oli ikävä, iltaisin ja aamuisin. Ei tietenkään silloin kun hurjana shoppailin. Ostin paljon. Mutta ainakin osittain fiksusti. Vähemmän? fiksusti ostin kolme Neo Blytheä, yhden Middien ja yhden Petiten, yhden pienen Momokon (joka poikkeaa täysin isosta, en tiedä onko niillä mitään tekoa keskenään, tietääkö joku muu?) näistäkin kuvat sit myöhemmin. Ostin myös Dambon :D

Kangasta ostin kaikista eniten. Ja muutenkin kangaskaupat oli kaikista hienoimmat! Kerroskaupalla mitä hienoimpia kankaita! Yhdessä kaupassa myytiin vaaleanpunaista kuplamuovia, jossa kuplat oli sydämenmuotoisia! Epäreilua. Muutenkin niin epäreilua, että niillä on siellä kaikkea niin paljon, ja meillä niin vähän. Vaikka riittävästi täälläkin. Eikä se tietenkään tuntuis enää niin hienolta, jos täälläkin olis kaikkea yllin kyllin.

Todella inspiroiva reissu.

Ei nyt muuta, halusin vaan pikaisesti ilmoittaa, että täällä ollaan, ja postaus tulossa jossain vaiheessa. Pikaisesti. Kohta puolin.

xoxo,
Raisa  

Tästä se alkaa!

Eilen juttelin puhelimitse lääkärin kanssa, verikokeiden tuloksista. Ent iedä mitä kaikkea olivat mitanneet, mutta sain kuulla olevani oikein terve, niin terve, että lääkitys voidaan aloittaa. En ymmärrä. Jos olen kerta terve, mihin sitä lääkitystä tarvitaan? Nii joo, tuli mieleeni, että viime viikolla kun puhuin, että oli tälle viikolle kalenterimerkintä/merkintöjä, niin se olikin vaan toi lääkärinsoittoaika :) Vaikka onhan Taiteidenyökin ja PKS tapaaminen, mut niitä en ollut merkinnyt.

Jotenkin se, että tarvii lääkettä johonkin tekee siitä niin paljon vakavampaa. Mutta kyllä nää rallikiemurat täällä alkaa olemaan niin rasittavia, että kaipaan jotain "kättä pidempää" avuksi. Kävin sitte ensimmäistä kertaa hakemassa sähköisellä reseptillä lääkkeitä. Nää on ensisijaisesti epilepsian hoitoon, mutta käytetään siis muuhunkin. Niin, ei mulla epilepsiaa ole.

Kohta mä olen sitten sellainen iloton "tavis", joka ei tasan tarkkaan enää innostu mistään, ei hermostu mistään, on vaan ja möllöttää. Sitäkö te haluatte? Voi tylsyyksien tylsyys!  No, ei tästä tämän enempää. Jos postaukset alkavat näyttämään tältä: __________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________
.........................................................................................................................................................................................
.........................................................................................................................................................................................
niin tiedätte sitten mistä johtuu ;)

Niin, lääkkeistä vielä sen verran, että inhoan niitä. Monestakin syystä. Eläinkokeet, lääkefirmojen hirmuvalta ja kaikenlainen kusetus, normaalien muutosten lääkitseminen (en muista sitä sanaa, mutta siis se, kun tavallisista asioista tehdään "sairauksia", joita "kuuluu" lääkitä, kiitos lääkeyhtiöiden), lääkejäämät pissavesien mukana vesistöihin ja sit ärsyttää ihan kamalasti se, että mistään ei meinata selvitä ilman lääkkeitä. Kun vähän itkettää tai ahdistaa, niin ei selvitä niistä murheista ilman apua. Ei luonnossa tälläinen peli vetelis. Mutta! olen kyllä ihan vakuuttunut siitäkin, että meidän elinolot on niin luonnottomat, että ei ihme, että tulee kaiken maailman masennukset ja muut epätasapainotilat.
Mullakin on oikeesti lääkärin määräämiä pillereitä otettavaksi silloin, kun alkaa pikkasen liikaa joku jännittämään/ahdistamaan/pelottamaan. Niin että kun vaikka pidän koulussa esitelmän, tai lennän lentokoneella taikka työpaikan kehityskeskustelussa olenkin entisen hermoraunion sijaan vetelän rento, se johtuu niistä pillereistä! Ja se, että niitä on olemassa tekee niiden ottamisesta ihan älyttömän helppoa. Emmä silti niitä ota kuin muutamia kertoja vuodessa. Mutta kuitenkin, just tollaset vie meitä entistä kauemmas sellaisesta ihanteellisesta, tervehenkisestä "saaristolaisesta" (eikös kaikki saaristossa asuvat ole todella terveitä, punaposkisia, tasapainoisia jne?).

Ehkä mä vaan kelailen asioita liikaa.

Eiliseen. Eilen oli miehen syntymäpäivän aatto. Kiireinen päivä siis! Kävin kaupassa, ostin kaikkea tätä päivää varten. Ostin myös pienen kilin (repsahdus), jota voin kuvata tyttöjen kanssa :)

Kotona sitten C alkoi tekemään kahdenlaisia muffineita, toisia päivällisen kanssa syötäväksi ja toiset tänään aamupalaksi sekä päivälliseksi keittoa.
Minä taas tein kakkupohjan ja sipulipiirakan Ravintolapäivästä ylijääneillä sipuleilla. Kehittelin ihan oman hyydykkeen siihen piirakkaan, ja siitä tuli niin hyvä tuoksu, että teki mieli avata kaikki ikkunat ja ovet ja laittaa läjä tuulettimia puhaltamaan tuoksut kaikelle kansalle ihailtaviksi, että näin hyvältä tuoksuu vegaaninen ruoka! Lopuksi vielä paahdoin suklaa-rusinamysliä muksuja varten. Jos ei muuta, niin ainakin mä ruokin niitä rakkaudella :) Ehkä niillä ei ole parhaat pelit ja vehkeet käytössä, mutta ruoka on terveellistä ja ennen kaikkea puhdasta. Eikä mitään teollista roskaa, joka valmistetaan mahdollisimman nopeasti ja ennen kaikkea halvalla. Vaikka kyllähän ne aika paljon karkkia syö. Meillä on vieläkin käytössä karkkipäivä, mutta milläs jonkun teinin perään katsot kun se ennen kouluun menoa onkii pinseteillä rahaa säästöpossustaan ja käyttää saldorahatkin herkkuihin.

Tänään on sitten C:n synttärit, joten se on tietenkin saanut kasapäin lahjoja. Tässä niistä tärkein :)

Eipä tässä sitten muuta! Pysytään tiukkina!

xoxo,
Raisa

Suosikkipakettini. Koira kirppikseltä, paperi talteenotettu pakkauspaperi, nauha uutta, pussi uusiokäytössä, sin. kartonki skräppisilppua.

Kaikki paketoitu jollain tapaa "kestävästi". Lahjanauhoina käytin mm. suikaletta vanhasta t-paidasta ja Dymo-teipin takanauhaa. Ja silti ihan nätisti paketoitu :)

It's my birthday and I party if I want to, party if I want to. You would party too if it happend to you :)

Ihanaa kun on synttärit!! Oikeesti, tosi lapsellisen riehakas olo! Facebookissa onniteltu tosi paljon ja lääkäristä kotiin polkiessa pulu lensi niin läheltä, että näin miten sen jalassa oli pieni kukkanen ja siinä luki Onnea Raisuli. Ihan oikeesti. Kerrankin mua ei harmita tää ikääntyminen, vaan on sellanen olo, et vois olla paljon huonomminkin. Niinko et täyttäisinkin jo vaikka neljäkymmentä. Onneks en sentään ole vielä niin vanha. Syytä juhlaan siinäkin. Ja sit kun joskus täytän niinkin paljon, niin ainakaan en ole vielä 42 jne.

Eilen oli kaverikutsut. Olin tehnyt tosi paljon herkkuja. Oikeesti ihan hirveesti. Haluatteko kuulla mitä kaikkee? Kerron kuitenkin. Suolaset: focaccia, hummus (C teki), tuju snäkki, maissirelissi ja pastasalaatti. Makeat: dalmatialaiset, vadelmaunelmat, limettipeukaloiset, piparminttu-pipsat ja syötävänsuloiset. Kaikkiin muihin paitsi hummukseen ohjeet Puputyttö ja Vohvelisankari tai Puputytön juhlakirjasta. Hyvää oli. Aloitin väsäämisen jo lauantaina. Ja jatkoin heti herättyäni j aolin just ja just valmis klo 17 kun vieraat alkoi saapumaan. Mutta myös meikkasin ja laitoin tukankin kiinni, vielä kolmella hiuslenkillä. En ottanut kuvia, koska haluan uskotella teille että olin aivan ihastuttavan näköinen. Ja en oikeastaan koskaan ole sitä kuvissa. Oikeassa elämässä tietenkin.

