Pitkästä aikaan?! On taas niin paljon oikeaa elämää, että jää vähemmän aikaa tälle virtuaalisellaiselle. Hyvä niin. Ei mulla oikeen ole oikeanlaista virtaakaan tähän päänisisällön jakamiseen. Ennemmin vaan teen ja pidän sitten itselläni. En siis ole mitään patoamassa sisääni, mutta you know. Ei koko aikaa jaksa.
Paljon on ollut ja paljon on tulossa. Nukkemiittiä, uusia nukkeja, tapaamisia, kavereita, teehetkiä kaupungilla, peli-iltoja, ELMA-messut, pikkujouluja, syömisiä, syömisten järkkäilyä, kokeita ja kaikkee. Ens vuodelle saakka! Yksi aikuisuuden merkki on kyllä se, että jo tässä vaiheessa alkaa olemaan seuraavalle vuodelle menoja. Huh huh. Ei siinä, aikuisena on ihan kivaa. Vaikkakin yllättävän pomppuista kyytiä on tämäkin. Muistan joskus nuorena odottaneeni sitä, että aikuisena sitten olen jos en mitään muuta, niin ainakin tasapainossa. No, melkein 10 vuotta olinkin, ja sitten ryminä taas alkoi. Eipä ainakaan käy aika pitkäksi! Parasta aikuisuudessa on kuitenkin se, että silloin on rahaa ostaa kaikista mageimmat lelut.
RD |
Momoko |
Tein just hetki sitten joululahjalistaa C:n kautta anopille. Se tilaa meille jotain vegaanisesta kaupasta, tällä kertaa haluttiin Vegan Essentialsin sijaan Pangeasta, joka on ymmärtääkseni pienempi, ja siten tuettavampi kauppa. Oli aivan ihanaa käydä niiden karkkeja läpi ja napsia sieltä suosikit omaan listaan. Ykkösenä listallani oli Butterscotch "pisarat". Nom nom nom. Ei siis pelkästään syötynä, mutta kekseihin ripoteltuna.
Näitä työstäessä pöllyää Tehdas! |
Herättäisin teidät nyt tässä kohtaa huomaamaan, että Joulukuun 8. on jälleen Ofelia Market Kulttuurikeskus Gloriassa, kaikki sinne siis! Pinkkiksellä paljon kaikkea uutta, kunhan tästä nyt ennätän ompelemaan ja koruja väsäämään. Kaikki kirjani ovat siellä myös myynnissä, jos joku sellaista on vielä vailla. Vaikka lahjaksi.
Olikohan vielä jotain. Pelkään melko lailla, että innostun tuhlaamaan veronpalautukseni, ennen kuin ne edes ennättävät tilille. Täytyy oikeesti HETI tilata se matka, ettei käy köpelösti. Toinenkin matka minulla suunnitelmissa, omalla tavallaan Japanin matkaa vielä paljon jännempi. Olen hakenut myyntipöytää Blythecon Europe 2014 tapahtumasta! Hiukanko jännittää! Toivottavasti hakemukseni hyväksytään ja olen yksi myyjistä! Hurjaa!
Ai nii, jotta tää postaus muistuttais enempi otsikkoaan, mainittakoon vielä, että lapset ovat tehneet myös joululahjalistansa. P:llä oli vaikka mitä, pienestä isoon (mm. pehmeitä lyihykyniä) ja Hapzilla vai muutama asia, limua, rahaa, uus läppäri ja jotkut älyttömän hintaset kuulokkeet.
Ai niin 2. Olen vapautunut pakottavasta ajatuksesta, että vegaanisen ruoan ja vegaanien itsensä, tulisi koko ajan, kaikissa tilanteissa säilyttää täydellisyytensä, olla edustavia ja kauniita ja terveitä ja laihoja ja kaikkee. Oltiin Ravintolapäivässä syömässä jossain missä tarjottiin melko ankeita "hampurilaisia" (ruisleipä, ketsuppia, sinappia, kaaliraaste, porkkanaraaste, mauton seitan - kylmänä kaikki) ja oli puhetta, että onpa taas kiva, että on tarjolla näin ankeeta vegaanista ruokaa. Tosi edustavaa. Katin kontit! Vegaaninen ruoka epäonnistuu siinä missä epävegaaninenkin. Ei kenenkään tarvitse koko aikaa säilyttää täydellisyyttään, eikä kenenkään/minkään tarvitse koko aikaa olla "myymässä" vegaanisuutta. Vegaaninen ruoka on yhtä hyvää/pahaa kuin mikä tahansa muukin, ainoa todellinen, merkittävä ero on eettisyydessä. Loppu on korvien välissä. Oikeesti vegaanisen ruoan ei edes tarttis olla erityisen hyvää, ja se olis silti se "ainoa oikea" valinta, mutta kaikkien onneksi se on vielä samperin makoisaa! Ei muuta. Olen puhunut. Nyt on aika ommella!
xoxo,
R
Lisää tätä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti