Voihan rähmä! Olin tossa jo muutaman hetken jotain tännä näpytellyt ja sitte sormet lipes ja vittu kaikki pyyhkiyty. No, sellasta se on. Mulla on kyllä sellaseks käsityöihmiseksi maailman kurittomimmat sormet. Tekee ihan mitä sattuu.
No joo, tulin takaisin, kun sain neljä viestiä liittyen aiheeseen :) Siis ihan tiedoksi, että tykkään kovasti pitää blogia, olen pienestä pitäen kirjoittanut päiväkirjaa, jota sitten useampaa otteeseen minulle tärkeät/läheiset ihmiset lukivat luvatta, joten pitkän tauon jälkeen päätinkin siirtää ajatukseni sähköiseen muotoon, kaikkien ihailtaviksi, MUTTA...olis ihan kiva, jos lukijat joskus kommentois. Muutenkin kuin lahjomalla. En tiedä teenkö itse jotain "väärin" kun en saa teistä kommentteja herutettua, välillä kun luen joidenkin muiden blogeja, tuntuu, että blogin pitäjän uusi vessapaperiteline tai valoverhojen sauman ratkeaminen saa lukijat kommentoimaan.
No ihan sama. Omaksi huviksi mä tätä teen. Ja aina joskus saan niin ihania viestejä, että niidenkin toivossa vähän :)
Siinä teille avautumista.
Jos sulla on kiire, niin tässä lyhyt versio tapahtumista:
Torstaina tuli uus nukke, nolasin itteni Animalian tapaamisessa, söin hyvää ruokaa, kävin kirppiksillä
On satanut ja minä ja kasvini kastuneet
Kolme nukkea saanut uudet silmächipit, Mimi lisäksi uudet ripset
Olen netissä tavannut Blytheistä kiinnostuneen aikuisen
Päästiin eroon siitä hiirestä, ja nyt meillä onkin jo kaksi uutta tilalla
Keittiössä on vesivahinko
Käytiin Porvoossa, minulla oli ihanaa nukkemuseossa
Keitin tomaattikastiketta talvenvaralle
Olen ommellut hupia ja hyötyä
Papa on otettu ja mua nauratti
Ja jos oot niinku mä, eli sulla on kaikki aika maailmassa niin tässä nautiskeleva, hiljaa hyväilevä versio elämästäni viime päivien ajalta.
Torstaina tuli Chrisiltä ilmoitus, että kotiin on tyullut nukkelähetys! Nyt jo!! Huuto siinä loppu maanantaina, maksoin sen saman tien, mutta maksoinkin 5 dollaria liian vähän, joten maksoin tiistaina loput. Ja se oli torstain aamuna meidän kotiovella!!! Huikeeta. Mutta mulla oli piiiiitkä äivä edessä, ennen kuin pääsisin sillä leikkimään. Ensin töissä, ja sitten vielä Animalian PKS-tapaamiseen. Lähdin töistä hyvissä ajoin, jotta ennättäisin käymään kirppiksellä ennen Bistro Artesanaan menoa. Jäi sitten vielä pari minuuttia aikaa, joten kävin vielä Punnitse ja Säästästä hakemassa oluthiivahiutaleita.
Himpun verran myöhässä meni sitte ravintolaan, ihmettelin kun kaikki muut oli jo paikalla ja syöneet alkupalatkin. Pöh. No, pyysin myöhästymistäni anteeksi ja tein ruokatilaukseni. Artesanassa on kyllä niin paljon ihanan oloisia herkkuja!
Siinä sitten juttelin vierustoverin kanssa, hän valitteli että kamalan hidasta palvelua, minä nyökyttelin, vaikken kyllä oolutkaan sitä mieltä, justhan me oltiin sinne tultukin. No sitten kävikin ilmi, että olin ihan vaan pokkana keksinyt sen, että se alkaa viideltä. Oikeesti se alkoi neljältä. Sitten vielä kävi ilmi sekin, ettei kyseessä ollut niiden tavallinen kokous, vaan ne olivat PKS porukalla päättäneet mennä yhdessä syömään ja mä olin vaan tuppautunut mukaan...että mä osaan! Oonko ikinä kertonut miten hyvin mulla meni kauppiksessa aina kaikki vitun aikataulu ja muut tollasen. Meillä vähän väliä siirrettiin tunteja, oli hyppäreitä jne. Ja aina mä olin väärässsä paikassa väärään aikaan. Ja aina vaan minä. Muut kyllä ties niistä. Mutta miten hitossa minä en? No joo. Mä oon tällänen.
