Kirjasto! (ja paljon muuta kivaa.)

Näin ihana olin eilen!

Hipsula! Eilen oli äitienpäivä ja mä lupasin omille ryökäleilleni, etten kerro mitään omasta päivästäni täällä. Mutta omasta, hyvin hoidetusta osuudestani voin kyllä kertoa. Siis niistä lahjoista mitä itse vein äidilleni. Olin ommellut sille lasinalustoja ja kaksi isompaa alustaa. Ne ei olleet ihan sitä parasta Pinkkis -laatua, joten niitä paketoidessa mietin, että pitää sanoa äitille, että ajattelee saavansa ne ihan "tavalliselta" tyttäreltä, ei siis sellaiselta ompeluun hurahtaneelta. Silloin ne vaikuttaa paljon hienommilta. Aloin sitten miettimään sitä asiaa pidemmällekin, kuinka itse jotenkin vähättelee omia taitojaan ja sitä vaivannäköä, jota jokaiseen tekemäänsä asiaan on laittanut. Just sitä, miten käsintehdyt asiat on ihan oikeasti sen ihmisen itsensä tekemiä, eikä vaan jossain tehtaassa liukuhihnalla tuhatta ja sataa kiitävä esine. Niin, että kun seuraavan kerran saatte multa jotain käsintehtyä, niin osaatte arvostaa sitä sitten :). Toi ei kyllä oikeesti ollut mun pointtini, vaan just ennen kaikkea se käsintehtyjen tuotteiden hienous. Mutta sit taas se, että kyllä sen käsintehdynkin täytyy olla hyvin tehty. Ei riitä, että joku on ihan itse tehnyt vaikka hameen, kyllä sen hameen täytyy myös pysyä päällä ja vähän mallistaja tyylistä riippuen peittää tiettyjä kohtia vartalosta ja muutenkin olla omistajalleen mieluisa.

Näin onnellisisa oltiin eilen!

Niin, lisäksi vein Tuju snäkki -naposteltavia (Puputytön juhlakirjasta). Uunitin niitä vahingossa vartin liian pitkään ja se sopikin niille vallan mainiosti! Tuli entistä parempia. Ja niiden lisäksi kukan ja uusimman kirjani. C oli leiponut kahvikakun. Siis se on niinku kuivakakku mutta tehty vuokaan ja oikeasti hyvän makuinen. Kuivakakut on kieltämättä vähemmän hyvän makuisia. Vaikka siitä onkin yli 10 vuotta kun olen sellaisia maistellut. Silti. Lapset oli tehneet jotain tarinoita. Minä puolestani sain äidiltäni koruja :) Hienot korvikset! Aikuisten kimaltelevat korvikset. Ja mikä hassuinta, mä tykkään niistä. Vaikken sitä toista meinaa millään saada korvaani. Sain myös mummini vanhan Lotta -sormuksen. Siinä on ilmavoimien hakaristi. Must aon ihan superhassua, että mulla on sormessa sormus, jossa on hakaristi.

Bling bling!

Äitillä grillattiin tofua, seitania ja vino pino kasviksia. Oli todella hyvää. Vaikkakin mun seitan oli vähän liian raakaa. Jouduttiin sitten pilkkomaan se pienemmiksi paloiksi ja kypsentämään siten. Tuli ihan hyvää, varsinkin kun laittoi paljon itsetekemääni grillauskastiketta. Nykyään on niin helppoa, kun voi netistä katsoa ohjeet vaikka mihin, jos jotain sattuu puuttumaan. Meillä ei siis ollut grillauskastiketta, joten keitin neljässäkymmenessä minuutissa itse sellaisen :D Seitan pihvit olin muotoillut sydämiksi ja palloiksi. Tietty! 

Kun lopulta päästiin mahat hyvästä ruoasta pullollaan kotiin ihastelin sitä kuinka hyvälle meillä tuoksuu. Se oli varmaan se C:n leipoma kakku kun vieläkin vienosti tuoksui. Ja sitten säikähdin sitä, kuinka Kenai oli laittanut lieden päälle. Mutta mitä hittoa, miten se oli saanut sekä uuniin virran, että vielä lämmötkin siitä päälle. Ja sitten muistin, että olinkin tehnyt mysliä ennen kuin lähettiin...ja unohtanut koko jutun. Siellä ne oli, melkoisen hyvin paahtuneet myslini. No onneks ei ollut sentään mitään kunnon paahtomeininkiä meneillään, vaan melko matalassa lämmössä tapahtuvaa toimintaa niin ei sitten käynyt sen kummemmin. Mutta täytyy varmaan liittää toi uuninkin tarkastus tarkistettavien asioiden listaan ennen kuin uskaltaa kotoota poistua.

