Puputytön Suosikkituote ja muuta sälää

Moik!

Lisää niistä Merkkareista, kun olivat kerta niiiin hyviä! (ja pahoittelut karkkilakkolaisille!). Pimpula osas kertoa, että näitä mainostetaan paljon tällä hetkellä, eli ovat ihan oikeasti iso uutuusjuttu. Musta on jotenkin ihanaa, kun jotain tälläistä nostetaan "jalustalle". Amerikkalaiset ovat siinä niin mainioita, ne tekee pienistä asioista isoja puheenaiheita. Tai ainakin tekivät silloin lähes 20 vuotta sitten. Muitan kuinka M&M's karkkeihin tuli uusi väri - hitto! mikä valtava mullistus! Sitä jaksettiin toitottaa. Mutta oikeesti musta se on kivaa, ei aina tarvii olla jotain jättijuttuja, joista puhutaan. Vaan enemmänkin pitäis keskittyä pieniin asioihin. Tääkin on muuten yksi ihana piirre vegaaneissa, kun ne jaksaa vouhottaa (tulipas se sanottua jotenkin ruman kuuloisesti, en sitä silleen tarkoita) kaikista pikkujutuista. Siis vaikka uuden makuisesta maidosta, siis vaikka Alpron hasselpähkinämaidosta. On muuten hyvää. Mutta vielä parempia on ne italialaiset? makumaidot, kaikista paras niistä kookos....nom nom nom!

Joo, mutta nyt takas niihin merkkareihin. Ehkä mä kerroin niistä jo kaiken kerrottavan viimeks? Joka tapauksessa nt on kuva, ja maultaan niin mainioita (ja erityisesti just salmiakki ja se keltainen), että ansaitsevat Puputytön Suosikkituote -tittelin. Kooltaan ovat muuten paljon pienempiä kuin alkuperäiset merkkarit. Mutta niistä taiskin silloin aikanaan olla aika paljon puhetta, että ovat vaarallisen suuria. Ja kyllä muistaakseni serkkupoika meinas sellaiseen tukehtua. Nää on nyt lapsellisen pieniä, mutta siltikin kelpo karkkeja.  Koostumus on melko jähmeä, mutta kun hetken aikaa lämmittää kädessä niin niistä tulee just oivia! Kelpo tuote!!

Olen tulossa kipeäksi, ja se on ihan syvältä. En tykkää yhtään. Toistaiseksi kuitenkin pystynyt välttymään siltä vatsataudilta, mikä tuntuu lähes kaikkia piinaavan. Mikään vaarattomista sairauksista ei ole yhtä viheliäinen kuin vatsatauti. Uh. Niin, siis toistaiseksi vaan kurkku vähän ärtynyt ja nuhanen olo. Kyllä tämä tästä.

On ollut tosi kivaa olla yksinään, lauantaina oli molemmat muksut yökylässä , joten minä valvoin myöhään ja katsoin varmasti ei jännittäviä elokuvia. Mm. Armageddonin. Muistan siitä sen Aerosmithin biisin, jossa se ei halua sulkea silmiään, koska ei halua missata yhtään hetkeä. Mä muistan ajatelleeni aikoinaan, että se on mun ja Hapsimakkaran biisi, koska just niin mä ajattelin Hapsin nukkuessa mun vieressä, etten olis millään raaskinut itse nukahtaa, koska sen muksun katseleminen oli niin ihanaa. :)

Nyt ajattelin mennä katsomaan japanilaisia elokuvia. Mun kyllä pitäis huolehtia yks tilaus eteenpäin ja lukea niihin kokeisiin. Huomasin, ettei mua juuri yhtään kiinnosta eliöyhteisöt. Haluan silti pärjätä hyvin kokeessa.

Mietin muuten vielä lisää sitä hyvän tekemistä. Niinko sitä, et miks siitä pitää tehdä tälläinen juttu. Miksei sitä vois vaan tehdä ilman sen kummempia toitotuksia. Ja vielä päivittäin. Mutta sit tajusin, että sen jakaminen täällä ehkä innostaa muitakin ja sit kans se, et ehkä se innostaa itseäänkin enemmän. Ja kans kun siihen oikein ajatuksella keskittyy, niin ehkä sitä enemmän tulee tehtyä? Ja ehkä siitä joskus tulis sitten sellainen automaattinen juttukin. Ja oikeesti kyllä mä teen muutakin hyvää, enkä ainoastaan luo naapurinkin puolelta kerran vuodessa lumia. Kai sitä melkein päivittäin tulee tehtyä jotain epäitsekästä, mikä taitaa olla melkeinpä sama kuin hyvän tekeminen?

Yks mikä olis musta aika ihanaa, niin just jonkun "piristyspaketin" tekeminen ja postiluukusta tiputtaminen. Siis ihan jotain yksinkertaista, mutta varmasti saajaansa ilahduttavaa. Ai nii!! Yks ihan tosi kumma juttu meistä suomalaisista - se, ettei me hitto soikoon tervehditä! Oikeesti niin älytöntä! Vaikka just jotain naapureita. En tarkoita, että kaikkia pitäis olla koko ajan tervehtimässä, mutta välillä tulee niitä hetkiä, kun vaikka kadulla kohdataan, eikä siinä ole muita, niin kyllä silloin pitäis pystyä katsomaan silmiin ja tervehtimään. Mä eilen ollessani koirien kanssa aikasin lenkillä huomasin kauhukseni, että yks naapureista teki lumitöitä ja meidän reitti meni siitä sen ohi. Päätin, että tervehdin (ja pelkäsin, että pitääköhän se mua ihan hulluna), mutta onneks se oli jsut silloin hakemassa lunta jostain kauempaa. Mut siis niin naurettavaa. Muistan kuinka Jenkeissä C:n luona ollessani se oli niin luontevaa, huomioida toinen, siinä meni sekunti ja sit se oli ohi. Eikä yhtään sattunut. Kyllä mä tietenkin ihan luontevasti pystyn ihan lähimmät naapurit tervehtimään, kunhan vaan tunnistan ne. Mulla on oikeesti kamalan vaikeeta tunnistaa ihmisiä. En tiedä miski. Ehkä mä olen vaan liiaksi tuudittautunut siihen, että kaikki kyllä tunnistaa minut, tän tukan takia. Tänään tervehdin naapurin nuorta poikaa, jota en kyllä muista nähneeni koskaan aiemmin, ainakaan ulkona, ehkä joskus sisällä, näen siis niille sisään...(ja ne meille), eikä se tervehtinyt takaisin. Ehkä se ei kuullut ja sit se oli vielä siinä iässä, jossa ei olla kamalan kohteliaita. Ihan sama.
Niin, mutta aion siis haastaa itseni olemaan entistä parempi ihminen. Josta tuli mieleeni, että tälle vuodelle jäsenyyksiä Helsingin Vihreissä Naisissa, Animaliassa, Maan Ystävissä ja olikohan viel jossain muussa. Vegaaniliiton ja Faunan peruin, kun ei niihin tullut millään lailla osallistuttua. Maan Ystävätkin olisin perunut, mutta niillä oli niin hyvä hinta vähävaraisille, joten jatkan siinä vielä. Tykkään kyllä siitä, mutten oikein ilkeä osallistua, kun olen niin epähippi kaikkine muoveineni. Välillä kyllä mietin tukan alkuperäisen värin palauttamista. Vaikkei se tohon muoviin liity.

Avasin eilen? sen C:n paketin, sain siihen luvan. Ja olen sieltä jotain jo syönytkin. Meille vegaaneille on ystävällisesti tehty maailman parhaita karkkipatukoita, ja nyt siihen sarjaan on tullut taas yksi uusi patukka. Ja mun oli ihan pakko kokeilla yhtä sellaista (C tilas niitä neljä), koska halusin olla ensimmäisten joukossa Suomessa! :D Näitä patukoita saa muuten mm.Ekolosta ja Vegetukusta, sorry ei linnkejä kun ei jaksa. Uusimpia patukoita ei vissiin vielä kyllä suomesta saa. Täytyy malttaa vielä hetki!
 Ekat neljä patukkaa olivat Marsin, Bountyn, Milkiwayn ja Skickersin vegaaniset versiot. Sitten tuli vielä riisisuklaata ja mpvoikuppeja. Ja nyt tämä uusin on myös mpvoin makuinen, oliskohan butterfinger tms. vegaaninen versio. Muistan ehkä kerran elämässäni syöneeni tätä alkuperäistä karkkia ja nyt sitä siis saa myös vegaanisena. Suklaalla päällystetty kovahko mpvoisydän, sellainen rapea joka lohkee puraistessa. Todell ahyvää. Ja sit sain sitä maailman parasta suklaata, josat olen aiemmin jo kertonut ja kuvan tyhjästä pussista postannut.  

 Ja sit otin kuvia tytöistä, kun ne nyt vaan on niin kauniita ja ihania ja ihmeellisiä.

Kalenterityttö, Candy karkkikaupassa

Nää on mun kaikista kauneimmat tyttöni. Vaikka ihan kauhiasti tykkään kyllä Ichigostakin (V-Smash) ja kaikista muistakin.

Kalenterityttö karkkikaupassa

 Palkinnoksi teille, jotka jaksoitte loppuun asti :D

Risto nukkuu äipän vieressä, nyt kun papa on poissa.

Nyt mä meen! Moikkis!

 xoxo,