kuulumisia

Sen verran kanavoimatonta energiaa, että päätin kirjoittaa, vaikkette lukemaan vielä pääsekään J Pitkästä aikaa tuntuu, että minussa on virtaa muuhunkin, kuin vaan siihen ihan pakolliseen. Kaiken työsäätämisen takia koko alkuvuosi mennyt sellaisessa horroksessa. Tai oli siinä kyllä alkuun intoa siitä säästämisestä ja karsimisesta, ettei se täysin innotonta ollut. Mutta mielenkiinto lopahtanut ompeluun, Pinkkikseen, nukkeihin, leipomiseen – vähän kaikkeen, mitkä normaalisti toimineet minulla polttoaineena.

Mun työkuviot on isolta osalta kaikkeen tähän syynä, tai siis tietenkin minun kyvyttömyyteni suhtautua työasioihini niin, ettei se rasittaisi minua näin. Anyways, niiden aiheuttama rasitus on nyt ainakin hetkellisesti laantunut ja jaksan jopa innostua ompelemisesta! Eilen ja toissapäivänä ommellut neljä ensimmäistä saumaa n. 60:een kolikkokukkaroon. Toukokuussa tulossa Vegfest, jonne aion Pinkkiksen viedä. Ensin olin sitä mieltä, etten menis lainkaan, kun ei yhtään huvittanut kartuttaa varastoja, mutta ehkä se oli sitten talviloman tuoma virkeys, joka sai pyyhkäisemään pölyt ompelukoneesta ja ”tarttumaan härkää sarvista” tai mikä lie (ahneus?), mutta menossa ollaan!

 Nii, tosiaan, vietin viime viikolla talvilomani. Yhtään mitään mainitsemisen arvoista en tehnyt. Toivuin vaan. Oli ihanaa. Skräppäämässä olin yhden kokonaisen päivän. Se oli hauskaa, vaikka aika onnettomia sivuja teinkin J Kotona tehdyt onnistuivat paljon paremmin ja olivat huomattavasti *jotain*.

Supertiukka budjettini ei toiminut laisinkaan, olen joutunut käyttämään säästöjäni, mutta oikeastaan juuri sitä vartenhan säästänkin, että tarpeen tullen on jotain, mistä ottaa. Mutta siis, edelleen elänyt säästäväisesti ja jotenkin maltilla. Ei erityisemmin edes tee mieli ”shoppailla”. Välillä saatan joitain ruokajuttuja kattoa sillä silmällä, et mieli tekis, mutten raaski. Tosi paljon on myös jotain sellasta kummallisen askeettista terveysjuttua. eijei, älkää ymmärtäkö väärin, edelleen maistuu herkut ja muut, mutta en todellakaan viitsi ostaa esim. mehuja ja jogurtteja, ainakaan kovin usein, kun ne on vaan sellasta sokerihötöä, ja kallistakin vielä. Lapsiraasutkin jotuvat oikein toden teolla miettimään mitä syödä välipalaksi, kun ilkeä terveysterroristi-äiti ei osta muuta kuin porkkanoita tai kaalia kaupasta. Odottakaa vaan kun pääsen tästä vielä opiskelemaan…Joo, eli olen laittanut hakupaperit yliopistoon. Ei siinä, en missään tapauksessa usko sinne näillä tiedoilla pääseväni (perustuu lukion kemiaan ja biologiaan – en ole käynyt lukiota ja kemiakin kaikista huonoin numeroni peruskoulun päättötodistuksessa). Mutta olen lainannut kirjastosta vinon pinon yli 20 vuotta vanhoja lukion kirjoja ja iltalukioonkin menossa kuun puolivälissä opiskelemaan kemiaa. Yhden kurssin ennätän ainoastaan ennen sitä pääsykoetta käymään, mutta ens syksynä sitten jatketaan J

Japanin opiskelut vähän niin ja näin, en vieläkään osaa kaikkia katakanoja. On vaan laiskottanut, vaikkakin lomalla opettelin japania päivittäin. Kyllä se vielä siitä.

Blogini tauko johtuu työasioista. Ei siitä sen enempää. Töissä on kivaa. Ja kaikki työkaveritkin on kivoja. Ja kaikenmaailman päiväkoti-piirileikitkin on kivoja.

Hei! Sain maanantaina 2.4.2012 opintolainani maksettua! En ole sitä edes mihinkään tavoitteisiini laittanut, sillä siinä kohtaa kun aloin yhtään mitään taloudellisia suunnitelmia tehdä, oli laina jo niin pieni, että jätin sen kaiken ulkopuolelle. Ehkä olis kuitenkin kannattanut, olis sitten ollut ensimmäinen etappi saavutettu J No, lähellä sekin häämöttää, sillä ens viikon perjantaina (13.4) visalasku kutistuu lähes olemattomiin. Aika huikeeta! Täytyy kyllä pian tilata paljon hiusvärejä, sillä Chrisin äiti ja isäpuoli ovat tulossa käymään ja näin ollen saisin värit edullisemmin, pienemmillä postikuluilla J Kerroinko jo, että tein päätöksen siitä kampaajastakin? Mietin ihan kauheesti sitä, että mun tukka maksaa mulle yli euron päivässä, jos käyn kolmen kuukauden välein kampaajallani. Joten päätin palata takaisin vanhaan käytäntööni, jossa kavereiden avustuksella ensin vaalennan ja sitten värjään hiukseni. Ja käyn ehkä kerran vuodessa tekemässä sen omalla kampaajallani. Tää on ihan hölmöä, mutta mua harmittaa sen mun kampaajan puolesta L

Kaiken kaikkiaan säästöprojektini edistyy yli odotusten. Ehkä olen vähän liian tiukille vetänyt säästötavoitteeni, kun ei meinaa rahat enää riittää loppukuuksi ruokaan, mutten malta sitä pienentääkään. Varsinkaan nykyisessä tilanteessani, kun ei näistä työkuvioista millään voi tietää. siis miten ne jatkuu jne. Mutta olen siis saanut iloisesti tyhmiä lainoja pienennettyä ja rahaa on säästössä eri tarkoituksia varten.

Supernerokas säästövinkki: Jos sinulla on lomamatkoilla tapana villiintyä rahankäytön kanssa (niin kuin minulla!), niin kannattaa ostosenergia suunnata ruokaan ja muihin käytettäviin asioihin, joita joutuisit ostamaan kotimaasta joka tapauksessa. Ja esim. tuliaisiksi (omalle porukalle) tuoda vaatteita (joita joutuisit ostamaan muutoinkin). Olen tästä neronleimauksesta todella tyytyväinen, sillä edelleen vaan janoan, että pääsisin japaniin/jenkkeihin törsäämään. Pelkään, että kaikki uudet hienot ajatukset ja suunnitelmat unohtuvat kunhan vaan pääsen jompaankumpaan ostosparatiisiin. Mutta jos sen vimman kääntääkin johonkin oikeasti käytännölliseen, niin ehkä sillä sais edes vähän pidettyä sitä aisoissa.

Mjau.

♥ Raisa