Pikainen postaus kun olis epäelämääkin elettävänä

Pitäis ennättää paremmin tekemään rästihommia. Olis nääs yks kirja kirjoitettavana, ja reilut 20 sivua kemian reaktioyhtälöitä laskettavana. Näistä ehdottomasti haastavampi on tuo kemia. Mutta olen päättänyt sen jotenkuten saada pois päiväjärjestyksestä, ei tässä muukaan auta. Viime viikolla sovin vähän viisaamman kaverin kanssa, että hän olisi tullut auttamaan niiden kanssa tällä viikolla. Mutta meillä tapaaminen venyi ja minua pelotti, että kaveri tulee enkä siltikään ymmärrä yhtään mitään. Ja sit alkoi ahistamaan se, että aika kuluu enkä saa mitään aikaiseksi. Joten aloin itsekseni niitä käymään läpi. Ties kuinka monetta kertaa. Mutta tällä kertaa ne alkoivatkin avautumaan vähän eri tavalla. Tajusin mistä oli kyse. Se ei ollutkaan niin paljoa kemian kummallisuuksia vaan kemiaa ja matikkaa yhdistettynä. Olen nyt esimerkkilaskujen avulla laskenut vähän alle 10 sivua, koko ajanhan sieltä siis tulee uutta asiaa, niin etten melkein kymmentä sivua ole kerrannut (ja silti ollut oppimatta). Juttelin sitten eilen illalla tämän opintomaailman ihmelapsen kanssa ja se oli kovin lohdullista. Ei siitä nyt sitten sen enempää.

Mutta laskuja on siis vielä vino pino laskettavana, ja sitten pääsen vasta itse asiaan, eli niihin palautettaviin ja vihkotehtäviin...plääh. Mutta aion kyllä sisukkaasti käydä joka ikisen esimerkkilaskun läpi, vaikka mieli tekiskin saada hitto soikoon ne tehtävät palautettua. Tokkopa tämä kemian osa-alue (stoikiometria) tulee koskaan olemaan vahvinta alaani, mutta tässä kohtaa riittää että kunhan menee läpi! Se on sitten tietenkin eri asia, jos satun tässä matkan varrella oikeasti oppimaan tämän, sitten tietenkin panoksetkin kasvavat ;)

Meidän joulu näyttää hitusen pakettiköyhältä, sillä melkoinen määrä paketteja vielä uupuu, eikä enää ole kuin yksi päivä niiden saapumiselle. Tänään posti tullut jo ennen yhdeksää, mikä on melko käsittämätöntä. No, niillä oli kova kiire takas sinne laitokselle, etsimään meidän paketit huomiseksi. Tuli kuitenkin yksi pakettikortti, mutta se taitaa olla ainoastaan nukenvaatteita. Eniten odotan C:n paketteja saapuvaksi, koska se niin kovasti niitä odottaa, ja sit seuraavaksi eniten odotan sitä vihreätukkaista ihanuuttani. Ja sit kolmanneksi kolmatta lahjaani C:lle. C on jo ennättänyt sanomaan, ettei halua sellaista, siksi en sitä niin kovasti enää odota :( Pöh! Pojat on ihan tyhmiä!

Laitoin eilen ensimmäiset joulukoristeet. Oikeaan kotiini laitoin ainoastaan mustan kranssin jossa punaisia pääkalloja ja hämähäkkejä ja helpommin hallittavaan, eli nukkekotiin, laitoin vaikka mitä :) Bakalle tein mustasta ketjusta ja pikkutilpehööristä hauskan koristeen, ketjusta roikkuu tasaisin välein metallisia pyssyjä ja jouluvaloja. Isoon asuntoon laitoin kuusen ja kuuseen nerokkaita Partyliten magneettisia pikkupalloja, jotka pöllin äitiltä. Nerokkaita siksi, että ne magneettiensa ansiosta pysyvät siinä piippurassista tehdyssä kuusessa :) Bunny sai hopeisen pöytäkuusen, johon tein koristeet pienoismalli- kauriista. Vielä on palloja paljon ripustettavana. Otan sitten kuvia, kun on kaikki valmiina. On niin paljon helpompaa väkertää pieni joulu kuin oikeankokoinen. Totta kai jos lapset olis täällä joulun niin laitettais joulu oikeaankin kotiin. Nyt vaan tuntuu ettei siinä ole mitään mieltä. Vaikka olishan meillä ollut koko joulukuu aikaa jouluistella. Ihan sama.

Mut nyt mä meen, pari reseptiä saatava ainakin kirjoitettua. Ja kamalasti pitäis kaikkea vielä kokeilla. Eikä mua edelleenkään huvita kokata, kun askartelisinkin niin paljon mieluummin.

Heippa!

xoxo,