Voi ei! Niin siis sinne kirjastoon! Kun mä halusin aloittaa vähemmän hörhöttömän blogini jollain positiivisella. Ja mikä olis sen positiivisempaa kuin kirjasto! Kirjasto on varmasti taas yksi niistä asioista, jotka me otetaan aika lailla itsestäänselvyyksinä. Siis totta kai meillä on julkiset kirjastot, joiden palveluja kaikki saa käyttää.
Mutta kun asiaa lähtee vähänkään syvemmältä tutkimaan, niin äkkiä tajuaa kuinka älyttömän hieno juttu se on. Jopa niin, että tulee sellainen olo, että tää on jotain liian hyvää, kohta ne varmasti poistaa sen meiltä, tai ainakin rajoittaa sitä jotenkin. Mutta ei, tuntuu kuin kirjastot vaan paranis ja paranis! Koko ajan järjestetään jotain ohjelmaa, näyttelyitä ja pienten lasten läksyjenlukuiltapäiviä ja siellä on mukana vielä joku koirakin! Siis voi että! Meinasin sanoa, että kyllä mäkin tekisin läksyjä ihan mielelläni, jos sais samalla rutistella jotain koiraa. Mutta meillähän on kaksi koiraa, joit arutistella, enkä mä siltikään saa läksyjä tehtyä. Mulla on esitelmän etko enkun tunnille ja joku psykologinen essee kirjoitettavana täksi iltapäiväksi! Wääää! Ei tahdo!! (olenkin keksinyt etsiä Etsystä avoimella haulla kaikkia Japanissa tehtyjä tuotteita. Niitä on 250 sivua. Olen sivulla 38 ja jo onnistunut tilaamaan leimasimia. Hmph. Josta tuli mieleeni, että miksi ihmeessä tavarat, joita haluat mutta et siis vielä omista, on ihan käsittämättömän haluttavia ja susta tuntuu, että koko maailma on just sen yhden tuotteen perässä ja sun on pidettävä kovaa kiirettä saadaksesi sen, ennen kuin muut ennättää ja sit kun olet sen saanut ja vähän aikaa kulunut niin susta tuntuu, ettei kukaan enää haluakaan sitä. Vaikka siis just noi leimasimet, mulla on niitä hm..paljon. Mutta ei ne leimasimet mitä mulla kotona jo on, niin ole niin kovin hienoja. Enää. Ja eikai kukaan nyt sellaisia leimasimia enää ostais, kun nyt pitää olla sellaisia toisenlaisia. Joten turha niitä on yrittää mihinkään tunkea. kun ei niistä kukaan kuitenkaan tykkäis. Mutta ne mitä just tilasin, niin niistä tykkää koko maailma. Kunnes ne tulee postissa kotiin.
Niin, ja takas kirjastoon. Anteeksi, vielä yksi sivuhyppäys. Mutta se liittyy aiheeseen. Siis sivuhyppäyksiin. Mä itse joskus ääneen nauran itselleni sitä, kuinka pompin asiasta toiseen. Siis itsekin sen jo tiedosta, kuinka hupaisaa se on. Elävä esimerkki: Ompelin jotain nauhakujaa ja sit olis pitänyt ottaa nauhaa sitä kujaa varten, mutta laatikon, jossa ne nauhat oli, päällä olikin keskeneräisiä hedelmäpusseja. Omepelin sitten ne pussit sitten osittain valmiiksi, kunnes tulikin nälkä ja piti mennä syömään. En siis saanut nauhaa nauhakujaan... Tokihan tollainen voi olla jossain työelämässä tosi rasittavaa ja muita harmittavaa, mutta täällä kotona se on aika emmä nyt tiedä sanoisko hauskaa mutta ainkain harmitonta. Tehdään sitä mikä hyvältä tuntuu.  Niin, kirjasto. Kirjat on kamalan kalliita, ainakin kotimaiset, kun meillä otetaan niin paljon pienempiä painoksia ja tosi usein ne vielä painetaan suomessa, niin kaikki kulutkin on paljon isommat. Ja sit taas kun jostain Playltä tai Amazonista tilaa, niin tiedät varmasti, että siinä kohtaa kirjailijalle itselleen ei siitä kovin montaa roposta irtoa. Eli vähän sellaista hyväksikäytön makua. Paitsi jotkut isot, nimekkäät kirjailijat. Niillä taitaa olla rahaa vaikka muille jakaa. Mutta just jotkut käsityökirjat, joista tietää ettei ne mitään miljonäärien kirjoittamia ole. Niidne ostamisesta Amazonista tulee vähän paha maku suuhun. Ja just niitä mä kaikista mieluiten ostan. Mutta siis kirjastosta, jossa nyt ei tietenkään ole kaikkia samoja kirjoja kuin Amazonilla, mutta ihan hillittömät valikoimat kuitenkin, saat kaiken lähikirjastoosi tilattuna -- ilmaiseksi! Enää ei peritä edes varausmaksua! Luksusta! Ja kirjastossa käymällä löytää aina pilvin pimein sellaisia kirjoja, joidne olemassa olosta sä et tiennytkään! Ja kaikki elokuvat! Ja musiikki! Lehdet! Hitto, menkään nyt jo kirjastoon siitä!! Siellä varmasti sata kertaa tasokkaammat tekstit kuin täällä!! (tulkaa sit kuitenkin takas jossain vaiheessa!)