No, ruoka oli ihanaa, Animalian PKS -tyypit ihania, lämpimiä helposti lähestyttäviä ja ei kukaan ainakaan avoimesti tykännyt kyttyrää, että olin siellä.
Kotimatkalla kävin vielä Kierrätyskeskuksessa. Kummaltakaan kirppikseltä en löytänyt mitään kauheen ihmeellistä. Jotain pientä.
Kotona odotti sitten Lola, maailman kaikkeuden kaunein nukke ♥
En ole Lolalle sen koommin mitään tehnyt. Laitoin vaan isosiskonsa sängylle istumaan.Ollut tässä kaiken näköistä. Mulla muutenkin uuteen nukkeen "tutustuminen" vie aikaa.
En muista mitä perjantaina oli. Oon ainakin ommellut aika paljon, pitäis saada juttuja Joutomaalle ja sitten niihin Tracon myyjäisiin. Olen pukuakin alkanut jo työstämään. En todellakaan siis tee sitä itse. Lauantaina ompelin silleen, etä tunti töitä ja sit 30-45 min hupia. Tässä hupia.

Eikö ole hieno laukku sillä!! Ite tein. Koko asu on itse tehty, äiti virkkas hatun, minä koristelin. Olis ihanaa jos osais virkata ja neuloa.
Mitähän muuta. Ai nii...lauantaina C laitto tiskikoneen päälle, siitä tuli sitte lattialle jotain vettä. Alettiin tutkia asiaa, ja paljastukin, että meidän koko vitun keittiön lattia on kastunut. Revittiin muovimattoa pois, ja sen alla oli vettä kaukana tiskikoneestaki. Allaskaappi on ainakin lattian rajasta mätä, enkä osaa edes kuvitella miltä siellä lattia näyttää...löydettiin putkesta pieni reikä, en tiedä onko sen saakelin hiiren tekosia. Hiukan otti aivoon...onneks on kotivakuutus. Mutta niillä on ammattilaiset pitämässä huolta siitä, ettei ne joudu ikinä korvaamaan mitään...niin ainakin uskon. saa nähdä mitä käy meidän kesälomareissulle. Mulla on vähän rahaa säästössä sitä varten.
Aikani siinä sitä surkuteltuani, päätin, että nyt saa riittää. Mä en tälle voi mitään, ja ehkä me nyt vihdoin ja viimein saadaan keittiön lattia laatoitettua :) Mulla kun on ne laatat ollu jo jonkin aikaa...Mä olen ehkä maailman onnettomin saamaan tollasia isoja asioita aikaiseksi. Sen takia en yhtään tykkää lukea muiden remonteista. Kun ne aina muistuttaa siitä, minkä katastrofin keskellä me eletään ja ollaan eletty vuosia, tekemättä yhtään mitään. Mutta kun ne on niin massiivisia projekteja, maksaakin niin paljon ja mä ostan paljon mieluummin mun nukketaloon uudet tapetit ja jalkalistat.
Siihen tais lauantai mennä. Jossain me kyllä käytiin...missäköhän se oli? Vai käytiinköhän edes? Ihan sama. Ainakin olen siivonnut. Ai nii!! Mä kustomoin mun tyttöjä vähän lisää!
Vicky ja Nicky oli tosi helpot (kuvissa mallina Nicky) mutta Mimi ihan mahdoton. Se onnistu lopulta silmien irrottamisella ja yksien chippien uhraamisella.
Silmärispisen suojaus
Silmäliiman liotus
Liimapuikot chippeihin
Tyttöraasu pakastimeen
Ja lopulta chipit hus pois!
Tässä Vicky käy läpi samaa hommaa, mutt sillä on liimapuikkojen päässä Nickyn chipit. Ja lehmä tukemassa.
Ja tässä tytöt uusilla chipeillään :) Näillä nukeilahan on neljät eriväriset silmät.
Mimistä ei ole vielä kuvia. Täytyy vähän totutella siihen vielä. Ripset jouduin vaihtamaan pakosta...
Sunnuntaina heräsin super aikaisin ja aloin saman tien touhuumaan. Yhdeksään mennessä mulla oli n. 4,5 kg tomaattia porisemassa kattilassa, tiskivuori tiskattuna ja toinen koneellinen pyykkiä pesukoneessa :D
Joku oli nakertanut tomaatteja! joku, jolla on hiirenkaltaiset hampaat! samperi soikoon!
Päivällä lähettiin Porvooseen! Yks kaks yllättäen. Me oltiin hölmöjä ja otettiin koirat mukaan. Ne vähän pilas koko jutun, kun ne on niin hankalia. Tai Kenai on. Ja Ristokin välillä. Mihinkään ei päästy yhtäaikaa, kahville istahtamisesta puhumattakaan. Tai kokikselle. Minä menin nukkemuseoon ♥ Siellä oli tosi ihanaa!! Mulla on tosi paljon kuvia, joten laitan teille uteliaille
linkin.
C osti sipsejä ja kahvia, mä ostin nukkekotitarvikkeita. Mulla ei taida olla niistä kuvaa koneella. Otin kyllä. Kaikkea ihanaa ja pientä.
Kotiin tultuamme tehtiin pizzaa ja katottiin superhuono elokuva, jossa oli Angelina Jolie ja Johnny Depp. Surkee.
Ja sitte nähtiin hiiri!!! Voihan helvetti! Ja sitte nähtiin toinen hiiri!!! voihan tupla helvetti. Nyt meillä on sitte kaksi hiirtä.
C laitto niille sitä ansaa, ja itse asiassa tais saada ne kiinnikkin. Mä en ihan muista mitä kaikkee se kaveri on illalla puuhastellut, kun olen itse ollut melko pökerryksissä aikaisesta heräämisestä ja paljosta touhuamisesta johtuen. Joka tapauksessa aamulla ne samperin hiiret oli karannut siitä ansasta! Mut nyt C on ilmeisesti saanut sen pienen uudelleen kiinni. Isommasta en tiedä. Se ei siis ollut mikään vauva. Ja nyt se muuttaa posi kotoa. Musta tuntuu tosi pahalle, että ne erotetaan, mut multa ei enää tässä kohtaa kysytty. Enkä mä halua ajatella sitä. Sen on nyt aika irtautua äidistään.
Mä illalla vielä jotain taas siivosin ja tein yhden tosi hauskan lehmäjutun. Sitte kun saan valmiiksi niin otan teillekin kuvan.
Madebyssä on aika hiljasta. Muistakaa tilata Pinkkikseltä, että saan keittiöön uuden lattian ennen talven pakkasia!! (hahahah!)
Tänään kävin labrassa, vihdoin ja viimein. Mua rupes naurattaa ihan kamalasti. Ja mä olin kuitenkin siinä helvetin ripustimessa t-paitasillani, eli ei olis pitänyt kauheesti olla nauramisen aihetta. Välillä inhottaa olla nainen.
Arvatkaa mitä!!! Vika viikko ennen lomaa!! Ihan pienen pieni ahdistus siitä, että saanko loman aikana tarpeeksi tehtyä rästiin jääneitä asioita. Mutta aion selättää sen ja NAUTTIA!
Nii, tapasin netissä amerikkalaisen naisen, joka vielä toistaiseksi asuu Helsingissä ja kerää Blythejä. Sillä on niitä sellaset reilut 50 kpl. Repikää siitä. Ollaan ainakin yrittämässä järjestää jotain tapaamista. Sitten vielä olen taas jälleen uuden ihmisen saanut innostumaan nukkekotipuuhastelusta :)
Ei kai mulla muuta. Mun täytyy nyt ainakin tehdä jotain muuta. Moi.
♥ Raisa