Lahjat vieraille. Kyllä se Raisa jaksaa.

Sain ihania lahjoja, juteltiin paljon aikuisten juttuja. Mm. mitä astaisarjoja kerätään. Onneks tykkään astiosta, että pääsin leijumaan. On hienoa, miten mun kaveripiiriin mahtuu ihanan erilaisia ihmisiä, joita kaikkia kuitenkin yhdistää se, että ne on ihania ihmisiä, kaikki sellaisia turvallisia. Mulle on aina toi turvallisuus iso juttu. C:stäkin tulee ensimmäisenä mieleen se, että se on turvallinen. (talitintti etsii ruokaa maasta, se siirtelee nokallaan lehtiä syrjän. söpöä.)

Etsyn kautta tullut mittatilaustyökin :D Ja kun olen taas saanut tämän päivän myötä vähän vähennettyä luottokorttivelkaani niin pystyn jälleen tilaamaan lisää krääsää. Mutta nyt ihan aiheellisesti, sillä pikkuhiljaa täytyy alkaa tilailemaan hiusvärejä, kankaita ja koruosia anopille, jotka sitten saan kun sinne kesällä mennään. On niin paljon kaikkea, jota kannattaa tilata sinne ja tuoda sitten mukanaan kotiin. Postikulut on nykyiisn niin järkyttäviä. Mutta ei maansisäiset. Joten tilaamalla paljon säästän paljon rahaa!! Mä oon aina tykännyt säästää shoppailemalla :)

Lahjat!! Kukkia, omelulaatikko, Japani-kirja, banaani-apinasirottimet, nuken mekko

Herkkuja!

Lahjat perheeltä.

Olen saanut myö spilvin piemein lahjakortteja. Aivan mahtavaa!! Michaelsille mulla on nyt yht. 175 dollarin edestä ilmasta rahaa!! (michaels on jättiläismäinen askarteluliike, jossa myydään myös Martha Stewart krääsää, ja arvatkaa tykkäänkö siitä ihan hirveesti! Joo!!!)


Mulla oli tänään aamusta siis lääkäri, tai enempi ehkä kuitenkin hoitsu, kun en edes nähnyt mun lääkäriä. Olin vaan sen hoitsun kanssa ja vastailin hillittömään nivaskaan kysymyksiä. Mm. näenkö usein ihmisten ympärillä energiakenttiä tai auroja. Sit oli hassu, kun se kysy että tuntuuko minusta, että ihmiset tuijottavat minua. No mä tiedän! että ne tuijottaa!! Mut mä kyllä sain sitä vähän selitettyy. Mut en tiedä miltä se paperilla näyttää, et kirjottiko se siihen, että potilaalla vaaleanpunainen tukka, siksi tuijotetaan.

Olen jotenkin kaiken muun touhuamisen lisäksi ompelemaan. Niin, kerroinko jo onnistuneeni niissä kuukuppipusseissa? No, ekat onnistuneet on siis tehty. Vielä voisin kyllä vähän hioa sitä, ettei joutuis käsin omepelemaan. Tässä näitä kuitenkin olis. Painetulla tekstillä maksaa 7 euroo ja tekstitön 5 euroo. jos joku haluaa heti päästä sujauttamaan kuppinsa mun pussukkaan. Kuulostipa ihan kamalalle. Mä tiedän, että myydessäni jotain ei koskaan sais kuulostaa kamalalle. mutta musta se on vaan välillä niin hauskaa.  Näitä on paljon tulossa lisää, siis ei niinkään ontuvia sutjautuksia, vaan noita pussukoita. Olen ainakin 10 kangasta painanut ja noita painamatomia taas syntyy sitten paljon nopeammin, eli ei syytä huoleen. Kyllä näitä riittää kaikille halukkaille ja tehdään sitä mukaa lisää kun tarve vaatii. Ne on sisältä kosteutta pitävällä kankaalla (ensimmäinen satsi rikkoutuneella sateenvarjolla) vuoritettu.Varsa kuvassa tuomassa öö..mittasuhdetta? Mulla ei ole omaa kuukuppikakkua, joten kysyin yhdeltä kaverilta jolla sellainen on, et mitä sinne pussiin pitäis mahtua. Se sanoi, että kananmuna. Kun ei mulla ollut sitä munaakaan, niin ajattelin että varsa ajaa saman asian. Jos sinne mahtuu varsa, niin varmaan mahtuu yksi kuukuppikin! Ja sitä paitsi varsat on ihania. Vaikkakin vähän arvaamattomia. Niinko lapset yleensä.

