Lara kyseli kuvaa (muistaakseni) hillittömän arvokkaasta nukestani. Se ei ole vielä tullut, joten tässä kallein versio Ebäystä. (niitä oli siellä kaksi, toinen oli muutaman kympin halvempi. Ja huom! Ostamani nukke on käytetty, ja sitä kautta luonnollisesti vähempi arvoinen. Huom. 2! Nukkemaailmassa, kuten kaikkialla missä keräillään jotain, hillittömän arvokas on suhteellinen käsite. On toki nukkeja, joista pyydetään (eri asia maksetaanko niistä niin paljoa) tuhansia euroja - ne ne vasta hillittömän arvokkaita ovatkin)Varoitus! Tästä linkistä pääsee Ebayhin! Linkin klikkaaminen voi johtaa arvaamattomiin tekoihin!
Mä olen todennut, että joko mun koneella ei voi ommella trikoota, tai sitten mä en vaan yksinkertaisesti osaa. Mutta nyt olen keksinyt todella nerokkaan apuvälineen siihen! Tukikankaan! Eilen illalla kun katsottiin jotain elokuvaa silittelin samalla tukikankaita kirppiksiltä haalimiini vauvanvaatteisiin, joita olen ostanut nukenvaatteita varten. Olen niitä aiemminkin yrittänyt ommella, mutta aina ne venyy ja saumat menee mihin sattuu. Mutta nyt sen pitäis onnistua.
Olen taas keitellyt sitä tomaattikastiketta. Siinä on kyllä oikeesti melkonen homma. Ekan satsin vielä kalttasin, mut se oli niin työlästä, että lopulta vaan poimin kuorenpalasia kattilasta. Ja sit -piip- menin polttamaan sen pohjaan. Arvaa harmittiko! Yup. No, sit noukin niitä mustuneitakin kohtia sieltä. Loput tomaatit aion kyllä kuivattaa. Ihmisille, tai ehkä vaan tietynlaisille ihmisille tuntuu kerääntyvän keittiö- ja ehkä muitakin -laitteita, joita ei alkuhuuman jäätyä enää käytetä vaan ne jää jonnekin komeronnurkkiin pölyyntymään. Meidän kasvikuivuri, joka mielestäni olis just semmonen pölynkerääjälaite, ei missään tapauksessa ole osoittautunut sellaiseksi. Se on kyllä kesäisin niin kovassa käytössä. Jonkin verran kuivaan myös meidän yhdessä sellasessa välihuoneessa, jonka yhteydessä on myös joitain lämmityspömpeleitä, joten huone on aina todella lämmin ja kuiva. Siellä kuivuu hyvin mintut ja muut rehut.
Oon varmasti muutakin tehnyt, mutten nyt jaksa muistella mitä. Vielä joskus mä teen nukkemuotinäytöksen, jossa tytöillä pelkästään mun tekemiä vaatteita päällä! Vielä en ole jaksanut.
Loppuun kuvia.
Uusin kotiutuja, Emily
Huomenna alkaa toinen japaninkielen kurssi, avoimessa yliopistossa. Eikä mulla ole kirjoja! Hiukan pelottaa!
Menen nyt ompelemaan entistä hienompia nukenvaatteita. Ai nii, onhan mulla yksi tilauskin :) Ja Pinkkistä olen muistanut myös ommella, pääsin Tampereen Ofeliaan peruutuspaikalle :) Jee!
<3 Raisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti