Raisan ABC jatkuu

Koirat. Tietenkin.

Lassi. Esikoiseni, ihmeellinen pieni poikani, josta on liian kovaa vauhtia kasvamassa (ei kuitenkaan fyysisesti, ainakaan vielä) murrosikäinen vastaanhangottelija. Meillä ei taida koiria ja pupuja lukuunottamatta olla mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita, pidämme aivan eri asioista, joka tekee yhdessä tekemisestä haastavaa. Kaikista erimielisyyksistä huolimatta rakastan häntä suunnattomasti ja haluaisin pistää hänet taskuuni turvaan maailman myrskyiltä. L kirjaimella alkaa myös lukeminen, joka on minulle todella tärkeää.

Matkustus. Pahaksi ympäristölle, mutta niin hyvää minulle. Pienenä matkustelin todella paljon, suurin osa Euroopan maista on käytynä, parikymppisenä ei ollut varaa, mutta nyt "aikuisten töissä" ollessani on aina välillä varaa matkustella. Silloin suuntaan matkani todennäköisimmin Japaniin tai Jenkkeihin. Jenkeissä sukuloidaan.

Nousu. Lentokoneen nousut ja laskut jalat maassa katsottuna. En tiedä mikä siinä on, mutta se on aina yhtä vaikuttavaa, katsoa niitä nousuja ja laskuja.

Ompelu. Nuorena tyttönä kävin ammattikoulussa vaatetuslinjaa n. 2,5 vuotta. Jätin opinnot kesken kahdesti, en koskaan valmistunut, sain kamalan vuosikaudet kestäneen ompelukammon, joka päättyi kuin seinään korjattuani Chrisin housut. Rakastan kankaita, ne ovat kuin skräppääjän tai kortintekijan papereita, mutta niin paljon monikäyttöisempiä. Kirpputoreilla hauskinta, lelujen etsimisen ohella, on käydä läpi kankaita. Tykkään ommella pieniä, helppoja asioita. vaatteiden ompeluun en ole vielä uskaltautunut. Paitsi nukenvaatteiden :)

Pinja. Tyttäreni. Pinja on kovin tuittupäinen, mutta siltikin kiltti nuori neiti. Laiska kuin mikä. Luova, tykkää nukeista ja käsillä tekemisestä, ei kestä kritiikkiä eikä pettymyksiä. (aivan kuin äitinsäkin). Pieni prinsessani. P kirjaimella alkaa myös puput, niistäkin tykkään :)

Quu, kuu. Naisellisuus, tai ehkä enemmänkin naiseus. Naiset ovat paljon miehiä mielenkiintoisempia.

Ruoka. Olen alkanut arvostamaan ruoka iän myötä. Edelleen saatan syödä "mitä sattuu", mutta pidän erittäin tärkeänä sitä, että syön ja että myös perheeni syö täysipainoista, ravitsevaa kasvisruokaa. Ruokaa, joka ylläpitää terveyttä. Ja ennen kaikkea, ruokaa joka maistuu hyvälle.

Skräppäys. Yksi pitkäikäisimpiä harrastuksiani. Olen saanut tämän kautta paljon uusia ihania ystäviä ja itse tekeminen rauhoittaa ja rentouttaa minua. Skräppäys on ja pysyy tekemisenä, joka ei tuota rahaa. Päinvastoin.

Tokio. Ihmeellinen kaupunki ihmeellisessä maassa. Kun olen siellä, olen siellä ihan kokonaan, enkä haahuile huomisisa tai eilisissä.

Uskallus, uskaltaminen. Minusta ei sitä heti uskoisi, mutta olen monissa asioissa todella arka. Arastelen ihmisiä, siis vieraita ihmisiä, uusia paikkoja, muutoksia, kaikkea uutta :) Mutta sitten kun saan itsestäni jotain rohkeutta esiin, olen todella onnellinen. Esim. esteratsastuksen hurma perustui minulla juuri tähän - pelkäsin kuollakseni niitä esteitä, mutta sitten se tunne, kun oli esteen imussa ja lopulta esteen ylittänyt, oli ihan sanoin kuvaamaton! Lopulta kuitenkin se jännitys kasvoi liian suureksi, ja esteet jäi. Arvostan paljon enemmän sellaista muiden silmään pientä uskallusta aroilta ihmisiltä, kuin benji-hyppyjä hurjapäiltä.

Vegaanius. Varmaan Lassin saamisen jälkeen elämäni isoimpia mullistuksia. Vegaaniuden myötä minusta on kuoriutunut suuren luokan herkuttelija, kirjailija ;) ja muutenkin pistin elämääni uusiksi isoksi osaksi juuri tämän "heräämisen" ansiosta. Mutta ihan niin kuin eivät lapsetkaan hetkessä plopsahda maailmaan, tämäkin on vaatinut kypsyttelyä.

Xmas, joulu. Rakastan juhlia, erityisesti näitä lahjallisia ilakointeja. Minusta on ihanaa valmistaa lahjoja hyvissä ajoin, sillä joulustressiä en siedä. Joulutunnelma on kyllä ollut parina viime jouluna kateissa, en tiedä miksi. Ehkä se on just se ikä. Joulun ohella parhaimpia juhlia ovat Halloween ja synttärit.

Ystävät. Mitä me oltais ilman niitä?

Zzzz. Nukkuminen on ihanaa! Mä olen tosi hyvä nukkumaan! Saan helposti unta, nukun sikeästi, en heräile kesken kaiken ja yleensä herään pirteänä, tai ainakaan en ole ihan puoli kuollut herätessäni.

Å, ruotsalainen o, Ruotsi, Tukholma. Ajatella, että ihan meidän vieressä on niin hieno kaupunki! Vaikka ruotsin kieli on ihan kamalaa, on Tukholman hienous yksi hyvä syy sitä opetella. En siis kuitenkaan opettele.

Ööö...puheen takeltelu, sanojen katoaminen. Mä olen tavattoman huono puhumaan, varsinkin jos vähääkään jännitän. Ja usein jännitän.

Äiti. Parhaita asioita maailmassa. Tuki ja turva. Välillä väsyttävä.

Eilen tullessani töistä kotiin pysähdyin (taas näitä pyöräilyn etuja, pysähtyminen silloin kuin huvittaa) kuvaamaan Bunnyä yhden huonon graffitin juurella.





Kotona katottiin leffa "It's kind of funny thing" ihan ok ajan vietettä. Sen jälkeen hengasin pupujen kanssa ja loppuillan tein yhtä kirjontajuttua sängyssä. En ole pitkään aikaan kirjonut, mutta nyt innostunut taas. Sekin on niin hauskaa!

Ei muuta. Chris on vähän kipee, pelottaa, et se tartuttaa mutkin. Me ollaan molemmat huonoja sairastamaan. Maristaan eikä malteta levätä kunnolla. Kyllä mä tosin sitten, kun olen kunnolla kipee nukun paljon.

Ihanaa kun ei ole tällä päivälle mitään :) Tai siis illalle. Voi kirjoa lisää :)

♥ Raisuli