Tässä ihan uusimmat kotiutuneet tilaukset. Tarroja, teippiä ja pikkupusseja.

Mutta mutta! Nyt Mad Menin pariin ja sit ompelemaan. Uusi jaksokin alkaa tänään! Ajattelin ottaa sen vähän enempi tosissaan, vrt. viime jakso. Nyt olis vuorossa psykologiaa, kemian ykköskurssi (otan uusiksi, kun haluan oppia paremmin), äikkää(?) ja enkun joku puhekurssi.

Snip snap. Synttärityttö tästä nyt menee! Heip!

xoxo,

Raisa

ELokuvissa x 2, kirppiksellä ja ihan liikaa netissä!

Cowabunga! Tai jotain sinnne päin. Paljon taas kaikkea, ehkä. Voi olla ettei sit loppu peleissä niin paljoa ollutkaan, mutta ainakin nyt tuntuu siltä!

Perjantaina Pinzulalla oli kaverisynttärit. Pääsisäisen takia olivat melkein viikon myöhässä. Jouduin irrottautumaan koneelta ja olemaan oikeasti olemassa. Raskasta. Mutta palkitsevaa. Leivoin ja järkkäilin. Meillä oli ehkä maailman hienoimmat pikkukakkuset, joita lapset eivät arvostaneet juuri lainkaan. Mokomat. No, me syötiin ne sitte ite. Olen kyllä jaellut niitä vähän etiäppäin, kun ei itse pysty ihan kaikkea napaansa ahtamaan. Mulla on itse asiassa aika pieni napa.

No joo. Sateenkaaripikkareiden leipominen oli kait aika helppoa, mutta tosi työlästä. Tein yhden ison taikinan, jonka jaoin sitten neljään osaan. Jokaisen osan värjäsin eriväriseksi ja levitin sitten varovasti kerroksittain vuokiin. Varovaisuus oli ehkä turhaa, sillä ne ei paistettaessa pysyneet siististi kerroksittain, vaan sekoittu. Kuten tosta "avatusta" kuvasta näkyy. Mut voi olla et ne olis olleet vielä sekaisemmin, jos en olis laittanut niitä kerroksittain.

Kuorrutteen kanssa olikin sit vähän vaikeampaa, kun piti tunkea tursottimeen ne värit mahdollisimman tasaisesti. Olen kyllä lopputulokseen todella tyytyväinen. Ihanan näköiset. Makuun en ollut kylä yhtään niin tyytyväinen, ne oli liian makeita. Vanilja-ananas. Ananasta ei ollut tarpeeksi tuomaan jotain "särmää" niihin, joten ne oli vaan makeita. Mut silti ihania.


Lisäksi tein, tai oikeastaan Pinpula ne teki, mokkapaloja. Rakastan noitten nonparellejen ripottelua! Ne on niin kauniita. On tylsää kun suomesta ei saa noita monivärisiä vegaanisena. Mutta onneks niitä voi aina tilata muualta :D

Tarjolla oli myös karkkia (vegaanisia on kyllä aika nihkeesti tarjolla, mikä on harmi, kun en halua että lapset joutuu omia juhliaan millään tapaa harmittelamaan. Onneks on kuitenkin jotain, ettei tarvii tummaa suklaata ja lakua tarjota ;) Nii, ja vohveleitakin oli. Niitä onneks löytyy hyvin vegaanisinakin. Ja ne maistuu lapsille aina.
Pinjalla oli hyvät juhlat ja vierailla hauskaa, joten mikäs sen mukavampaa. Läksiäislahjoiksi oli P itse tehnyt lankarullista, helmistä ja kangaspaloista pienet ukkelit, jotka ainakin hiusten väreiltään vähän muistuttivat saajiaan. Lisäksi oli lakupötkö ja mun "tekemät" timantti-kännykkäkorut.(alla kuva näistäkin)

 Lauantaina muksut meni isälleen, P ensin kyllä mummon kautta. Oli siellä vielä juhlimassa syntymäänsä, kävivät elokuvissa, syömässä sushia ja mummelilla oli sit vielä lettukestit.Melkoista juhlintaa!

Ei ehkä herkkujen painosta pöytä ihan notkunut...

Lauantai meni varmaan koneella. Olen oikeasti ihan kamalasti ollut koneella nyt viime päivinä. Oikeastaan kaikki johtuu tosta Etsystä, jotenkin ihan vimmalla haluaisin saada sen toimimaan. Jos teillä muuten on Etsy tiliä, niin käykää ihmeessä tykkäämässä mun tuotteista, vaikka ette ostoksia tekisikään. Ne tykkäämiset vaikuttaa siihen millasta näkyvyyttä mun tuotteet saa asiakkaiden etsiessä tietynlaisia tuotteita. Tykkääminen siis ei maksa mitään, tai no klikkauksen vaivan, mutta siitä on Pinkkikselle hyötyä. :) Klik klik. Kuulun siis kuitenkin eri ryhmiin, ja kaikilla tarkoitus nostaa ryhmäläistensä näkyvyyttä tuolla massiivisessa Etsymaailmassa. Osa ryhmistä on ihan täysin persoonattomia, ja osa on sitten hyvinkin ihmisläheisiä. Ja ne ihmisläheisimmät on just niitä kaikista pahimpia! Siis ajankäytön suhteen. Voisin siellä riekkua tuntikausia klikkailemassa muiden tuotteita ja kommentoimassa jne. Nyt laitoin itselleni ajastimen. Ettei mene ihan plörinäksi tämäkin aamu. onneks herään aika aikaisin. Puoli tuntia vielä aikaa :)

La illalla C vei mut elokuviin. En muista elokuvan nimeä, mutta siinä oli silmänruokana Ryan Gosling. Vaikkei kyllä ihan niin hyvännäköisenä kuin olisi voinut olla. Leffa oli aivan liian pitkä, siihen oli tungettu kolme elokuvaa  ja mä olin valmis lähtemään kotiin ekan jälkeen. Olin maustanut mun popcornitkin liian tulisiksi.

Sunnuntaina herättiin myöhäisestä nukkumaanmenosta huolimatta aikaisin, tai minä heräsin ja herätin kaikki muutkin, kun en malttanut jäädä sänkyyn lojumaan, ja yksin on niin tylsää nousta. C:n ollessa juoksentelemassa (mä olin jo ulkoiluttanut Riston, löysin lenkillä yhden aivan täydellisen osittain jäätyneen lätäkön. Sellaisen, joka oli pinnalta jäässä ja ihan kirkas, virheetön. Ja sit kun sen päälle astui vesi pohjalla liikkui ja samalla liikkui viime vuotiset lehtien rippeet ja se natisi silleen kivasti, muttei säröillyt. Ihan mahtavaa. Olin siinä ties kuinka kauan.) mä täytin auton kierrätyskamoilla ja hesyyn menevillä kirppiskamoilla. Syötiin aamupala ja sit lähettiin Jäähallin kirppikselle. Oltiin siellä kerrankin ajoissa. Mikä oli ehkä vähän vikatikki, koska siellä oli paljon enempi ihmisiä kuin normaalisti. Ja kaikkihan tietää, ettei eläinaktivistit tykkää ihmisistä! Mä löysin heti ekasta pöydästä barbien veneen eurolla. Siitä puuttui ratti ja se oli muutenkin aika kökkö, mutta olen etsinyt venettä jo tosi pitkään, niin se oli kuitenkin sit ihan loistava. Sit löysin itselle yhden tosi napakan paidan, musta jossa keskikokoisia valkoisia sydämiä, P:lle PF pipon (tykkääköhän nuoret vielä Paul Frankista?), tytöille tosi hienon (ja kalliin! 15€) vanhanaikaisen pyörän. Hesyn kirppikseltä löysin kans jotain sälää, mm. barbien kaupan kassan. Mä jonkin aikaa sitten löysin niitä kaupan hyllyjä, nyt olis sitte ruokakaupan kassakin. Projekti etenee.

Kotimatkalla käytiin vielä kaupassa ja vaikka meidän piti hakea ainoastaan juustoa ja salsaa, niin meidän ostokset maksoi yli 80 euroa. Mutku...

kotona sit notkuin taas koneella, kunnes oli aika laittautua ja lähteä Bio Rexiin katsomaan Farewell, my queen. Aitiosta.Vähänks fiiniä. Kaveri oli voittanut liput jostain, ja tietäen kuinka tykkään Marie Antoinettesta ja noista tietyn ajan Ranskan kuninkaallisista niin kutsui sitten minut mukaansa. Elokuva oli hieno, "kuvakulma" oli hieno (palvelijattaren näkökulma), mutta jotain siitä puuttui. Oli vähän pitkäveteinen. Mutta se oli hienoa, että se oli puhuttu ranskaksi ja että se kertoi just muidenkin kuin ihan vaan sen ylimmän hovin asioista. Siitä, et miten Versaillesin linnan asukkaat elivät niitä kuninkaallisia ja muuta ylimystöä varten. Oli hieno kokemus. Muistakaa kuitenkin, että Bio Rexiin omat herkut mukaan, siellä ei niitä myydä!

Kotona roikuin sit vielä vähän (suhteellinen käsite) aikaa koneella, C:n karjuessa mua nukkumaan. Luin sitte hetken aikaa ja mentiin sit untenmaille melko aikasin.

Vedenpitävällä kankaalla vuoritettu isohko eväspussukka

Tänään heräsinkin sitten työttömyyteen nähden aika aikasin, ja nyt olen jo kävelyttänyt Riston oikein maltillisesti odeotellen, kun se haistelee aivan kaikkea, käynyt suihkussa, syönyt aamupalan ja roikkunut aamun annoksen koneellakin. Tämän vielä tästä lopettelen ja sit painun Tehtaalle. Uusi idea koruihin!! Ja myös uusia pusseja! Tein sellasen kosteutta pitävän eväspussin. Toki se sopii myös muiden kuin eväiden säilytykseen. Sain idean siihen Eettisillä Joulumarkkinoilla naapuripöydän pitäjältä, jolla oli vastaavanlainen. Minä vaan tein omastani tosi Pinkkismäisen söpön. Niin, se oli siis osatnut sen netistä.

Loppuun vielä kuvia.

Yhdellä lenkillä löysin 3½ kotiloa! Olen aiemmin löytänyt ainoastaan yhden tyhjän, mutta nyt kokoelmani 3,5 kertaistui. Nää on niin hienoja! Mutta vaan ja ainoastaan tyhjät!

Oonko jo tän näyttänyt? Kunhan saan vielä sen kuukuppi pussin tehtyä "virheettömänä" niin sit se on kyllä kaikista paras, mutta sitä odotellessa kyllä tää taitaa olla. Ihan tämän takia haluaisin kuukautiset. Myyn näitä hintaan 3 euroa, jos joku haluaa ostaa :)

Kirppiskierroksen jälkeen ei jaksettu laittaa oikeaa ruokaa, vaan ainoastaan super herkullista.

Raita-Risto

Risto vähän haikeana

Risto ihan väsyneenä aamulenkin jälkeen.

Hauskaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa ihan kaikille!!

xoxo,

Raisa

Suuri Seikkailu

Ohayo! Pitäis olla pänttäämässä kemiaa, vielä olis yks kappale kokonaan lukematta (tai olenhan mä sen kertaalleen lukenut, mutta pitäis vielä sisäistää sieltä jotain) ja sitten kuuden kappaleen kertausta. Ja ehkä vielä ykköskurssin perusteita vois kerrata, kun ei ne kaikki ole vieläkään ihan selvyyksiä. Esim. se samperin nimeäminen! Hargs.

 Ihan ensiksi asiaa meidän pihalta. Tilhistä! Olin jo ihan totaalisesti menettänyt toivoni niiden suhteen, kunnes ne sitten kuluneella viikolla tuli jättiläisparvena. Niin kaunista. Ja niin lyhytaikaista. Onneks ne pyrähteli siihen koko aamupäivän ajan, että ennätin hakemaan kameran ja ikuistamaan niiden käyntejä. Harmi vaan, että mulla oli kamerassa jotkin ihmesäädöt ja kuvista tuli melko epäkelpoja, mutta kyllä niistä käsityksen saa.

Vieläkin on kyllä melkein puolet marjoista syömättä.

Torstaina päivällä lainasin hillittömän summan (150 €) rahaa ja mentiin ruokakauppaan. Yleensä olen melko tarkka mitä kärryyni pistän, noin niinku loppusummaa ajatellen. Nyt oli kuitenkin niin paljon rahaa, että saatoin ostaa ihan mitä vaan. Ja niin ostinkin. Mm. yli 5 euroa maksavia muroja, mutta oli niin hieno paketti :) ja kotimaisia jne. (ennen kaikkea hieno paketti). Siinä vaiheessa kun alettiin latoa ostoksia hihnalle alkoi hiipimään pieni epäilys rahojen riittävyydestä. Ja siinä kohtaa kun oltiin menty yli satasen ja yli puolet ostoksista oli vielä lyömättä iski jo paniikki. C kävi tarkistamassa tilinsä, ei yhtään rahaa. Mäkin aloin sitten katsomaan mitä vois ottaa pois, kauheeta säätöä ja lopulta keksin, että käytetään C:n luottokorttia, omalla kun en uskonut olevat kuukausirajassa tilaa. Kaikkinensa maksoi yli 250 euroa, ja sain kuin sainkin kaiken yli 150 euron yli menevän mahtumaan kortilleni. Eli kaikki se säätäminen oli ihan turhaa. Onneks siellä oli vähän ihmisiä, ei kerinnyt kerääntymään mieletöntä jonoa meidän taakse. Huh. Mutta siis noin paljon rahaa voi saada menemään ihan pelkkään ruokaan. Tai no, ostettiin tiskiharjaan uudet päät ja konetiskiainetta. Mutta muuten ihan puhdasta ruokaa. Mut sitä olikin sitten paljon! Sillä melkeinpä kaikki meiltä oli lopussa ennen kuin sinne kauppaan mentiin.

(tarkoituksella tungin etualalle kaikki tyhjät purkit, normaalistihan ne ovat tietenkin taka-alalla, tyhjät siis)

JÄTTIkasa ruokaa! Nom nom nom.

Ruoanhankkimisessa kaikista hauskin osuus on nyt tehty, eli ruokien järjestäminen omille paikoilleen. Myönnetäköön, että säilytyspurkkisysteemini ei ole kaikista fiksuin, kun nyt alahyllyillä on myyntipakkauksissaan ne pakettien loput, mitkä ei näihin lasipurkkeihin mahtuneet. Mutta kun ne on niin kauniita!

No ei kauheen vakuuttava, nyt se on kyllä jo paljon täydempi, kun siellä on purkkikaupalla erilaisa ituja ja ruoanjämiä ja itsetehdyt maidotkin. Uskokaa pois, paljon ruokaa jääkaapissakin. 

Muuten olen kemian lukemisen ohella ennättänyt myös ompelemaan.

Uusi koko Pinkkis -pussukkasarjaan! Ja joitakin "uusia" kuoseja. Eli siis kangaskaapissa ikuisuuksia olleita, mutta kun aiemmin ostin aina vaan uutta ja uutta ja osa vanhoista hautautui sinne jonnekin ja nyt kun en ole uusia kankaita ostellut, niin löytyy näitä vanhojakin.

Tässä uutta kokoa vähen paremmin hahmotettavaksi. Alla siis perinteinen Pinkkis -kolikkokukkaro ja yllä tilavampi pussukka, johon mahtuu vaikka karjalanpiirakka "manavoilla". Tai iso kasa nuken kenkiä ja sukkahousuja.

Tein myös jouluisia koruja! Niistä ei kuvia, teidän täytyy tulla Ofeliaan ja Eettisille niitä katsomaan. Ja kuuntelemaan! Osa nimittäin pitää melko jouluista ääntä :) Eikä tässä vielä kaikki! Oli nimittäin kaksi lahjaa paketoitavana ja paketoimisesta minä tykkään, kunhan ei ole liian montaa pakettia väsättävänä. Kaksi on just sopiva. Ja jotta paketointi onnistuisi optimaalisesti, piti järjestää myös paketointisälä. Ei papereita ja kasseja, mutta se pikkusälä.

No eipä tästä nyt niin kauhean siistiä vaikutelmaa saa, mutta järjestyksessä ne kuitenkin ovat. Yhdessä taskussa yhdenlaiset jutut. Minä tykkään paketointitarvikkeista. Ne on japanissa käydessäkin ostoslistalla hyvin korkealla.

Latasin tähän sitten pakettikuvista sinisimmän ja deletoin sen lämminsävyisemmän. Mutta näihin siis tugettu tupsuja! Ihanat pom pom laitteellani tehdyt tupsut! Ja toi purkki on washi-teipillä ja pinkillä kontaktimuovilla päällystetty hedelmäsosepurkki :) Raaskin käyttää myös Rilakkuma -aakkostarrojani :)

 

 

Mitähän vielä. Ai niin, sitten oli tietenkin myös ne juhlat. Tosi hyvää pizzaa, jonka oli päivänsankarin mies tehnyt. Tämän mainitsen siksi, kun kaikki kiitteli ja kehui emäntää, vaikka se olikin isäntä joka sen oli tehnyt. Kiitokset siis isännälle! Ja tietenkin myös emännälle kivoista juhlista. Siellä intoiltiin paljon niistä vanhanmallisista peleistä. En nyt ilkeä sanomaan mitä ne oli, kun muistan näitä juttuja niin huonosti, ettei menis ihan väärin. Itse pelaan siis vaan Katamaria. Eikä siellä ollut sitä. Vaan jotain sellaisia, mitä muistan kyllä nuorempana meidän kellarissa pelanneeni ihan hulluna. Sellaista sorsien ammuntaa ja sitten niitä Mario -ratoja. Ehkä uskaltaiisn väittää sen olleen Nintendo. Ja oon pelannut kanssa elektroniikkapelejä kans melko hillittömästi. Olin ihan ässä siinä mustekalapelissä. Mulla oli lisäks ainakin sellainen ambulanssi peli ja sit kyllä jotain muutakin. En muista, et olis koskaan ollut sellaista kaksikerroksista, vaikka sellaistakin pelannut. Mutta mustekala oli ykkönen. Mä olin siinä kyllä tosi hyvä.


Joo, eipä sit kait muuta. Pitää mennä opiskelemaan. Huomenna on kemian koe ja työkkäriinkin pitää mennä. Vois nekin pikkuhiljaa laittaa sitä lausuntoa. Samperi soikoon. Niin, kemian jälkeen pitää pikaisesti alkaa pänttäämään bilsaa. Enkku ja äikkä saa mennä pänttäämättä, niillä ei väliä. Ai niin, oli enkun kuuntelukoe. Huomasin, etten ennättänyt edes lukea niitä kysymyksiä kokonaan, kun oli jo aika vastata. Siis luin ja luin eikä niistä kirjaimista muodostunut sanoja. Samaa käy välillä, siis koko ajan, kemiaa lukiessa, mutta siinä ei sentään aika lopu samaan tapaan kesken. Kuumottavaa. Viisi virhettä 20:sta tehtävästä. Ja hitto soikoon, kyllä mä paremmin olisin osannut, jos olisin ne kysymykset ennättänyt lukea. Ihan sama. Moi nyt.


xoxo,

Hauskaa Vappua!

Hi-hoo! Ettekä varmaan arvanneet, että tulis olemaan Vappupostaus. No ihan oikeesti mua ei vappu juurikaan liikuta, en innostu oikein mistään mikä siihen liittyy. Munkkeja olis kyllä kiva tehdä. No, huomenna on vielä aikaa. Tänään ollaan juhlittu Hapsimakkaran synttäreitä. Pienellä porukalla, mutta isolla kakulla.


Hiukan meinas mennä hermot ton kuvion takia, kunnes onneks tajusin sulattaa suklaata naaman ja logon kohdalle, muuten siitä ei olis saanut mitään tolkkua.Hyvä kakku oli! Simaakin olin tehnyt, ja sekin oli hyvää :)

Vieraiden lähdettyä mentiin kävelylle.
 

Chrisin harmiksi otin Bambin mukaan
Ihan vaan sen takia, kun puissa on lehdet just hyvän kokosia, mutta ne kasvaa niin hurjaa vauhtia, että saattaa parin päivän päästä olla jo liian isot.

Bambi sopi loistavasti luontokuviin :)




Ja kaikille teille, jotka jaksoitte loppuun saakka - paljastan rikkoneeni päätöksen olla ostamatta mitään oikein toden teolla! Ostin Bambille kaverin! Hittolainen! Mitä sitten, että se jää tulliin?! Rahaahan se vaan on! Toivottavasti se on loppuviikosta sitten kun se aikanaa tulee, sillä en pääse muuten kuin perjantaisin sitä hakemaan. Sillä on sininen tukka ja se on samaa sarjaa kuin Bambikin. Näyttää jokseenkin tältä. (vieressään samanlainen nukke kuin Bambi)


Ei mulla sitten muuta. Tai tilasin mä muutakin, mutta ei niistä nyt. (tosi ristiriitanen olo, harmittaa kun olen tällänen hupsu, mutta en malta pysyä yöpuvussani, kun olen uudesta nukesta niin innoissani. Se tulee Osakasta <3)

Hyvää yötä!



<3 Raisa