Supernainen, vihdoin ja viimein!!

Terppa!

Muistatteko, kun täälläkin on aika ajoin vilahdellut (ei vilautellut!) suuri ja kaunis Supernainen? Se mahtava tyyppi, joka leipoo ja siivoaa, tekee uskomattomia ruokia, pyykkää ja kouluttaa kaneja (no eikä!), ompelee ja tekee kaikkea sellaista, josta jo lukiessa tulee pikkuisen hiki ja alkaa puuskuttamaan. Se oli meillä lauantaina!!! Ihan parasta!

Mulla oli yksi kakkutilaus sunnuntaille ja kakuthan pitää tehdä jo edelleisenä päivänä mehustumaan. Tai siis kosteutumaan. No, eli aloin tekemään sokerikakkupuhjaa. Ja kaikki varmaan muistaa miten saan hepuleita, jos uunia lämmittää vaan yhtä asiaa varten, joten...tein myös 1,5 x mokkapaloja, ja kun se uuni kerta oli päällä ja lounasaikaankaan ei enää kuin pari tuntia, niin tein makaronilaatikon (josta tuli Veaanin Uusi Keittokirja tms. reseptin mukaan aivan liian mausteinen), ja koska uuni oli edelleen päällä tein hernerouheella ja ohralla täytettyjä taco -mausteisia pasteijoita. No, edelleen uuni oli päällä ja ohraa jäi sen verran yli, että tein vielä sieni-risotto-ohraton (josta tuli aik ahirveetä, kun se ohra oli jo entuudestaan ylikypsää, eikä se tunti lisää uunissa ainakaan sitä parantanut...eikä tässä vielä kaikki!! Tein vielä mysliäkin! Melkoinen plikka. :D

Kaadoin nonparelleja väärästä reiästä...mutta ei se haittaa :)

Eilen heräsin kukonlaulun aikaan, sillä oli kuorrutettava ja koristeltava kakku, sekä lähdettävä Helmihulinoihin, jotka alkoivat kymmeneltä, ja sitä ennen oli saatava pöytä kasaan. Kiire tuli! Kakusta tuli ihan nätti ja pöydänkin sain kuntoon ennen ovien avaamista, kiitos reippaan pienen apurini.
Myyjäiset oli todella kivat! Tykkään paljon näistä pienistä myyjäisistä, joissa ei ole painetta tehdä paljon rahaa, että saa kalliin pöytämaksun maksettua. Helmihulinoissa pöytämaksu on 20 euroa. Muksut saivat myös muutaman euron, kun myivät (siis Pinpula teki kyllä kaiken työn, Hapsi vaan käväisi paikalla) vanhoja lelujaan. Oikein mukava päivä, ja onneksi kestokin oli vain neljä tuntia :)

Myin ihan sikana koruja! Ihan vaan joitakin kolikkokukkaroita, enkä yhtä ainuttakaan muuta pussukkaan, mutta niitä koruja!! Ihan hassua miten nää menee. En yhtään osaa ennakoida mitä missäkin menee. :) Olin kyllä laittanut ihan kelpo alennukset lähes kaikkiin koruihin :)

Uusia Pinkkis -tuotoksia. Näistä melkein kaikki meni eilen. :)

Perjantaina olin kaverin kanssa syömässä. Kalliossa, jossain kovasti kehutussa kiinalaisessa. Ruoka oli hyvää, muttei kuitenkaan ihan niin hyvää, kuin olin kehujen perusteella toivonut. Ehkä otin vaan väärän annoksen? Sitä ennen olin käynyt ostamassa EKolosta puoli kiloa valkosuklaata. Olis pitänyt ostaa 600 g, mutten raaskinut, vaikkei ne omasta pussista edes mene. Mut silti. Ja sit tein jotain yllättävää, poistuin kaupasta ostamatta mitään muuta! Teki mieli juustoa ja vaikka mitä, mutta kun ne oli kaikki niin kalliita! Ostin vaan suklaat ja jatkoin matkaa Viivoaniin. Siletä ostinkin sit vähän enemmän, mutten siltikään mitään kallista tai turhaa. Paitsi yhden ylipakatun (miksi unohdan aina just Viivoanissa ekoasiat?) tuotteen: maustettua merilevää (törkeen hyvää!)

Viivoanista minikauppaan, jossa sitten törsäsin. Hups! Mutta! Tein ehkä Pinkkiksen hauskimmat korut! Niistä ei ole vielä kuvia, mutta tulossa ihan pian! Niin, siis niistä mitä sieltä ostin.

