To Do -listat

Kazam! Eilen illalla tein pitkästä aikaa "Tehtävä" listan (muistutus itselle: Etsi puhelin!) ja nyt tuntuu, että on ihan erilailla virtaa kuin aiemmin. Siis on ollut paljon virtaa muulloinkin, mutta kun kaikki on ollut niin jäsentämätöntä ja sekavaa, niin tuntuu, ettei mitään sais aikaiseksi. Siis paska, vahingossa poistin kaiken mitä olin kirjoittanut. Ja vaikkei sitä edes ollut niin paljoa, niin jotenkin se aina vie innon kirjoittaa yhtään mitään muuta. Joo, siis lista aolin jakamassa.

* viimeistele 5 sleepsackiä
* tee matikanläksyt
* bilsa 1 kpl
* x-asiakkaan tilaus
* uuden sleepsackin ideointia
* kynnet (niiden leikkaus. Mulla on ihan järkyn pitkät kynnet, joita inhoan. Inhoan niitä melkein yhtä paljon kuin kynsien leikkausta ja reunojen hiomista.)
* nukketaloon pyörät.

Sain joululahjaksi C:ltä lupauksen tehdä nukketalonurkkaus. Siis ei koko taloa neljine seinineen, vaan nurkkauksen jossa kaksi seinää, lattia ja kaksi kerrosta. Ja terassi ja parveke. Siitä tulee kuulkaa hiano!! On ihanaa kun on projekti, jonka parissa touhuta. Vaikken olekaan hyvä keskeneräisten asioiden kanssa. Oikeastaan ihan kamala. Ne kummittelee mielessä koko ajan ja syö miestä. Mutta juuri siksi onkin äärimmäisen hyvä, että mulla sellainen on.

Eilen näin netissä jotain, joka tutisutti mun turvallisuudentunnettani ja ties mitä. Kyse ei ole niinkään siitä, mitä näin (sleepsackin, jonka kuvittelen olevan ideoitu MINUN tuotteestani), vaan se miten siihen suhtauduin. Siis aivan naurettavaa, mutta silti sellainen kasvun paikka. Uh...tätä on tosi vaikea pukea sanoiksi. Ei se ole kateutta, mutta huonoa itsetuntoako? Vai onko se sittenkin kateutta? Kiva höpistä täällä kaikkien kuullen, kun en avaa asiaa tän enempää ;) Mutta siis jos sä teet jotain ja sitten joku toinen muokkaa siitä sun tekeleestä jotain, mistä nyt ainakin kolme ihmistä jo kohisee (kolme ei kuulosta miltään, mutta kun kaikilla kolmella on ainakin 200 kaveria niin kyllähän se leviää. Ihan sama) ja mikä tietenkin on ainakin sata kertaa hienompaa, kuin se mitä sä teit niin onhan siinä jotain. Yritän katsoa tätä vähän kauempaa, niinko mitä sanoisin jos vastaava sattuis jollekin kaverille. Olen oikeesti tosi hyvä löytämään hyvää ihan paskimmastakin asiasta. Ihan extremeasioista en edes minä, mutta normihankaluuksista joo. Mutta en saa omista sanoistani oikein mitään lohtua. Miksi se onkin niin, että itse voi vakuutella itselleen olevansa kuinka hyvä/huono tahansa, mutta kun saman kuulee jonkun toisen suusta on sillä paljon enemmän painoarvoa?

Niin, kyllähän mä tiedän, että tästä pitäis nostaa pää pystyyn, ja kehittää omasta tuotteesta vielä hienompi (kts. To Do lista, viides tähti) ja ottaa tämä haasteena. Mut ku emmä haluu!

Uutta nukketaloa varten olen maalaillut yhtä keittiö-miksikäs-niitä-komplekseja-kutsutaan-? Ja jotta sain kaapinovista eri väriset kuin itse hökötyksestä, jouduin tietty irrottamaan ne. Ja samalla hajotin niistä jokaikisen :D Hahah! Ihan hyvä! No, ehkä ne pysyy vielä kiinni.

Postissa tuli tänään yksi joululahja minulle ja yksi joulunjälkeinen lahja miehelle. Mulle Pommepommen mekko :) ja siipalle Bookhouse Boys -hihamerkki. Sellainen, jonka Dale Cooper sai Harryltä Twin Peaksissa. Lisäksi mulle tuli Pinkkis tageja, pussukoihin ommeltaviksi. 

Tehtävä listan lisäksi aloin kirjaamaan ylös ostettavien asioiden listaa Japanin reissua varten. Tämäkin siksi, ettei mene ihan hulinaksi siellä. Tai siis menee se kuitenkin, mutta että tulis ainakin ne oikeasti tarvittavat asiat ostettua, kaiken muun ihanan lisäksi. Tee täytyy muistaa lisätä listaan.

Mutta jottei mene ihan jaaritteluksi koko päivä on parasta alkaa suorittamaan listaa!!!

En muista mitä kuvia Mollysta jo julkaissut, tässä kuitenkin jotain .

xoxo, Raisa