Mutta tuohon se reippauteni sitten jäikin. On ollut aivan kamalaa huomata, kuinka aikaansaamaton minusta tulee, kun ei ole ketään vahtimassa! Tosiaankin telkkaria on tullut tuijotettua tuntikausia päivässä, vaikkakin ihan "opettavaisia" ohjelmia ovatkin olleet. Olen lukenut puolitoista kirjaa, vanhoja Tieteen Kuvalehtiä ja ommellut ehkä koko viikon aikana yhteensä tunnin...Aina kun menen yläkertaan jaksan siellä vähän aikaa pyöriä, ehkä kehitellä jotain hassua Mollyn tarinaan, ommella (väkisin) kaksi saumaa ja sitten valahdankin jo alakertaan. En ole juurikaan jaksanut laittaa ruokaa, joten olen syönyt leipää. Onneksi silloin kun lapset on kotona on ollut pakko ryhdistäytyä. Lauantaina sain siivottuakin, tai no maksoin lapsille, että ne siivoais mun kanssa. Yhden kerran olen käynyt koulussa. Tavallaan kaksi, koska se tunti peruttiin open ollessa sairaana. SAin kyllä läksyt tehtyä.
Eilistä lukuunottamatta en ole jättänyt Kenaita hetkeksikään yksin. Sillä se on ollut aika hajalla, ehkä vielä enemmän kuin minä, nyt kun C ei ole kotona. Eilen sitten käytiin pitkällä lenkillä, jonka jälkeen ruokin ne ja siitä sitten hiljalleen hipsin ulos ja karautin pyörällä hakemaan ravintolasta itselleni lohturuokaa. Ravintolassa olin ihan hukassa, luin kiivaasti ruokalistaa, enkä saanut siitä mitään tolkkua. Missä oli meidän suosikkiannokset? Mitä oli tapahtunut? Kääntelin sitä kummastuneena, eikä mitään löytynyt. Ja sit tajusin, ettei se ollut enää se meidän tuttu thai ravintola, siitä olikin tullut kiinalainen. Pöh! Vieressä oli toinen kiinalainen ja parin korttelin päässä kolmas. Ihan mälsää. Jouduin sitten ottamaan tofua currykastikkeessa, kun en keksinyt mitään muutakaan. Olisin halunnut paistettua riisiä, tofua ja kasviksia, ilman kananmunaa. No, ei voinut mitään.
Kotona odotti hyvin kiihtynyt koira. En huomionut sitä mitenkään, mikä oli aika vaikeaa kun se hyppi ilmaan ja haukku ja vinku. No, kyllä se siitä rauhoittu, eikä ollut tehnyt mitään tuhoja.
Ruoka oli ihan ok, mutten halua sinne toiste. En tykkää kiinalaisesta tofusta, ellei se ole paistettua, tai jollain tapaa kuivaa. Mun mielestä se sellainen ohuessa liemessä oleva tosi nestepitoinen tofu on vähän kuvottavaa. No, mut tää maistu ihan hyvälle, joten se siitä sitte. Ja ainakin sain syötyä jotain muuta kuin leipää. Lihattoman Lokakuun jälkeen joku oli keksinyt Muovipussittoman Marraskuun ja koska se kuulosti mun mielestä hauskalle liityin siihen, ja nyt sieltä ravintolasta se ruoka tuli muovipussissa. Harmitti, mutten kehdannut antaa sitä takasinkaan. Ja onneks en antanut, sillä olin iloisesti saanut sen ohuen kastikkeen leviämään sinne pussiin.Joop. Tänään mun mies kuitenkin tulee kotiin ja mun elämä palautuu taas omille tutuille raiteilleen. Ihanaa. Sen kunniaksi tein taas aamupalaksi raakapuuroa, enkä syönyt leipää :)
Lady Gagan uusin levy ilmesty tänään. Mun tekis mieli ostaa se, mutten halunnut käyttää luottokorttia siihen. Ehkä kuitenkin käytän. Ehkä kannattais odottaa pari kuukautta, niin se hinta puolittuis.? No, jää nähtäväksi.
Ei mulla sitten muuta. Onneks kello on jo noin paljon, kolmen tunnin päästä voin lähteä jo kentälle :D Ja sitä ennen voin syödä eilisiä jämiä ja vähän lisää leipää :) Leivän päälle laitan peniksen muotoista suolakurkkua :)
Tässä vielä Mollyn tarinaa kuvina, enää en jaksa kirjoittaa niitä tekstejä, oon niitä niin moneen paikkaan jo kirjoittanut, ettei vaan jaksa neljättä kertaa enää.
 |
| Tämä kuva ei liity tarinaan mitenkään. Tässä Wataru, josta tulikin sitten Kevin. |
R
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti