Hyvispostaus

Tämän vuoden ensimmäinen Hyvis-, eli hyväntekeväisyyspostaus. Tässäkin nyt pienoista nuukailun makua, vaikka ihan oikeasti sitä se ei ole.
Varsinaisen rahalahjoituksen sijaan kyseessä on nyt järjestöihin liittymisestä. Minun omat kohteeni ovat:
Fauna
Animalia
Maan ystävät
Vegaaniliitto
Hop! Meinasin unohtaa!!! Tämä ei ole hyväntekeväisyyttä, ehkä. Mikä on ja mikä ei? Liian syvällistä! Joka tapauksessa, liityin Vihreisiin!! Tarkasti ottaen Vihreisiin Naisiin. Nyt olen poliittisesti aktivoitu. Hauskaa! Tunnen itseni tosi viisaaksi ja vakavaksi.

Petaa vielä harkitsen. Olen pari vuotta ollut jäsen, mutta niiden aggressiivisuus häiritsee minua. Vaikka siis ehdottomasti hyvää työtä tekevät. Kyllä mä varmaan sen jäsenmaksun maksan.

Lahjoitus tapahtuu tällä kertaa tavaran muodossa sinne Hesylle. Mä eilenkin suoraan töistä tultuani aloin käymään keittiön laatikoita läpi. Laitoin pois paljon japani-ihanuuksia, joita mä olen ostanut ihan vaan sen takia kun ne on niin ihania ja olen miettinyt, että jos joskus laittaisinkin lapsille eväät kouluun tai johonkin, siis jotain itse tehtyä ruokahommelia. Lapset on nyt 10 ja 12, ne ei varmaan kauheesti innostu pienistä ankkatikuista tai muista tökättynä soijapyöryköihinsä. Joita mä en siis koskaan ole edes laittanut niille evääksi yhtään minnekkään...voi minua. Totesin kuitenkin, että jos mä löytäisin niitä mun aarteita kirppikseltä, mä varmaan kuolisin onnesta...keittokirjojakin laitoin pois, kun tajusin, että en ole sellainen, joksi itseni haaveilin niitä kirjoja ostaessani. Edelleen on paljon lisäkarsittavaa, mutta en halua mennä vielä tämä pidemmälle. Seuraavallekin kierrokselle täytyy jättää jotain :) En kuitenkaan ole vielä lopettanut tätä kierrosta.
Tuntuu uskomattoman hyvältä karsia tavaroita. Ne, jotka päättää jättää vaikuttaa paljon hienommilta kuin aiemmin. Vaatekaappia katsoin pintapuolisesti...voi kuinka sielläkin on paljon sellasta, jota olis kiva käyttää jos vaan olis sellanen ihminen joka niitä käyttäis...ja miks ihmeessä mulla pitää olla n.25
t-paitaa?
Yöllä näin painajaisen, jossa laskuja (liittyen keittiön lattiaan) vaan kasaantu ja kasaantu. Muistan huutaneeni sille miehelle, joka niistä oli vastuussa ihan hulluna. Se oli kamalaa. Toisessa unessa puput säikähti jotain ja Sokeri haukahti niin kuin koira, mutta tuli kuitenkin minulta hakemaan turvaa. Se oli ihanaa :)

Säästämisestä vielä, uudesta lempparistani :) Mihin mä säästän? Mitä tarkoitusta varten ihmiset ylipäätään säästää? Säästetäänkö, että sitte päästään törsäämään? Säästetään, että päästään kuitenkin loppupeleissä käyttämään ne rahat? Mulla on alkuun ihan konkreettisia tavoitteita: pienten lainojen pois maksu, pienillä tarkoitan siis luottokortti-, opinto- ja joustoluottolainaa. Ainoastaan opintolaina näistä on oikeasti pieni, 109 euroa :) Aion käyttää kesään asti lumipallo efektiä ja sen avulla maksaa noi em. lainat pois ja siitä edelleen jatkaa lumipallon pyöritystä kohti isompia lainoja. Aika ajoin (3 kk välein) siirrän vastaavan "ylimääräisen" lyhennyssumman pian avattavalle tilille, johon en hanki korttia enkä nettipankkitunnuksia, talletuksia pystyn tekemään netistä, mutta nostot vain ja ainoastaan konttorista. Sinne on tarkoitus kerätä turvarahasto, jos ja kun jotain taloudellisesti kamalaa tapahtuu. Summa minkä sinne aion on kyllä niin iso, että se vähän hirvittää...kyllä tämä tästä. Nyt katse kohti tyhjää luottokorttia ja olematonta joustoluottoa!

Mitä sillä kaikella säästyneellä rahalla sitten aion tehdä? Totuusta on se, ettei sitä rahaa siis ole yhtään sen enempää kuin muulloinkaan, eli ei sitä huimasti säästöönkään saa, mutta (iso MUTTA) nyt opettelen käyttämään pakollisten menojen jälkeen jäljelle jäänyttä summaa fiksummin ja myös maksan pois niitä etukäteen käytettyjä rahoja. Ja tietenkin säästämään. En pyri elämään säästeliäämmin ihan vaan säästämisen ilosta, vaikka totuuden nimissä mainittava, että kyllä siitäkin kiksejä saan, vaan ehkä enemmänkin, ainakin näin alkuun, kääntääkseni hillittömän kulutuskelkkani suuntaa johonkin turvallisempaan. Tiedostan, että sisälläni edelleen asuu kohtuuton kuluttaja, joka janoaa päästä matkustamaan, sillä ulkomailla minulta unohtuu kaikki varovaisuus mitä rahankäyttöön tulee ja minun on ostettava kaikki, mikä vähänkin kivalta näyttää, sen "järjen äänen" suomin turvin, joka korvaani kuiskuttaa, että tätä et myöhemmin saa, kuinka paljon tämän ostamatta jättäminen harmittaakaan sitten kotona...joten on onni, ettei minulla ole vielä säästössä tarpeeksi mitään matkaa varten. Säästämisessä saatan olla konkari, mutta kohtuudessa olen vielä raakile.
No hups! Tulipa taas kaunosieluista tekstiä, kun mun piti todistella, etten säästä päästäkseni kunnolla törsäämään. Vaikka sitä aina välillä ajattelenkin. Olen oikeasti huolissani siitä, että mitä seuraavalla kerralla Japaniin matkustaessani siellä voisin tehdä, jos pääosassa ei olekaan kaupoissa kiertely. Samaa mietin kun sinne ekaa kertaa menin, pääosassa silloin Hello Kitty. Yritin saada itseäni innostumaan itse Japanista, kulttuurista ja sellaisesta yleisesti hyväksyttävästä, ei niin pinnallisesta. Lopulta onnistuin siinä niin, että minusta tuli japanifriikki. Edelleen pidän maasta kovin, mutta vegaaniuden myötä sädekehä saarivaltion ympäriltä on hälvennyt. Hargs! Asiaan!
Säästökohteeni:
1. Ennakkoon eletyn elämän takaisinmaksu
2a. Koko perhe Jenkkeihin sukuloimaan ja hulluna törsäämään. Eikä!!! Sukuloimaan ja hillitysti Amerikan ihmeitä ostelemaan ja Michael's askartelukauppaan visaa vinguttamaan! EIKÄ!!! No, Jenkkeihin kuitenkin.
2b. Asuntolainojen ylimääräiset lyhennykset (nyt kun korot on vielä matalat tämä on hyvin palkitsevaa)
2c. Turvarahasto, josta voi käyttää rahaa talouskatastrofeihin (kirjoitin ekalla kerralla oikein! Mutta jouduin vähän hidastamaan ja miettimään)

Siinä noin viidelle vuodelle suunnitelma :) Joskus toiste siitä, miten tähän suunnitelmaan päästään.
Sain eilen Perintäkirjeen! Vakuutusyhtiöni (pian entinen!) Tapiola ei vieläkään maksanut keittiön vesivahingosta tullutta korjauslaskua. Todella rasittavaa. soitin sinne tietenkin heti aamulla, oikea henkilö ei juuri silloin ollut paikalla, luvattiin jättää soittopyyntö. Mä tietekin laitoin verkon kautta palautetta ja toisessa viestissä pyysin saada tietooni kaikki vakuutukset, jotka mulla Tapiolassa toistaiseksi on. Sitten otin yhteyttä (s.postitse) Svea Perintään, kerroin kärsimästäni vääryydestä, hermostuin entisestään viestiäni kirjoittaessa, niine ttä lopulta laitoin kopion vielä Tapiolan toimarille. Vaikka olenkin ihan hassun näköinen vaaleanpunaisen tukkani ja värikkäitten vaatteitteni kanssa mua ei siltikään kannata pitää täysin vaarattomana. Kerran laitoin palautetta baarista, jossa oli mielestäni huono dj. Tokkopa sillä mitään painoarvoa on, mutta olen kyllästynyt pelkästään äänestämään jaloillani. Haluan, että ainakin osa tietää miksi asiakkuuteni vien heiltä pois.

Ei kai sitte muuta. Mjau!

♥ Raisa