Jossain vaiheessa laitoin nukkejakin vähän. Kait. Ainakin otin muutaman kuvan. Eilen illalla ainakin laitoin vähän taloa, kun olin myyjäisistä ostanut jonkun pienen tiskialtaan, josta poistin tiskiallasosan ja pinnoitin uudelleen kontaktimuovilla. En ole siis käynyt Ebayssä tai Blythe Kingdomissa katsomassa kaikkia niitä ihania nukkeja, joita myydään juuri tällä hetkellä aivan uskomattoman edulliseen hintaan. Tavallaan se on aika helppoakin, kun ei ole oikeasti yhtään rahaa, joten luottokortissa oleva tyhjä täytyy säästää niihin tilanteisiin, kun on pakko ostaa jotain. Siis niinko ruokaa tms. (nukkeja ei lueta tähän kategoriaan! usko nyt!) Kyllä mä silti pidän silmällä uusia nukkeja, mikä on ihan persuksista. Kun niitä uusi aei just ainakaan pitäis ostaa. Mutta en kestä ajatusta, että tänä vuonna kävi samalla lailla kun kävi viime vuonna Margon kanssa. Niin, että tulis joku ihan älyttömän hieno nukke ja se menis multa  sivu suun. Ja sit jälkikäteen siihen havahdun ja joudun ostamaan sen johonkin naurettavaan superylihintaan.

Nyt on tulossa ensimmäinen gootti blythe. Sillä on kyllä aika hienon oloiset vaatteet, mutta en muuten ole juurikaan innoissani. Välillä mietin sitä, miten muutaman arvokkaimman nuken hinnalla olisin lentänyt Japaniin ja yöpynyt siellä muutaman yön...Jospa nyt malttaiisn niiden nukkein kanssa? Eiköhän nämä nyt jo olemassa olevat riitä?

Kova hinku on lukemaan bilsan kokeeseen, tai kokeisiin, kun niitä on kaksi. Otettiin Pinzan kanssa kisa siitä, kumpi menestyy paremmin :) Saan 5 min hieronnan, jos voitan. Ja minä siivoan P:n huoneen, jos se voittaa :) Harmi vaan kun mun hinku jää niin usein sille hinkumisen asteelle...

Klik klik isommaksi!

Välillä mietin, että jos muualla olis elämää, et entä jos se olisikin jotain ihan muuta, ihan erilaisilla aisteilla aistittavissa, kuin elämä täällä maassa? Jotain, mistä meillä ei ole pientintäkään hajua. Ent iedä asioista niin paljoa, että voisin sanoa olisko sellainen mahdollista. Ajattelin sitä, et miten ihminen tietää vaikka dinosaurusten olemassa olosta, tai just siitä alkumerestä *sydän*, mut koirat ei edes ajattele tollaisia. Niin et olisko jotain sellaista, mitä me ei edes pystytä ajattelemaan. Me etsitään asioita (tälle tieteenhaaralle oli joku oma nimensä, mutten sitä nyt muista) avaruudesta, jotka on jollain tapaa meille "tuttuja"  mut entä jos ne asiat siellä onkin jotain ihan muuta, jotain joka ylittää meidän käsityskyvyn ihan täysin?

Nukkekoti *sydän*

Välillä mietin myös sitä, miten maapallo sitten voi ja kukoistaa, kun on päässyt meistä eroon. Entä sitten, kun se on tullut tiensä päätökseen? Me ollaan jotenkin olevinamme niin kamalan tärkeitä ja jollain tapaa myös kuolemattomia, ihan vaikka joku jyrkikatainen, pieni ja niin itseriittoisen oloinen kaveri, ja oikeesti me ollaan täällä vaan silmänräpäys, saatiin paljon pahaa aikaseksi, mutta kyllä meidän jäljet aikanaan katoaa. (mä kertaan bilsan ympäristöasioista kertovaa kurssia ja nää jutut on aika pinnalla!) En voi käsittää miten meidän ja varmaan melkein kaikkien muidenkin maiden talous ja jollain tapaa koko olemassa olo perustuu jatkuvalle kasvulle. Mitä ilmapallollekin tapahtuu, kun sitä vaan puhalletaan ja puhalletaan? Vihreä Lanka -lehdessä oli aukeama ruoka-annoksesta nyt ja olisko ollut öö 20 vuoden kulutta (tai jotain sinne päin), sit kuitenkin kun ilmastonmuutos on purrut melko lujaa jo. Siinä kohtaa syödään kotimaista ruokaa, lihaa käytetään korkeintaan mausteena. Miksi meidän pitää odottaa jotain katastrofia, että aletaan toimia? Kun ihan aikuisten oikeasti ei tää kulutuskulutus KULUTUS ole millään tavoin kestävää. Kaikki voi pahoin, ja silti pitää vaan kuluttaa ja kuluttaa, pitää talous nousussa. Ihmiset on ihan kamalia.

Onkohan mitään muuta? Taidan nyt mennä sit hitsi soikoon lukemaan siihen kokeeseen, en halua siivota Pinzulan huonetta!

Ehkä tääkin kuva on tullut otettua jo muutaman kerran...

Bambill aon kaupassa uusi apulainen, Vihreätukkainen Prinsessa Kat

Kerroinko jo aiemmin tosta seinällä olevasta hyllystä, että se on napattu Keirrätyskeskuksen ilmaislaarista? Putsasin ja maalasin ja nyt se on ihan loistava lisä Super Sweet Storeen.

xoxo,




 Ai nii, ostin kirjastosta vinon pinon poistolehtiä. Kaikki tiedelehdet mitä siellä oli :D