Olen muuten vastannut kaikkiin kommentteihin, eli jos jäi sellainen olo, että olis kiva jos jättämääni kommenttiin olis jotain sanottu takas, niin nyt olis oikea aika käydä omat jätöksensä tarkastamassa!

Hitto että ahdistaa noi koulujutut! Ja vielä enkuksi! Plääh!

xoxo,
Raisa
 

Alpo sai kaverin ja minä haluan kangasta.

Tamagotchini Alpo on edelleen hengissä, itse asiassa voi oikein hyvin. Alpo sai eilen pienen kaverin, en ihan tiedä mikä se on. Näyttää Hershey's Kiss suklaalta (enkä ala tarkistamaan oliko toi sen suklaan nimi, kaikki varmaan tiiätte mitä tarkoitan). Ja nyt ne vaan möllöttää siinä ruudussa.

Etsyssä täytyy luoda "jatkuvasti" Treasuryitä. Ne on siis sellaisia, niille jotka ei tiedä, et "kuraattori" luo jonkun haluamansa teeman ympäriltä kuvakollaasin eri myyjien totteista. Kuten esim. tuorein tuotokseni Life's a fairy tale. Niitä on hauska tehdä, mutta ne vie myös tosi paljon aikaa. Mutta vaikka sinne ei saa laittaa omia tuotteitaan, ne tuo myös näkyvyyttä kuraattorille itselleen. Ja sitten käy, varsinkin sellaisille tosi impulsiivisille ja tärähtäneille, niin että sopivia tuotteita etsiessä löytääkin kaikkea mitä pitää itselleen saada. Niin kuin just nyt mulle. Ei siinä, olen jo parin päivän ajan kalastellut sopivaa shopattavaa (jollainhan tämä tyhjyys pitää täyttää) aika onnettomin tuloksin. Päädyn aina kuolaamaan kankaita, joilla en tekisi yhtään mitään. Tai siis kyllä varmasti aikanaan tekisin, mutta kun nyt niitä kankaita on niin paljon siellä anoppilassa ja ne kuolaamani kankaat on sellaisia epäpinkkismäisiä, mut kuitenkin sellaisia jotka minun silmää miellyttää. Olen muuten onneks alkanut pikkuhiljaa erottamaan ihanista kankaista pussukkakankaat ja muuten vaan ihanat kankaat. Ja niitä muuten vaan ihania olen onnistunut vähän jopa välttelemään. Tai siis niiden ostamista. Aiemmin ostin vaan aina kaikki ihanat kankaat ja sit osa jäi käyttämättä, kun ei ne toimineet yhtään pussukoissa. 

Tätä kangasta Pinkkiksellä on, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan

Ja ihan tosi kummaa, mutta olen huomannut, että kangasmieltymykseni on kääntynyt piirun verran kypsempien kankaiden suuntaan! Niin, että nyt se kaikista pinkein ja lapsellisin kangas ei olekaan enää se suosikki, vaan ehkä joku toinen viekin ykköspaikan. Tämän hetkinen suosikkikankaani on tämä ihastuttava kissa-pupu-pöllökangas. Kun aiemmin olisin ajatellut sitä aivan liian sinisenä ja hipsterinä.

En tilannut, mut olisko sittenkin pitänyt? Erityisesti tuo keskim.

