Heipp-o!
Ei
mitään askaa. Olen iltaisin skräpännyt, vaikkei se kauheasti ole jaksanut
innostaakaan. Saanpahan ainakin jotain tehtyä. Ja on se siis ihan hauskaa,
mutta puuttuu semmonen tekemisen palo. Edelleen teen siis sitä Pinjan ja mun
Tokion reissua, siinä on paljon tekemistä.
Sain
taas yhden teen käytettyä loppuun ja omenahillopurkkejakaan ei ole enää kuin
kaksi. Mansikka- ja mustikkahilloa on aika paljon, mutta uskon, että nekin
tulee ennen seuraavaa satoa syötyä. Joka tapauksessa teen loppuun juomisesta
tuli hyvä olo J Reagointini siihen
kertoo ehkä jotain siitä, millaisessa tuhlailevassa perheessä olen kasvanut:
meillä oli kotona useampia pakastimia, joihin ostettiin parasta ennen
päiväyksensä ohittaneita tuotteita, kuvitellen, että pakkasessa ne säilyis
ikuisuuden. Mä joskus löysin jonkun juuston joka oli yli kymmenen vuotta vanha
ja kun halusin heittää sen pois mulle suututtiin. Ja meidän jääkaapissa oli
AINA jotain pilaantunutta ja muutenkin se oli aina ihan tupaten täynnä ja
jotain valunut niille lasisille tasoille. Eikä me saatu siivota sitä, tai siis
heittää mitään pois. Ehkä mun vanhemmat olikin jotain tutkijoita, jotka tutki
erilaisia homesieniä…pointti siis se, että olen kasvanut kodissa, jossa uutta
ostettiin vaikka vanhatkin oli käyttämättä, kaikki vaan tungettiin kaappeihin…
ja nyt siis iloitsen siitä, että jotain oikeasti käytetään loppuun J
Töissä
on kamala kiire, stressaa kauheesti, että olenko nyt varmasti tehnyt kaiken
mitä pitkin, ettei vaan tulis sanomista. Ja sitä tulee joka tapauksessa. -------------------------------------------------
Kaaos
on taas tullut kylään. Yritän epätoivoisesti etsiä asioita, jotka ei kuulu
meille vaan kirppikselle, mutten raaski luopua mistään, vaikka kaikkea onkin
niin kauheesti. Haluaisin pistää ne ei-niin-tärkeät -ponit pois, mutten millään
raaski! Mähän en enää siis kerään muita kuin niitä poneja, jotka muistan
lapsuudesta. (Merihevosponeista en muista mitä mulla oli, niistä kaikki käy).
Mutta aiemmin ostin kaikki mitä edullisesti käsiini sain. Nyt ne vaan lojuu
jossain korissa, tai ainakin ne jotka ei mahtuneet portaikoin pilvihyllyille.
Tärkeät ponit on makkarissa, pilvihyllyillä. Kaks alinta hyllyä on kyllä
tyhjennetty rumasti kirjahyllyyn kirjojen päälle turvaan, Kenai toisen niistä
hyllyistä jo rikkoi, onneks jätti ponit rauhaan. Nii, mutta sitä roinaa on taas
ihan kasoiksi asti. Tosi ärsyttävää. Eikä mua tarpeeksi hotsita käyttää aikaa
siihen karsimiseen. Kun ei mua mikään muukaan oikein innosta. Onneks on kohta
se loma. Ens viikolla vaan kaks päivää töissä, kun loput kolme oon kurssilla.
Ihq.
Tänään
tuli tili J Visaa on
maksettavana enää vaivaset 7 ja puol sataa! Marraskuussa oli n. 3250 (oli
iloisesti mennyt yli luottorajan). Ihan kiitettävästi olen saanut sitä
kutistettua! En ole vielä kaikkia säästöjä siirrellyt omille tileilleen, teen
sen ehkä vasta huomenna. Tosi kiusallista, mutta tämän kuun hyväntekeväisyys
jää ihan minimiin. Mä postaan siitäkin varmaan sitte huomenna. Toisaalta voisin
kyllä Paypalin kautta laittaa vaikka sinne pupupaikkaan ja sappikarhuille, niin
ne rahat ei poistu mun tililtä, ainoastaan luottokortin saldo kasvaa. Ja se ei
sinäänsä haittaa, kun siellä on muutakin maksettavaa vielä. Täytyypä miettiä.
Olisko kenelläkään muuten suositella joitain hyväntekeväisyyskohteita? Mä
mielelläni ottaisin joitain uusia mun listoille, jos vaan on sellasia, joista
mä itse lämpeen.
Pyöräily
on ihanaa kun on näin hieno ilma! Paitsi, että eilenkin ajoin tulvivalle
jalkakäytävälle ja paniikissa pistin molemmat jalkani sinne jäiseen veteen.
Lapset
on isällään, joten meillä syödään popcornia päivälliseksi. Oli meillä kyllä
muutakin ;)
♥
Raisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti