Olen alkanut epäilemään, että meiltä viedään postia...kaksi pakettia jo kuukauden ajan hukassa, ja nyt kolmas paketti on viipynyt matkalla turhan pitkään...Jossain joku tuhma syö Cakeyn vitamiineja, lukee minun keittokirjojani ja availee ja sulkee minun vetoketjujani. Hittolainen! Väkisinkin tulee mieleen, että jos tämäkin on naapureiden aikaansaannosta...siis niiden uusien. Jos ei ala vetskareita pian kuulumaan täytyy asiasta ilmoittaa postille.
Viikonloppu meni vähän nihkeissä merkeissä. Lauantaina oli se tatuointi ja kauhukseni huomasin, ettei mulla ollutkaan rahaa! Onneksi oli Cakey mukana ja se oli just saanut äidiltään rahaa...
Jostain syystä se sattu tosi paljon, ei tullut kun ehkä kerran semmonen ole, että kipu vähän hellittäis. Varsinkin sen ylläritatskan kanssa oli yhtä helvettiä alusta loppuun saakka. Mutta se oli niin pieni, ettei siinä kauaa mennyt. Tassun jäljestä tuli tosi iso ja musta ja jotenkin luonteeltaan ihan erilainen kuin se aiempi tassu. Aikani sitä kauhuissani tuijotin ja sitten tajusin, että just tommonenhan se mun koirakin on. Tosi iso ja musta :) Se on siis ihan Pojan näköinen tatuointi :)
Myyjäiset oli sitten sunnuntaina. Olin niistä aika innoissani ja todella hyvin niihin valmistautunut. Leivonnaisia oli mukavasti, pussukoita ja koruja yllin kyllin. Kovin hyvin ei ollut äiti saanut ystäviään kuitenkaan houkuteltua, sillä paikalle saapui kutsutuista "kahdestakymmenestä" kuusi. Mutta he, jotka tulivat tykkäsivät kovasti tekemisistäni ja pyysivät minua uudestaankin kutsuilemaan, lähempänä pikkujoulukautta. Ja kaikki tuotteeni jäivät äidille, joka toimittaa ne toisille kutsuille keskiviikkona! Kyllä se siitä!
I think somebody's stealing our mail. Three packages are missing, two of them totally lost, have been for more than a month already. REally annoying. I'm thinking it could be the neighbors, the new ones with mental issues. Or the guy has them, I think the wife's ok. Anyway, I want my cookbooks and zippers and I'm sure C wants his vitamins!
The whole weekend was a bit something...um...not as good as it was supposed to be. Didn't have money for the tattoo, so Cakey had to pay for it. It hurt like hell and it took me quite a while to actually like it. But the I realized it was Poika's paw print, not some cute dog's paw. My dog doesn't leave cute and sweet paw prints. Now I love my tattoo. I also took "surprise" tattoo, but it's for Cakey only. ;)
The Pinkkis Party was fun, my mom has some lovely friends. I just wish that there would've been mor eof them. But one of the ones that couldn't come asked to have the Pinkkis stuff to show them on her tupperware party on Wednesday. Yay!
Scrapbook night! Yay!
♥ Raisa
Vegaanina oloa tässä ei-vegaanisessa maailmassa, äityttä, korujen tekoa, yritystä, leipomista, pupuja, koiria, tatuointeja, vaimoutta, skräppäämistä, mielen notkahduksia - siitä tässä on kyse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti