Hello!
Hengissä ollaan! Japanin matka takana, synttärit takana, pääsiäinen takana, skräppiviikonloppu takana, viikko aikuisten uravalmennusta takana ja noin kuusi viikkoa vielä edessä. Ja toivottavasti edessä myös paljon muuta!
Kerron kaikesta lisää, ajan kanssa. Nyt olen täällä koulutuksessa ja sain jo ansioluetteloni valmiiksi, joten loppupäivä taitaa olla sisällöltään aika tyhjää. (=surffailua.)
Matka oli mainio, mutta mukavaa oli myös palata kotiin. Aikaeroväsymys on kyllä ollut melkoinen! Eilen oli ensimmäinen normaaliin verrattavissa oleva päivä, muut menneet kamalan väsymyksen kourissa. Skräppiviikonloppukin. Joka oli siis viime viikonloppuna, tapahtumapaikkana Tampere, Murikka? -opisto. Oli kivaa, melkein mitään en kyllä saanut aikaiseksi. Olin jollain kurssillakin, se oli kyllä aika turha. Tai siis hmm..ei sitä, mitä olisin halunnut. En saanut kurssityötä valmiiksi, ja tiedän etten sitä tule koskaan loppuunviemäänkään. Mikä on ihan syvältä. Ja lisäksi siellä oli koko ajan sellainen olo, etten osaa enkä ymmärrä yhtään mitään. Ei kiva olo askarrellessa. No, sai sieltä inspiraatiota tulevan varalle. Ja käytin sitten kurssin jälkeen oppimaani muissa töissä. Koko viikonloppua kuitenkin vaivasi väsymys, eikä kuvatkaan oikein inspiroineet. En ennättänyt tulostamaan tuoreita kuvia. No, sainpa tehtyä vanhempia kuvia.
Se, mistä viikonlopun aikana innostuin oli krääsän karsiminen. Skräppääjälle, ihan niin kuin minkä tahansa asian harrastajalle, kertyy kauheesti kamaa ja osa niistä "vanhenee". Näistä vanhentuneista kamoista hankkiuduin eroon. Ja radikaalisti heitin roskiin. En edes tarjonnut muille, kun oli niin kamalaa paskaa. Kirjaimista heitin kaikki setit, joissa vaan Z, X, Y ja vastaavaa jäljellä. Hittoako niillä tekee.
Vähän jatkoin karsintaa kotonakin, mutta kun ollut niin väsynyt, niin melko vähäiseksi jäänyt mikään aktiivinen tekeminen. Niin, täällä kurssilla/ohjauksessa menee siis 7 tuntia päivässä. Muuta aikaa en oikein ole ollutkaan hereillä. Ainakaan kunnolla. Horroksessa vaan.
Toiset sanoo, että on paljon helpompaa matkustaa länteen, mutta minulla asia on päinvastoin. Aina Jenkeissäkin olen ihan unessa, usein koko matkan ajan. (koita siinä tehdä hyvää vaikutusta tulevaan poikaystävään/appivanhempiin...)
No, eilen siis hyvä, hereillä oleva päivä. Sain ommeltua. Ompelu on parasta. Pian pääsen uusien kankaiden pariin. Tai siis olen uusia kankaita jo ommellut, mutta tilaustöitä. Himoitsen päästä kokeilemaan jotain ihan uutta. Mulla on ompleukoneen edessä, hyllyllä pieniä paloja uutta kangasta, tyrkyllä, kiusaamassa. Ompelen ja katselen niitä, välillä koskettelen, kun se kangas nyt vaan on niin ihanaa. (hupsu.)
Mitä mä sanoinkaan siitä matkasta jo? Se oli loistava. Tehokas, shoppailuntäytteinen ja maukas. Kävin neljästi ulkona syömässä, kolmessa eri kasvisravintolassa. Kaksi näistä oli tuttuja mestoja, kolmas oli uusi tuttavuus. Deva Deva Cafe. Tästä uudesta tuttavuudesta tykkäsin kaikista eniten! Nom nom nom! Söin Teriyaki "Chicken Burgerin, luomukolan kera, jälkkäriksi kakkua. Supermaukasta. Kuvia myöhemmin. Kaikesta.
Synttärit meni tosiaan siellä Tokiossa, yksin. Yksinäisesti. Muutenkin olin aiemmista reissuista poiketen yksinäinen. Mälsää. Perhettä oli ikävä, iltaisin ja aamuisin. Ei tietenkään silloin kun hurjana shoppailin. Ostin paljon. Mutta ainakin osittain fiksusti. Vähemmän? fiksusti ostin kolme Neo Blytheä, yhden Middien ja yhden Petiten, yhden pienen Momokon (joka poikkeaa täysin isosta, en tiedä onko niillä mitään tekoa keskenään, tietääkö joku muu?) näistäkin kuvat sit myöhemmin. Ostin myös Dambon :D
Kangasta ostin kaikista eniten. Ja muutenkin kangaskaupat oli kaikista hienoimmat! Kerroskaupalla mitä hienoimpia kankaita! Yhdessä kaupassa myytiin vaaleanpunaista kuplamuovia, jossa kuplat oli sydämenmuotoisia! Epäreilua. Muutenkin niin epäreilua, että niillä on siellä kaikkea niin paljon, ja meillä niin vähän. Vaikka riittävästi täälläkin. Eikä se tietenkään tuntuis enää niin hienolta, jos täälläkin olis kaikkea yllin kyllin.
Todella inspiroiva reissu.
Ei nyt muuta, halusin vaan pikaisesti ilmoittaa, että täällä ollaan, ja postaus tulossa jossain vaiheessa. Pikaisesti. Kohta puolin.
xoxo,
Raisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti