Mä tiedän olevani pienikokoinen, mutta en koe olevani kuiteskaan niin pieni ja hentoinen (en koe itseäni yhtään hennoksi, ehkä mulla on niin vahvat ja jämerät ajatukset, että ne "vääristää" mun kehonkuvaa, tai sitten muilla on minusta niin pienet ja hepposet mielipiteet, että se vääristää niiden verkkokalvoille piirtyvää kuvaa minusta), että se herättäis huomioita. Mutta olen nyt yllättävän useasti "saanut palautetta" liittyen kokooni. Viimeksi eilen sain ystävättäreltä, joka oli juuri nähnyt kuvia hääjuhlastani, kommentin: "keijumaisen eteerinen". Kun mä katson niitä samaisia kuvia, en kyllä näe mitään eteeristä tai keijumaista. Siis ihan totaalisen ihana olen niissä, mutta keholtani enemmänkin jäntevä (mitä ikinä se tarkoittaneekaan) ja voimakas.
Toinen oli vähän aika sitten potkunyrkkeilytunnilla (siis kunto-), parini yllättyi potkuni (loistava, kehujakin saanut takajalan kiertopotku) voimasta, kuin minulla on kuitenkin "niin ohkaset jalat". Ohkaset! Ja pöh! Mulla on tosi rautaset ja lihaksekkaan jalat!
Mä olen muuten pitkästä aikaa tyytyväinen kroppaani, siinä on nyt hyvä olla ja sen on hyvä olla. Paitsi helvetti soikoon! mun typerä yläselkä. Olen ihan kohtapuoliin menossa lääkärille sen takia. Mutta kaikki laihdutus-ahdistukset on nyt hallussa, enkä mä ramppaa vaa'alla ja kyttää syömisiäni. Tänään kävin vähän huolissani tarkistamassa painoni ja se oli mulle just sopiva. Ja ihan ilman mitään dieettimininkiä.
Sain maanantaina yhden joululahjoistani, siis viimevuotisista. Tämän! Frida Kahlo vapiskoon haudassaan, Raisalla on uusi lemppari taiteilija! Ja koska mä oon mikä oon, menin sitte ite perästä tilaan lisää! Tilasin samasta aiheesta postikortteja ja sitten ton Markin toisen kirjan.
Mutta nyt täytyy mennä lääkäriin!
♥ R
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti