Kaikki mun nuket (Kenneriä lukuunottamatta) on hyvässä kunnossa, Night Flowerilla ei yks silmien väri/asento vaihdu narusta vetämällä, ne täytyy pyörittää, muuten kaikki niin kuin pitääkin.
Mutta ei nukeista nyt sit sen enempää. Ottakaa yhteyttä jos heräsi kiinnostus, kerron mielelläni lisää :)
Pitikö mun kertoa lisää siitä kirjasta? Kasvisseikkailusta? Emmä tiedä mitä siitä kertoisin, teidän täytyy itse käydä jostain se katsomassa :) Mulla on tietenkin oma auto ojassa tässä jutussa, niin jos mä sitä kauheasti täällä kehun niin ei se ole ehkä ihan niin uskottavaa, kuin että joku puolueeton sen tekis. Ehdottomasti kuitenkin älyttömän hieno kirja kyseessä. Miljan piirokset on niin kauniita, reseptit helppoja ja herkullisia ja ne hahmotkin tosi hauskoja. Eikä se ole vaan pikkulapsiperheen kirja, kun ne ruoat sopii vallan mainiosti kaiken ikäisille.
Sain eilen vihdoin ja viimein tehtyä ne 24 kuukuppi-pussukkaa! Mikä helpotus! Niissä olikin yllättävän paljon työtä! Vaikka olen saanut hiottua sen käsinompelunkin jo pois. No, ehkä se on vaan se määrä mikä uuvuttaa :) Mutta nyt saa taas ommella mitä sattuu. Mä ajattelin, et jos vihdoin ja viimein saisin aloitettua myyjäisten kartoittamisen, niin että vois osallistua useammille kuin vain muutamiin vuodessa. Ihan tyhmää noita aarteita täällä kotona makuuttaa, kun ne vois siedä jonnekinulkoilemaankin. Niin ja tää nyt sit liittyy siihen myyjäisten kartuttamiseen, kun ajattelin, et jos alkais myös kartuttamaan puhtaasti kierrätysmatskuista tehtyjä Pinkkiksiä, että vois joskus osallistua noihin kierrätysmyyjäisiinkin. Mutta nää nyt on näitä mun juttuja, joita mun on vaikee saada koskaan valmiiksi.
Tässä aarteet. Kuka muistaa ton nuken? |
Sit postiin, jossa mun päivä menikin pilalle. Oli kiire, siellä pitkä jono ja yksi kassa auki, ja just kun oli mun vuoro, kassat vaihtu niin, että mä jäin
Tässä muut, mitkä jää. Roskista ei kuvaa. |
Koulussa sitten keksin, että selviytyäkseni tästä kamalasta vastoinkäymisestä mun tulee myydä niitä huomiotta jääneitä nukkeja. Ei ole vielä ihan lääkitys kohdillaan :) Oikeesti ei ole vielä mitään lääkitystä. Olkapäähän kyllä tarttisin jotain, kun se on ollut jo viikon ihan tosi huonona. Ärsyttävää.
No mutta, nyt tää tahtois mennä yläkertaan Tehtailemaan. Nyt on taas ihan eri ääni kellossa kun ei tarvii ommella. Mä rakastan tilauksia, ja mitä isompia niin sitä parempi tietenkin, mut sit se totautusvaihe on aina niin uh...raskasta. Kun täytyy tehdä jotain.
Voi pojat! Melkein unohdin! Alpo! Sen krääsän seassa, jonka olin pakotettu ostamaan saadakseni niitä aarteita oli myös Tamagotchi! mun eka! C sai sen auki, vaikka joku olis aika lailla vääntänyt ruuvin sen kolon pyöreäksi. Ja uusi patterikin meillä siihen oli ja nyt mulla on sitten lemmikki. Alpo, niminen tyttötipu. En tiennyt että se oli tyttö. Muuten se olis saanut tyttömäisemmän nimen, vaikka Raisuli tms. Olen nyt opetellut hoitamaan sitä, se kakkaa vähän väliä lattialle, sitä pitää syöttää ja sille pitää ostaa krääsää. Mokoma, Se on aikas kivaa kuitenkin hoitaa sitä. Se nukku koko yön, vaikkakin mä hermoilin sitä, et entä jos se herää ja alkaa huutaa. C sano, et sen pitäis nukkua yläkerrassa. Alpon siis. Mun yöpöydällä se nukku, Tietty.
Ei mulla sit muuta! Paitsi lukekaa alta vielä kuvatekstit! Ja kattokaa kuvat!
Ihan hassua kun on taas perjantai. Luksusta. Ja huomenna Blythe miitti!!! Ihanaa nähdä E:iä ja S:aa ja ehkä M:aakin!
xoxo,
Raisa
Tuliaisia Mamilta, Mint Julep-blogittarelta. Japanista! Maailman ihaninta! |
Vappupiirakka. Mies teki! |
Tosi armelias kuvakulma: saa keskikehoni näyttämään kompaktilta, mutta hassu heijastus saa näyttämään siltä, että yöpaidassani olisi n. 23 reikää |
Lisää "mukamas" reikiä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti