lauantai 8. syyskuuta 2012

Hopla!

Täällä taas pursutaan vähän sellaista kuritonta energiaa! Johtuen isolta osalta varmastikin kaikista innostavista asioista elämässäni :) Eilen ja toissapäivänä olen ommellut ja tehnyt koruja. Ompelu on ollut perusjuttua, mutta korut ei! Kuulkaa, olin just sanomassa, et hitto kun ei ole niistä kuvia, mutta teidän iloksi käyn nyt just ottamassa. - Hetki -

Ookrait! Tässä niitä nyt olis, niin tiedätte paremmin mikä täällä sukkia jaloissa pyörittää :D Pahoittelen, ensimmäistä kuvaa lukuunottamatta kaikki on suht nopeasti otettuja, ilman että valaistusta olis liiemmälti mietitty. Välillä kuva kuitenkin kertoo enemmän kuin kaunis asettelu tai tarkkaan harkittu valaistus. :)
Näihin ihaniin "kokeshi" tyylisiin lankarullanukkeihin idea todella suloisesta "microcrafts" kirjasta. Kirjaa saa myös suomenkielisenä, nimi oli Näperrellään tms. lainasin kirjastosta.

Näissä kehikot on mun mummin vanhasta sukupuu-valokuvakehyspuusta. You know...äidin puolen sukulaisten kuvat roikkui puiden oksilta noiden kehikkojen varassa...minä puhua huonosti oma äidinkieli.

Mulle tulee tästä niin surullinen olo. Vaikka se onkin vaan muovia. En vielä tiedä mikä tästä tulee, joko kaulakoru, jääkaappimagneetti tai rintakoru.

:)

Vielä raakileena, mutta muotoutumassa kaulakoruksi kuitenkin

Herkullinen sormus

Työpöytä just nyt.

Ompeluita työn alla. Tässä näette vähän esimakua niistä tilkkutöistäni, joista olenkin varmaan aiemmin maininnut. Eli pystyn hyödyntämään myös pieniä tilkkuja nykyään. Aiemmin vaan keräsin niitä ilman mitään käyttötarkoitusta, tai heitin pupujen vessan kautta roskiin (osan kierrätän kyllä vessan kautta kompostiin, mutta niissä ei silloin saa olla tukikangasta). Näiden tekeminen vie paljon aikaa, mutta antaa melkoisen hyvän olon :)
Olen Irti tavarasta kirjan lukenut melkein loppuun, jos tavara kiinnostaa, niin suosittelen ehdottomasti lukemaan kirjan! Sen on kirjoittanut Kari Ojala.

Eilen käytiin rautakaupassa lähestulkoon tyhjentämässä tilini. Ostettiin joitain lamppuja, että C voi ottaa parempia kuvia Pinkkiksistä ja ennen kaikkea ostettiin kaikkia kummallisuuksia mun suurta taideprojektiani varten. Siellä oli muuten ihan tuhottomasti valoja ja ilmastointilaitteita ja kaiken maailman härpäkettä päällä, että ihmiset näkee miten ne toimii. Kuumottavaa. Eikö jokainen, joka haluaa testata vois laittaa ko. laitteen ihan itse päälle? Miksi niiden pitää olla koko ajan päällä? No tietenkin sen takia, että nekin ihmiset, jotka eivät vielä tiedä tarvitsevansa ko. laitetta huomaisivat, kuinka hiton hyvä kone heiltä uupuu.

Luin jostain apteekin omasta Osta! Osta! OSTA! lehdestä siitä, miten kaloissa tavataan myös särkylääkejäämiä. Sekin on aika kuumottavaa. Osa käyttämistämme lääkkeistä hajoaa suht lyhyessä ajassa, mut osa ei ja sit niitä kulkeutuu vesien mukana ties minne. Ens kerralla kun päätä särkee taidan suosiolla tyytyä mesiangervoteehen, vaikka se onkin mielestäni aika pahaa. Tiedän, että tää on aika hupsua, mutta mun mielestä kaikki nää jäämät ja vierasaineet ja luonnottomuudet on todella kuumottavia ja sellaisia, joita mä kyllä mielelläni vältän. En mä tiedä mitä haittaa siitä on, että meidän pissassa on niin paljon lääkejäämiä, että siitä riittää puhdistusten jälkeen kaloihinkin. Enkä tiedä sitäkään, että mitä sitten vaikka käyttämäni hajuvesi näkyy veressäni (!), mutta ihan vaisto sanoo, ettei nää ole kovin hyviä juttuja. Ja se apteekin lehti oli tosiaan täynnä lääkemyönteistä propagandaa. Vaikka siellä se kalajuttu olikin. Jostain toisesta lehdestä luin hetki sitten just kärsimästäni närästyksestä. Se oli iso (muistaakseni kahden sivun) juttu pelkästään närästyksestä, eikä siinä sanallakaan mainittu kotikonsteja närästyksen hoitoon, mutta pitkä litania lääkkeitä kyllä listattiin. Mä en ymmärrä tätä, mutta mä nyt olenkin vaan "tälläinen".

Ai niin, olen unohtanut kertoa yhdelle asiasta kovin kiinnostuneelle lukijalleni (urkkijalle). Viime viikonloppuna olin tyttäreni kanssa vaateostoksilla (poika ei halunnut tulla mukaan), käytimme n. 140 euroa lasten vaatteisiin. Helpottaako?

Entisestä työpaikastani vielä vähän. Kuulin tietolähteeltäni, että alkuperäisessä työpaikassani (firma, jossa olin töissä ennen yrityskauppoja ja siirtymistäni emoyhtiön palkkalistoille) on alkaneet yt-neuvottelut. Tiesin tämän olevan edessä, ja tiedän ketä siellä on lähtölistalla, vaikkei ketään olekaan vielä nimetty. 2-3 naishenkilöä on "vaarassa". Lähtijöitä on kaksi, ja he ovat toimipisteen kovapalkkaisimmat (ja toinen heistä kokenein) työntekijät. Heillä ei ole yhtään mitään tekemistä firman taloudellisten vaikeuksien kanssa, mutta aivan kuten minunkin kanssani, on vain odotettu laillisesti pätevää syytä irtisanomiseen. Tai ulossavustukseen. Niin raukkamainen firma, ettei mitään rajaa. Se, että firma menettää asiakkaita (ja asiakkaiden mukana kymmenien ellei satojen tuhansien erojen tulot) johtuu vaan ja ainoastaan johdon epäpätevyydestä. Isännöintialalla melko harvoin asiakkaat lähtevät epäpätevän kirjanpitäjän tai kiinteistösihteerin takia. (vaikka sitäkin on meillä nähty, ettei kirjanpito saatu millään kuntoon, mutta sekin kyllä johtui esimiehestä, ei itse kirjanpitäjistä). Aloittaisivat yt-neuvottelut aamulla peilin edessä. No, voimia sinne kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat.

Joop. Oli varmaan muutakin, mutta pitäis mennä jatkamaan leivän työstämistä. Postaan (jos vielä silloin muistan) reseptin superherkulliseen ja helppoon leipään ensi viikolla, kun alkaa Maailmanpelastus Operaatio -kuukausi. Yhden teistä olen saanut virallisesti mukaan! Wohoo! Olkaa te muut huoleti, sillä nyt minä ja Keidas -blogin Fairly Frivolous ratsastamme uljaalla valkealla orilla kohti auringonlaskua pelastamaan tämän planeetan!
Mutta olen varma, että sinäkin (paitsi se yksi urkkija, joka varmaan kiusallaan käy vääntämässä vesihanan auki ja lämmöt päälle ja ikkunat auki - sillä kuuluuhan vesi ja sähkö kiinteästi vuokraan) innostut tästä salaa ja haluat ratsastaa meidän kanssamme! Se onnistuu kyllä! Alkuun et tarvitse muuta kuin vähän multaa ja herneitä tai auringonkukan siemeniä. Ja seuraavalle päivälle papuja/siemeniä ja lasipurkin. Mutta näistä ja paljosta muusta lisää ensi viikolla! Maailma odottaa!

Sydän,
Puputyttö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti