Vielä vähän häistä

W044
Originally uploaded by Pinkkisfun

Tässä vielä vähän häistä ja sit se saa riittää...
Ruoista taisinkin jo kertoa, ja vaatteistanikin. Kengät oli Heluna Fashion -liikkeestä (mm. vegaanisia kenkiä, laukkuja ja pinkkiksen pussukoita myyvä liike Helsingissä, ja netissä), laukku oli ikivanha Hello Kitty "baguette" (toivottavasti toi tuli nyt oikein, kuulostaa kovin joltain leivältä...)
Chrisin vaattee oli sieltä sun täältä ja minä kieltäydyin ottamasta niistä stressiä. Ja ihan oikeesti, ketä kiinnostaa poikien vaatteet. Kravatin etsimisessä oli ihan hienoista ongelmaa, kaikki oli silkkisiä. H&M:ltä löyty sitte synteettinen.

Vieraita oli n. 30. Kutsuin kaikki jotka halusin, en ketään jotka olis "pitänyt". Kaikki oli ihania! Ja tärkeitä! ♥

Lahjalistalta saatiin:
hyötykasvikuivuri
valokuvakirja (ihan sairaan makee!)
Chrisin kirjoja
super hienoja astioita
rahaa, osa "korvamerkittyjä" tatuointia varten
piikkimatto ja -tyyny

Ja varmaan jotain muutakin, mitä mä oon nyt unohtanut.

Viinit aiheutti päävaivaa, niiden valmistuksessa kun usein käytetään liivatetta kirkasteena, tai jotain. Eikä valmistajien tarvii sitä millään lailla ilmoittaa. Kosher viineihin sitte päädyttiin. Mä myönnän, etten ihan kauheesti siitä sen jälkeen murehtinut kun äiti otti asian hoitaakseen. Mun äiti autto niin monessa muussakin jutussa. Ja anoppi kans!

Ja loppujen lopuks niin moni muukin autto tosi paljon. Mun ei tarvinnut muuta kuin nakittaa ihmisiä ja asia oli sit sillä hoidettu. Ihania ihmisiä mulla!

Valokuvaajana oli taitava Pirita Särmä.

Oliko siinä nyt tarpeeksi?

Oonkohan mä polttareista kirjoittanut mitään? En varmaan, ei mulla ole niistä vielä kuviakaan. Laitan joskus myöhemmin.

Ostin tosi ihanan muistikirjan, johon olen laittanut oman osion blogattaville asioille. Nyt saan vähän selkiytettyä tätä touhua.

Vitsi, samalla kun aika väheni radikaalisti niin tuli myös innostus blogata. Pöh!

Nyt täytyy taas mennä. Kyllä tää tästä taas aikanaan pääsee ajantasalle ja saan postattua niistä asioista mistä vielä muistakin jotain yksityiskohtia.

Eilen kävin lääkärissä. Se anto mulle vähän hullun paperit, mutta sano, ettei mun tule suhtautua siihen rajoittavana sairautena, vaan asiana jonka kanssa minun on opittava elämään. Tai noin mä olen sen päässäni kääntänyt omalle, ymmärrettävämmälle kielelle. Ja se oli meidän viimeinen tapaaminen. Eli hyvin menee.

♥ Raisa