Kiitos. Anteeksi ja näkemiin.

Mä olen peruskohtelias. Verrattuna moniin jopa todella kohtelias. Musta on aika lailla automaattista kiittää, tykkään myös niiailla :) vaikka oven avauksesta, hyvästellä opettaja tunnin jälkeen, tervehtiessä mua usein ujostuttaa, mutta pyrin tekemään senkin aina ja osaan pyytää anteeksi, en ehkä aina silloin kun pitäis (luin pienenä liikaa Tiina -kirjoja ja Tiinahan ei pyytänyt anteeksi, vaan virkkas sitte sitä pitsiä) mutta parhaani teen.

Mun mielestä näillä pärjää aika pitkälle, vaikka olis muutenkin millanen moukka ja typerys. Tai no, eihän mulla ole tollasesta mitään tietoa, kun en ole kumpaakaan. Mut you know.

Niin, olen siis ainakin omasta mielestä kohtelias ja huomaavainen, ja pyrin sitä opettamaan lapsillenikin. Muuten, kulkaa, mikään ei ole niin hienoa, kuin aidosti kohtelias lapsi. Siis sellainen, joka tervehtii tullessaan kylään ja parhaimmassa tapauksessa vielä pois lähtiessäänkin hyvästelee. Kiittää kyydistä jne. Todella paljon on lapsia, jotka ei näistä tee mitään. Yhteen aikaan vein omien lisäksi paria muuta lasta kouluun, ja toinen näistä tytöistä oli kyllä ihan mahdoton. Ei ikinä tervehtinyt tullessaan autoon, vaikka mä sanoin nimeltä, et moi Epäkohtelias Tyttö! Eikä kiittänyt, koskaan. Ei pyytänyt anteeksi tullessaan myöhässä. EI mitään. Puhuin tästä omille lapsillenikin, ja luulisin että nuorempi, jonka jonkinsorttinen kaveri tämä tuppisuu oli, siitä joskus sitten sille sanoikin. Lopulta tuli se tervehdyskin. Joten kun oli aikansa tälläistä kuskannut, oli kuin virkistävä tuulenvire sellainen lapsi, joka automaattisesti tervehtii ja poistuessaan kiittää.

Enkä mä nyt tällä tarkoita sitä, et pitää olla kamalan kiitollinen koko ajan kaikesta, vaan se, että suo sen pienen hetken, jolloin huomioi toista, toisen tekemisiä. Vaikka just siitä oven aukipitämisestä. Niin satamiljoonaa kertaa olen pitänyt ovea auki joillekin idiooteille, jotka ei yksinkertaisesti tajua kiittää. Tosi usein sanon silloin kovaan ääneen OLE HYVÄ! Jotkut siitä tajuaa, toiset ei. Ei varmaan mistään. Ja sit just niitä, jotka ei millään pidä toiselle ovea aukia. Meidän koulussa on enimmäkseen sellaisia, jotka pitää, mut ainakin yksi nuori mies siellä on, joka itse aina vaan sujahtaa siitä oven raosta, vaikka tasan tarkkaa tietää, että perässä tulee muita. Samainen poika on kyllä muutenkin ihan imbesilli.

Joo joo, tässä pohjustus. Nyt siihen asiaan. Kiitollisuus kotona. Niin, tai siis mun peruskohteliaisuus kalpeni vain vienoiseksi häivähdykseksi hyvistä tavoista kun tuo amerikkalainen muutti tänne. Huh huh! koko ajan saa pitää varansa, ettei vaan unohdi kiittäminen aamupalasta, jälkkäristä, lounaasta, leivästä jostain. Koko ajan saa olla kiittämässä. Ja jos ei kiitä, niin sittä huomautetaan. Nuristaan ja mökötetään. Pitääkö kotona koko ajan kiittää? Okei, toi oli aika provosoivasti kysytty. Paremminkin näin: Miksi herkästi unohdan kotona kiittää? Kun automaattisesti kiitän oven auki pitämisestä, miksei se tule kuin apteekin hyllyltä kotona, vielä paljon isommasta työstä? Miksi en tunne automaattista kiitollisuutta siitä, mitä mieheni tekee? Kyllä jos se tekee jotain poikkeavaa, niin tulee voimakas kiittämisen tarve, mutta noista joka päiväisistä asioista sitä tunnetta ei vain tule? Miten teillä, kiitetäänkö? Miksi? Miksei?

Pinza piirsi ja minä kirjoin. Ihana.

Olen EHKÄ keksinyt oikein hauskan ompeluun liittyvän asian. Tai siis olen EHKÄ innoissani älyttyäni yhdistää skräppäämisen ja ompelun. Eikä niin että koristelisin ompelemalla skräppisivuja, vaan skräppäämällä ompeluksia. Se on ollut hauskaa, enkä ole ainakaan vielä miettynyt sitä, että kuinka kustannustehokasta stämä nyt on. Olen vaan ommellut, koska se on hauskaa :) Olen myös kirjonut, koska sekin on hauskaa. Välillä. Olen myös laittanut ruokaa, koska syöminen on niin hauskaa. Olen myös käynyt kierrätyskeskuksessa, koska muiden vanhat tavarat on älyttömän hauskoja.

Ei mitään hajua ketä nää on, mutta me leikitään että ne on meidän rikkaita sukulaisia jotka matkustelee ympäri maailmaa. Oi niitä onnekkaita!

Tässä näitä skräppityyliin koristeltuja ompeluksia työn alla.

Uutuutena kurkkupikkelssi.

Ei muuta.

xoxo,

R
 

Lisää kiitollisuutta

Eilen oli kuntopotkunyrkkeilyä. Se on vielä hauskempaa kuin pelkkä kuntonyrkkeily. En tiedä mikä siinä niin kauhean hyvältä tuntuu, mutta se kun saa potkia parin pitämää tyynyä on ihan superia. Sain vielä vähän suitsutusta taidoistani/voimastani :)

Eilen myös teetätin niitä valokuvia. Huomasin unohtaneeni hääkuvat :( Ja niistä olin etukäteen jaksanut olla innoissani. Tähän vois tietty todeta, että käy jälkeenpäin tekemässä, mutta kun se on niin vaivalloista. Mä teetän omat kuvani keskustassa ja käyn siellä kuitenkin suht harvoin. Pöh.

Kuvat saatuani menin (ostin muuten donitsin jota mun ei pitänyt tehdä) Heluna Fashioniin. Se myyjätär on kyllä aivan ihana. Aina niin iloinen ja ystävällinen. Pussukkani ovat kuulemma herättäneet kovasti kiinnostusta, joku oli kuulemma tullut sisään varta vasten niiden takia! Ihanaa! Ostin kuusi huulirasvaa ja hammastahnaa. Olen vakaasti sitä mieltä, että kuusi on edelleen kohtuuden rajoissa. Himoitsin kenkiä ja muuta, mutten ostanut.

Nyrkkeilyn jälkeen vielä ompelin pari tuntia ja sain Animalialle näytekappaleet tehtyä. Vielä yksi asiakas ja sitten voin alkaa ompelemaan itselleni! Siis tarkoitan tulevia myyjäisiä ja Madeby kauppaa jne. Ei siinä, arvostan asiakkaita ihan suunnattomasti ja voisin ommella niille kaiket päivät. Mutta niihin aina liittyy pieni stressitekijä, siis just aikataulut on stressaavia. Haluan saada työt nopeasti tehtyä, koska luulen että sitä multa odotetaan.

Mahduin VaLu:n järjestämälle kasvisruokakurssille! Chris ei, joten joudun menemään yksin, mutta se on ihan ok. Olen jo iso tyttö. Mulla on viime aikoina ollut tarve hakeutua kaltaisteni seuraan. Ehkä olen tarpeeksi kauan ollut hautautuneena kotiin. Nyt haluan osallistua enemmän. Eilen liityin Maan Ystäviin.

Kiitollinen:
* hiekkateistä
* puhtaasta vedestä
* puhelimesta, joka ei soi

Joan Jett on ihana ♥

Moikk.
♥ R

Kiitollisuutta ja kohtuutta

Oikein hyvä ja tuottelias ja silti rento viikonloppu takanapäin. Lauantaina heräsin jälleen hyvissä ajoin, en menny juoksemaan koska tiesin olevani lähössä myöhemmin keskustaan, teettämään valokuvia ja viemään pussukoita Heluna Fashioniin. Mutta ensiks ne pussukat piti saada valmiiksi, joten ei muuta kuin ompelemaan. Yhteen mennessä olin saanut kaiken valmiiksi, mutta sitte tajusin, etten millään kerkiäs Helunaan ennen kuin ne sulkee :( No lähin sitte kirppikselle (ekaa kertaa tehtyäni päätöksen olla ostamatta mitään), tai siis oikeasti menin ostaa koiranruokaa (tästä lisää myöhemmin)ja se kirppis nyt sattuu olemaan siinä vieressä. Vitsi, siellä oli nyt niin paljon kaikkee sellaista, joka olis tehnyt mun elämästäni niin paljon hienompaa. Ostin Pinkkikselle kaks tarjotinta ja vuorikankaaksi jotain hauskaa materiaalia. (ja Pinjalle sijauspatjan, mutta sitä ei lasketa, kun oikeasti tarvitsin sen. Ja se oli kuitenkin käytetty. Vitsi, en kyllä yhtään ymmärrä miksi tästä kerron. Ei ole mitään huipentumaa tulossa tai mitään. Anteeksi.

En menny sitte kaupungille ollenkaan, ku ei siinä olis ollut mitään järkeä polkea kahta tuntia joidenkin valokuvien takia. Joten menin ompelemaan.

Koko viikonlopun aikana en ole muuta tehnyt kuin ommellut, syönyt, katsonut elokuvia (Be kind, Rewind ja joku ihan hullu uutuus) ja laittanut ruokaa. Ja lukenut. Lukemastani olen nyt innostunut opettelemaan kohtuutta, joka on ihan täysin vierasta mulle. Mutta vastakohdat vetää puoleensa tai jotain. Anteeks, ei tästä tule yhtään mitään.
Ranskalaisia viivoja:
- kohtuus
- kiitollisuus (lähetin spostilla kiitosviestit H:gin Vedelle ja Hesylle) (3 asiaa joista olen kiitollinen 1. uutta musiikkia iPodissa, hieno maisema polkiessani töihin, uusi asfalttipäällyste)
- tein ekaa kertaa elämässäni vegaanista pannaria Härkäpapua Sarvista kirjan ohjeella - superhyvää!!! Nyt jo mielessä useita keinoja, miten sitä vois muokata...
- kuvaaja innostunut Puputytön juhlakirjasta!
- 3 leipää leivottuna ihan miten sattuu ilman reseptiä tai minkäänlaisia mittoja (veden mittasin) ja tuli ihan super (sateenkaari) ihanaa leipää
- Ökömökön iso tilaus saatu päätökseen
- Heluna Fashionin tilaus tehty
- perjantaina kaupassa meni tän viikon ruokiin alle 30 euroa!!!!! Huippua! Ok, margariini unohtu ja mölöä tarvii lisää, mutta muuten pitäis olla ok
- tein raakatattaripuuroa ja se oli ihanaa
- tänään potkunyrkkeily ♥
- haluaisin kuvata eläinten päivän juhlan kuvat Vanha Markki nimisessä eläinten vanhainkodissa, mutta se on Seinäjoella ja mulla ei ole autoa.
- lähen tänään töistä ajoissa teettään valokuvia
- Hyrrä puras mua reidestä ohi mennessään
- Moikka!
- ♥
- Raisa