Eilen löysin tosi ihania Hello Kitty kankaita, jotka aiemmin ovat olleet heikko kohtani. Aikoihin en ole niitä enää tilannut, kun ei ne enää mene niin hyvin kaupaksi ja kun niitä on varastossakin vielä jäljellä. Mutta ne eilen löytämäni olivat taas aivan erilaisia kuin aiemmat. Vai mieltä olette, onko hienoja? Musta tuntuu, että mun mieltymykset alkaa kallistumaan ehkä siitä dekorasta johonkin vähän kypsempään japanilaiseen? Ihan hyvä vähän aikuistua, ei siinä. Mut silti. Kuumottavaa. Kohta mä varmaan värjään tukkanikin. Uh huh! Olin taas tuolla Etsyssä ja vaikka mitä pistin ostoskoriini (no just niitä kankaita!). Onneks sit tulin kuitenkin järkiini ja tyhjensin korin ja läksin äkkiä pois! Kankaissa on vähän sama houkutus, kuin vaikka jonkun laihdutuskurssin (onko sellaisia? vaikka jotain kirjekursseja tms.) tilaamisessa. Lopputulos, jonka näkee mielessään ei ehkä vastaakaan sitä todellisuutta. Tuote tulee postissa ja mitäs sit sen jälkeen? Mitäs tästä sit tekiskään?

Mitä käy aasille, jos Pinkkis kypsyy?

Miten käy kaiken söpöilyn, jos minusta tulee aikuinen?

Anteeksi. Mulla ei ollut tälläkään kertaa mitään asiaa. Halusin vaan kertoa, että Alpo on vielä hengissä ja et kankaat on ihania. Ja ehkä vähän sitäkin, et voi olla että olen kypsymässä. Ainakin olen ihan kypsä tähän nykyiseen *kaikkeen*. Ajattelin, et vaikka meniskin mun laskelmat ihan sekaisin, niin siltikin vastaisin niihin teidän kommentteihinne, kun on tullut niin ihania kommentteja, et haluaisin vastata niihin kaikkiin ihan kunnolla. Kyllä mä varmaan siltikin saan sen kirjan jollekulle teistä arvottua. Jättäkään vaan lisää kommentteja ja ennen kaikkea te pöljät, jotka käytte täällä lukemassa rekisteröitymättä -- Rekisteröitykää, niin ei tarvii piileskellä :) Mokomat!

Ja nyt takaisin ompelemaan. Olen ommellut taas tosi paljon ja se on ihanaa, kun saa jotain jos ei nyt ihan valmiiksi asti, niin ainakin eteenpäin. Ja on sitä uutta musiikkiakin! Tänäänkin tuli Dresden Dollsin No, Virginia. Jostain syystä se on jäänyt multa ostamatta. Ja sit on sitä kirjaston Madonnaa. Se MDNA onkin ihan hyvä.

Niin, mutta ehkä siis huomiseen mennessä saan kaikkiin kommentteihin vasta vastattua. Älkää vielä turhaan menkö katsomaan, jos ylipäätään käytte sellaisia katsomassa.

Moi nyt!

xoxo,
Raisa

 

 

Rahaaaaaa!

Vihdoinkin!!! Täytin sellaisen lapun, työtön, työtön, työtön you know. Ja sain kolmelta päivältä rahaa! Täytin sen kyllä kuukaudelta vai kuinka pitkä se aika nyt onkaan, mutta kun on kaiken maailman omavastuita ja porsaanreikiä jne, ettei niiden tarvitse maksaa, mutta siitä viis! Nyt ne asiat on kunnossa ja tiedän, että rahaa tulee jatkossakin. Tasaiseen tahtiin! Ihanaa! Ja heti tänään saan lähettää uuden lapun, kun on tosiaan vähän viivästynyt noiden lausuntojen saaminen. Luksusta! Olen jo pitkään herkutellut ajatuksella mitä kaikkea teen kun vihdoin ja viimein saan rahaa. Ja pianhan tulee myös veronpalautukset. Pääsen taas tästä velkavankilastani, koirille ruokaa, joululahjoja, kemian kirjoja (aion mennä hissan ja yhteiskuntatiedon? kursseille (täysin uteliaisuudesta) ja löysin niihin kirjat kirjastosta - loistavaa!) ja sit kaikki laskut pois! Luksusta!
Mua kyllä harmittaa, että sain kolmen kuukauden karenssin irtisanouduttuani työstäni ilman pätevää syytä. Tekis mieli valittaa siitä, sillä kyllä se savustus pätevästä syystä kävis. Mutta en kuitenkaan rahaa niiltä kolmelta kuulta sais, kun sain sen "kultaisen kädenpuristuksen" tai ehkä ennemminkin kultaisen tuuppauksen jyrkänteeltä alas. Mut periaatteen vuoksi. Mut ei kuitenkaan, en halua ajatella niitä juttuja enää yhtään.

Haluatteko kuulla jotain aivan naurettavaa. Viikonloppuna oli mun mummon hautajaiset, eikä mua kutsuttu! Melko paksua.

Luettuani sen tiikeriäiti -kirjan en ole oikein päässyt mihinkään uuteen kirjaan samalla lailla sisään. Olen joitakin aloittanut ja sit alkaa vaan miettimään sitä mielekkyyttä ja on vähän kärsimätön olo. Joten luen vähän sieltä ja vähän täältä. Eilen illalla aloin lukemaan sitä Japanin "tuhosta" kertovaa kirjaa. Mun japani-fanitus menee välillä niin yli, että tämä kirja on totisesti tarpeen. Ja sit luen ravitsemusalan kemiaa ja fysiikkaa. Ja eilen luin lämmöstä ja mulle tuli semmoinen olo, et kun ne asiat (mä en uskalla sanoa oikeilla nimillä, kun pelkään et menee väärin ja te nauratte mulle, mut siis molekyylit kuitenkin) reagoi lämpöön ja ikään kuin kiivastuu ja sit molekyylit niiden vieressä reagoi siihen myös ja näin lämpö leviää, niin et entä jos sen näkiskin väreissä. Mun mielestä tässä on kemian (vaikkakin tämä on fysiikkaa, siis toi lämpö) viehätys. Ja se, että mulla on käsitys siitä, et miksi joku voi tykätä kemiasta (tai fysiikasta, josta en tiedä yhtään mitään, mutta nyt sekin on alkanut kiinnostamaan) on jo suuri saavutus. Sillä ekalla kurssilla yritin pähkäillä sitä. Niin, siis se viehätys on vähän verrattavissa noihin nukkeihin. Pieniin asioihin. Miksi tutkia avaruutta, kun voi tutkia sokerin rakennetta. Miksi katsoa ulos, kun voi katsoa sisään. Ja just toi lämpö juttu, niin maailman tavanomaisempia asioita, mutta niin kiehtovaa, ja sitä tapahtuu kokoajan ihan kaikkialla, meissäkin niin miljoonia juttuja taukoamatta. Kaikki on niin mielenkiintoista.

Meidän siitä marjapuusta on melkein kaikki marjat syöty, pari kottaraista on herkutellut vikoilla marjoilla. Linnutkin on niin hienoja. Ai niin, C sai viime viikolla vähän rahaa ja lainasin siltä, että sain ostettua Hapzille uudet kengät ja linnuilla ja pupuille ruokaa. Oraville ostin pähkinöitä. Ja silti ne on tossa automaatilla. No, ihan sama.

Olen ommellut todella paljon,tehnyt mm. koiran pantoja (multa pyydettiin sellaista ja sit kun sen tekeminen olikin niin hauskaa ajattelin tehdä vähän Ofeliaankin), Napero -Pupuja, kolikkokukkaroita ja sit eilen aloitin vielä Joulusukkien tekemisen. Siis sellaisten amerikkalaisten uunin reunalla roikkuvien sukkien. Ostin Englannista aika paljon sukkien täytettä, kunpa ne vaan tulis pian. Niihin siis laitetaan pieniä, käytännöllisiä lahjoja. En kyllä ihan ymmärrä niiden tarkoitusta. Mutta muuten ei ehkä ilkeäis antaa vaikka deodoranttia lahjaksi, mutta sukkaan sen kyllä voi laittaa. Niin, ja illalla huomasin leikkeleväni kankaita jälleen lattialla. ELi vaikka mulla kuinka olis pöytiä (nyt niitä on jo kolme!), niin usien onnistun saamaan ne sellaiseen kuntoon, että ainoastaan lattialla on tilaa. Aloin myös tekemään todella hauskaa Pinkkis-laatikkoa. Otan sen myyjäisiin mukaan :) Ollaan ennätetty katsomaan myös joitain leffoja, ei mitään mainitsemisen arvoista. Illalla kuitenkin katottiin jotain ja juotiin kaakaota. Kur.

C tekee niin mainiota kaakaota! Jäätelöllä se on ihan parasta, vaahdollakin kyllä kelpaa :)

Löysin hienoja postimerkkejä! Hyvä Posti!

Kaikki sankoin joukoin viikonlopun Ofeliaan!! Vapaapääsy kaiken muun lisäksi! Sinne siis!!!

Otin kuvia jouluisista Pinkkisjutuista!

Pöh! Eihän nää olleetkaan jouluisia! Tässä kuitenkin niitä kirjekuoria. Kolmea eri kokoa, kaikki tehty jostain kierrätysmatskusta, mm. Koululaisen julisteista ja lahjapapereista. Kolmen kappaleen setti maksaa 1 €

Piparisormukset, 4 € (sormukset yleensä 5-7 €, mut nää jouluiset oikein edukkaasti!)

Eikä näissäkään mitään jouluista.

Jouluvalo-kulkunen Korvikset

Jouluinen Jouluvalo

Jouluvaloja ja kulkusia. Pöllin jouluvalot tytöiltä! Jäi niille kuitenkin vielä jotain.

Mutta! Nyt menen katsomaan Homelandin, Dexterin ja Kävelevät Kuolleet. Kissakurnauskis!

xoxo,

Maailmanpelastus Operaatio, 4. viikko, 26. päivä

Tänään pestään taas pyykkiä. Maanantainahan sitä pestiin viimeksi, mutta silloin oli vuorossa pyykkivuoren vähentäminen, nyt on pyykinpesuaineiden luonnollistaminen.

Kaikki on varmaan kuullut pesupähkinöistä, ainakin etäisesti saattaa kuulostaa tutulta. Nyt olis sitten aika ottaa pähkinät käyttöön! Ja miksi juuri pesupähkinät, eikä vaikka Ole Hyvän nestemäinen pyykinpesuaine omaan täyttöpulloon, taikka Ecoverin pyykinpesupulveri? No, koska nämä ovat aivan loistava tuote, ympäristön ja kukkarosi kannalta! Tuotteen pesutehosta myönnettäköön, ettei se tahroja kamalan hyvin poista. Mutta olen käyttänyt niin pitkään ekologisia pesuaineita (jotka eivät myöskään poista tahroja kovinkaan tehokkaasti), etten edes muista poistuuko vaikeat tahrat edes perumarketin peruspesuaineilla, niillä "leading brandeillä". Kaikista paras tahroihin, kuten niin moneen muuhunkin asiaan, on ennaltaehkäisy. Esim. syödessä kankainen lautasliina syliin, ruokaa laittaessa essu käyttöön, askarrellessa (erityisesti maalatessa) ei lempifarkkuja päälle jne.

Tässä pesupähkinöistä lyhyt teksti (wikipediasta napattu):
Pesupähkinät ovat Sapindus-sukuun kuuluvan puun hedelmiä, jotka kasvavat trooppisilla alueilla ympäri maailman. Nimestään huolimatta ne eivät ole pähkinöitä, vaan luumarjoja. Ne ovat syömäkelvottomia, mutta niitä on käytetty vuosituhansia luonnonmukaisessa lääkinnässä ja pesuaineena Intiassa.
Pesuteho perustuu pähkinöiden kuorissa olevaan saponiiniin, joka liukenee yli 30-asteisessa vedessä ja toimii luontaisena pesuaineena.
Noin neljä puolikasta kuorta laitetaan pyykin mukana pesukoneen rumpuun esimerkiksi kangaspussissa. Määrää voi lisätä pyykin likaisuuden mukaan. Kuoret voi käyttää muutaman kerran uudestaan kuivumisen jälkeen. Lopulta ne ovat kierrätettävissä esimerkiksi biojätteen mukana.
Huuhteluainetta ei tarvitse käyttää lainkaan, sillä pähkinät jättävät pyykin pehmeäksi. Ne soveltuvat myös villavaatteiden ja silkin pesuun sekä käsipyykkiin. Valkopyykkiin voi laittaa hieman valkaisuainetta mukaan. Vaikeisiin tahroihin suositellaan käytettäväksi tahranpoistoainetta, esimerkiksi sappisaippuaa.
Suomessa viljeltävistä kasveista samaan käyttöön sopivat hyvänheikinsavikan siemenet. Se tekee kolme siemensatoa vuodessa ja siemeniä voi lisäksi käyttää kvinoan tapaan yön yli liotuksen jälkeen. [1]
Yleisradion Kuningaskuluttajan testin mukaan pesuteho on ns. ekoaineilla yleisesti ottaen melko huono. Pesupähkinöillä pestäessä tahrat olivat vain haalistuneet, ja lika oli levinnyt entistä laajemmalle.^[1] Toisaalta saman tahon tekemä vastaava koe varsinaisilla kaupan tahranpoistoaineilla toi samansuuntaisen tuloksen eli teollisiin tahranpoistoaineisiin verrattuna pesutulos oli hyvin samankaltainen <sup>[2]

Ja kuten saatoitte huomata, huuhteluainetta ei pesupähkinöiden kanssa tarvitse käyttää laisinkaan :) Osa (minä! minä!) saattaa silti haluta pyykistään hyvän tuoksuisen, ja näin puolustella huuhteluaineen käyttöä. Tähänkin on ratkaisu - eteeriset öljyt tai muut tuoksutteet. Pari(kymmentä) pisaraa huuhteluainelokeroon ja saat hyväntuoksuiset vaatteet ja muut tekstiilit. On muuten tosi outoa, kun ihmiset tuoksuu/haisee tosi vahvasti huuhteluaineelle. Oikeesti, näihin törmää todella usein. Huuhteluaineen virkaa ajaa myös etikka. Desi tai pari (en muista tarkallee, reilu loraus kuitenkin) huuhteluainelokeroon ja pyykistä tulee pehmeä ja raikas. Eikä yhtään haise etikalle. 

Pesupähkinöistä vielä. Niistä voi myös keittää nestemäistä pyykinpesuainetta, tiskiainetta (jopa koneeseen laitettavaa!), shampoota, hyönteiskarkoitetta, yleispesuainetta ja saippualiuosta. Aikamoinen keksintö! Ja ihan luonnon omaa tuotantoa! 

Lämpimästi suosittelen siirtymään pesupähkinöihin!

 Eilinen meni vähän pipariksi, olin niin väsynyt etten jaksanut oikein mitään. Kaveritreffitkin peruin (tai annoin kaverin itsensä perua), joten en leiponut mitään. Enkä myöskään mennyt seisoskelemaan Akkunalle nimiä keräämään kansalaisaloitteeseen. Mutta itse kokoukseen osallistuin. Pitkästä aikaa! Oli oikein mukavaa, paljon puhuttiin tulevista synttäreistä. Aika hyvät juhlat tulossa! Lopuksi vielä katottiin The Yes Men dokumenttielokuva. Toinen vaihtoehto olis ollut Säilöttyjä Unelmia. Tiedän, että siinä on jotain itkettäviä eläinkohtauksia, joten en halua sitä katsoa. Ainakaan julkisesti. Ennen kokoukseen osallistumista olin käynyt Hobby Pointissa, ostamassa koruosia. Yleensä tilaan kaiken netistä, kun kaupoissa ne on niin jumalattoman kalliita, nyt ei ollut tarvetta millekään muulle, kuin koukuille ja sit yksille jutuille, jotka oli pakko nähdä ennen ostopäätöksen tekoa, joten kaupassa oli käytävä. Kalliiksi tuli. Pöh.
Kävin myös Ruohiksessa ostamassa eväät kokoukseen, jotka jäi kyllä syömättä. 

Hei! Sain tietää, että nyt kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa myös sähköisesti! Jos joku teistä ei ole aloitetta vielä allekirjoittanut, niin näin sen voitte tehdä.

 Allekirjoituksensa voi antaa verkossa pankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella, jos ei ole vielä allekirjoittanut paperiversiota. Avoimeen ministeriöön tulee ensin rekisteröityä käyttäjäksi, jonka jälkeen kannatusilmoituksen voi jättää osoitteeseen: www.avoinministerio.fi/ideat/159-lakiehdotus-turkistarhaamisen-kieltamiseksi
 


”Sähköisen allekirjoitusmahdollisuuden lisäksi kannatusilmoituksia kerätään edelleen myös käsin. Kumpikin allekirjoitustapa on yhtä pätevä, mutta ne ovat vaihtoehtoisia. Älä siis anna sähköistä allekirjoitusta, jos olet jo allekirjoittanut paperisen kannatusilmoituksen”, muistuttaa kampanjavastaava Ilkka Hiltunen. 

http://turkistarhatonsuomi.fi/uutisia

Terveydentila ei ole kauheasti muuttunut, nyt olen selvästi räkäisempi kuin eilen, mutta toisaalta kurkku ei ole enää niin kuiva ja ärtynyt. Ehkä tämä tämän päivän lisälevolla ohi menee?

Eilen jostain saatiin käsiimme Dexterin 7. kauden 1. jakso. Se oli ihan huippu! Paras jakso ehkä ikinä! Myönnettäköön, että siinä sarjassa on ollut aika paljon tylsiä käänteitä, todella loivia mutkia, jopa niin että se on välillä ollut jopa vaarassa jäädä katsomatta. Mutta 6. kauden vika jakso ja nyt tää eilen katsottu ovat olleet täynnä niin tiukkoja kurveja ja mielettömiä käänteitä, että taas innolla odottaa tulevaa! Halloween juhliinkin saanut Dexteristä innoitusta!

Ha! Meinas unohtua, vaikka muistutuksenkin sain! NAKKIKASTIKE!</sup> Ostin Ruohiksesta myös nakkeja! Koska multa pyydettiin nakkikastikeohjetta. Ja siitä innostuneena ajattelin tänään tehdä nakkikastiketta. Lapset (ja ainakin meillä, myös aikuiset) rakastavat nakkikastiketta! Mitähän tälle rivivälille nyt tapahtu?? Koittakaa kestää, olen melkein valmis.

<sup>Nakkikastike (tää on aika jatkettu versio - siis niinku paljon kastiketta suhteessa nakkeihin, kun ne vagaaniset nakit on niin kalliita, etten ikinä raaski laittaa kuin yhden paketin)

1 paketti pikkupojan nakkeja (olikohan ne nyt sen nimisiä? niitä lyhkäsia nakkeja semmonen pitkulainen paketti kuitenkin
1 kasvisliemikuutio
n. 4 rkl sinistä keijua (kuka mittaa rasvaa lusikalla? kunnon pläjäys rasvaa pannulle)
n. 5 rkl jauhoja (sama juttu, kuka tätäkään niin tarkasti mittaamaan, sopiva määrä suhteessa rasvaan, niin että seoksesta tulee sellasta notkeeta. Mitä enemmän jauhoja, sitä enemmän kastiketta)
kuumaa vettä
tarvittaessa suolaa, halutessa sipulia 

Pilko nakit ja jos käytät sipulia silppua ja paista se etukäteen.
Sulata margariini pannulla/kastikekattilassa, lisää jauhot, paista jauhoja rasvassa jokunen tovi, sekoitellen melkein koko ajan (itse aina kuvittelen, että voin saman aikaisesti vaikka pestä ikkunoita tai käydä kaupassa ja n. joka toinen kerta joudun aloittamaan alusta, kun poltan jauhot :( Jauhot ovat sopivat vast asilloin, kun ovat reippaasti ruskistuneet ja tuoksuvat melko voimakkaasti. Varo silti polttamasta niitä! 

Kaada kuumaa vettä parissa erässä samalla voimakkaasti vispilällä vatkaten pannulle jauhojen sekaan. Kaada vettä niin paljon, että saat kastikkeesta sopivan paksuista. Lisää kasvisliemikuutio ja kun se on sulanut lisää nakit (ja etukäteen paistettu sipuli). Kastike on valmis! Tarjoile keitettyjen perunoiden kera.

Olen paljon puhunut niistä nukkekoruista. Tässä niistä nyt vihdoin ja viimein vähän esimakua. Dexterin ja nukkeleikkien innoittamana ;)</sup>

 <sup>Ei muuta tällä kertaa. Huomenna on toka vika päivä, silloin ostetaan laadukkaita vaatteita ja muita kankaisia asioita.

Kaikille oikein hauskaa viikonloppua! Tulkaa ihmeessä Tikkurin Maalaismarkkinoille! 

xoxo,

Puputyttö</sup>

Eka kerta - First time!

Pitkästä aikaa bloggailemassa, ei enää edes meinaa muistaa mitä pitikään tehdä. Ja ihan ekaa kertaa täällä mikä tän paikan nimi sitten onkaan. Aiemmin oli blogi Diarylandissa, josta tänään googlettamalla Pinkkiksen löysinkin omia tekstejäni ja niiden innoittaman uutta blogia luomassa. Joku inhottava pöpö minussa jyllää ja voimat vie, ei auttanut vaikka olin kaksi päivää poissa töistä ja vaan löhöilin ja nukuin ihan käsittämättömiä määriä. Vähän kuitenkin piristää hetki sitten postista hakemani paketti, joka oli sullottu täyteen miniatyyrejä. Nam! Nyt on kaulassa eilen korviksista tekemäni kaulakoru. Korvaan se oli ollut liian massiivinen, mutta kaulaan se sopii vallan mainiosti. Minun kaulaani. ♥ Katsotaan, jos sain kuvan laitettua... se on sitten se värikäs jätskitötterö.

Kotiin pitäis pian päästä, on paljon tekemistä ennen iltaa ja illan rientoja.

...and the same in English

Long time no see... haven't been blogging in ages. It's been so long I don't even remember what I'm supposed to do! And it's my first time using this whatever-this-is-called-for. I used to have a blog in Diaryland, which I did like a lot, btw. I found my old posts today, when I googled Pinkkis, and that made me to start a new blog, that and a friend of mine who said it would be good thing for the business (pinkkis.etsy.com).

I've been really tired and nothing seems to help. I even had two sick days when all I did was sleeping and reading (and maybe some other stuff too, riding and sewing for example). But there was something in the mail that cheered me up a little, packet full of miniatures from other side of the world. Yum!

I'm wearing new pendant, tall and colorful ice cream cone (picture). It used to be part of earrings I made, but then decide to make them into two pendant and since I though I deserved it, I took the cuter one for myself ♥

Can't wait to get home, to do important stuff. Like drill holes to the new miniatures!