Maailmanpelastus Operaatio, 1. viikko, 5. päivä

Heipparallaa jälleen!

Tänään vuorossa jälleen yksi maukas ja tehokas ja kovasti pinnalla oleva tapa pelastaa maailma, nimittäin sesongin mukaan syöminen! Tästä paljon puhutaan, mutta harvemmin kerrotaan siitä milloin syödä mitäkin. Pöh! Mutta minullapa on teille lista! En yhtään tiedä listan alkuperää, lähteenä mainitaan SRE, en tiedä mitä se tarkoittaa, enkä tiedä kuka listan ja listan mukana tulleet vinkit on kirjoittanut.
Tämä on lähes sanatarkka kopio minulla olevasta listasta:
Mitä syödä eri sesonkeina?
Aloita näistä ja muista säilöminen:
KEVÄT
viljellyt sienet, raparperi, parsa, idut ja versot, varhaisperunat, oma lisäys villivihannekset

KESÄ
nippujuurekset, kuten nauris, retiisi ja porkkana, nippusipulit, ruohosipuli, sokeriherneet, avomaan salaatit ja yrtit, kukkakaali, parsakaali, varhaiskaalit, mansikat, vadelmat, herukat, mustikat, oma lisäys pinaatti

SYKSY
kukkakaali, parsakaali, kiinankaali, ruusukaali, punajuuri, nauris ja koko juuressato, avomaankurkku, maissi, marjat ja sienet, oma lisäys lehtikaali ja omenat

TALVI
valko-, puna- ja savojinkaali, porkkana, lanttu, palsternakka, punajuuri, juuriselleri, kuivattu ja pakastettu herne, pavut

Vinkkejä sesonkikokkaukseen:
* Osat vihannesosastolta sitä, mitä on paljon tarjolla ja mikä on edullista, se on sesonkituote
* Talvella on monien ulkomaisten hedelmien kuten appelsiinien ja mandariinien sesonki.
* Ota kokkauksen lähtökohdaksi tarjonta ja vuodenaika, ei hetkellinen päähänpisto ja mieliteko
Omia vinkkejä:
* säilö kasviksia pakastamalla, kuivaamalla ja tölkittämällä silloin kun on niiden sesonki ja käytä säilömiäsi silloin, kun sesonki on ohi
*kotimaisuus ei ole sesongin merkki, talvella myytävät kotimaiset tuoreet vihannekset (tomaatti, salaatit, kurkku) eivät ole sesonkituotteita

Huomenna tehdään itse!

Tänään aamulla (siis ihan hetki sitten) iski ihan pieni ahdistuksen poikanen. Haluatteko tietää miksi? Kyllä? no hyvä, koska aioinkin kertoa jokatapauksessa. Kun ei ole töitä! Siis ei itse työttömyys, työttömänä oleminen. Vaan se, ettei ole rutiineita ja tietynlaista "tärkeyttä" olemisessa. Aavistuksen verran tunnen itseni selkärangattomaksi ilman rutiineja. Muistatteko, kun Unelmien poikamies ja muissa vastaavissa ohjelmissa oli aina mies/nainen, joka etsi sellaista naista/miestä, joka tuntee itsensä. (jostain syystä kirjoittamassani lauseessa ei tunnu olevan mitään järkeä...?). Siis itsensä tuntemista pidettiin kovin tärkenä. Mä olen aina ihmetellyt sitä. Mä yllätyn välillä jopa omista tatuoinneistanikin: Ai, mulla oli tollainenkin! Saati sitten vähemmän näkyvä, sisäinen maailmani. Sehän on sellainen kartoittamaton ryteikkö, vaikka olenkin sitä tarponut jo vuosikymmeniä! Nyt uusimpana löydöksenä tämä, että kaipaan "yhdeksästä viiteen" työn tuomaa selkeyttä ja järjestystä, rytmiä. Mutta ehkä mä nyt tämän vuoden kestän, ja vuoden päästä olenkin jo opiskelemassa. Välillä mietin sitä mahdollisuutta, etten pääsiskään yliopistoon sisään. Se on vähän sama, kun miettis elämää kuoleman jälkeen. Mahdottomuus. Mutta tämäkin, että ensimmäinen jakso lukiossa on kovaa vauhtia menossa eteenpäin, eikä mulla ole yhtään kemiaa taikka biologiaa. :( Niiden takia mä siellä olen! 

Eilen sain yhden kaaoskaappini järjestettyä! Hyvä minä! Ja kassillisen tarpeetonta kamaa kirppiskasaan tai hienoon hyväntekeväisyys kasaani. En tiedä olenko hienosta hyväntekeväisyysprojektistani täällä vielä puhunutkaan: Joskus askarrellessa tuli mieleen kuinka paljon ihan kaikille askartelijoille (ja erityisesti skräppääjille) kertyy käyttämätöntä krääsää, jota sitten vaan hillotaan siinä toivossa, että a) turhake katoais b) se menis rikki c) joku joskus tarvitsis just sitä ja älyäis sanoa tarpeensa ääneen silloin kun sinä olet paikalla... Välillä järjestetään jotain kirppiksen tyylisiä, tai vaihtopäiviä, mutta ei nekään oikein auta, jos ylimääräinen tavarasi on vaikka liian pieni/mitätön kirppispöydälle ja vaihtopäivilläkin turhakkeet harvoin löytävät oikeaa omistajaansa. Joten...minäpä keksin kuka näistä meidän turhakkeista hyötyisi parhaiten! Lasten/koulukodin teinit! Siis ei mitkään vessapaperirulla-askartelijat, vaan nuoriso, joka jo jotain osaa käsillään tehdä. Tästä hyötyisivät kaikki. Askartelijat pääsisivät arvokkaista, mutta turhista materiaaleistaan eroon, nuoret saisivat mielekästä tekemistä ja esim. skräppäyksen avulla työstämään kertyneitä elämänkokemuksiaan. Joten otin asian puheeksi skräppiryhmässäni ja asiasta innostuttiin. Nyt meillä on tarkoitus jouluun mennessä kerätä meidän ylimääräiset tilpehöörit ja lahjoittaa ne jollekin taholle. Jaloa. Niin, sain myös paljon kamaa kerättyä hyviskassiini.

Eilen myöskin ompelin ja leikin nukeilla! Sovin itseni kanssa, että aina tietty läjä pitää ommella ja sitten saan laitella nukkekotia. Ja sitten taas takasin ompelemaan.
Illalla kouluun, matikan tunnille. Pari edellistä tuntia ovat olleet ihan käsittämättömän helppoja (prosenttilaskuja ja kordinaatteja), mutta nyt meillä oli yhtälöitä. En ymmärrä miten niitä lukuja voi siirrellä puolelta toiselle. En vaan käsitä sitä. Yhtään. Mun mielestä se ei etene yhtään loogisesti, ne vaan pitää opetella ulkoa. Ja mä olen huono oppimaan mitään ulkoa. Täytyy kai sitten harjoitella kotona...yäk.

Tälle päivälle olis Animalian Tupaantuliaiset, jonne varmaan mennään koko perheen voimin. Ihan kivaa saada lapsiakin mukaan. Ne vaan ei vielä itse tiedä...voi olla että Lassin mukaan saamisessa täytyy käyttää lahjontaa...No, katsotaan.

Innolla odotan huomista, äidin kodin jatkosiivousta. Nyt olis vuorossa ruokakaappeja. Uskon, että siitä voi tulla riitaa...äitillä nimittäin on kamala tapa hamstrata myös ruokaa ja sitten vaan jättää ne kaappeihin vuosiksi. eikä niihin saa kajota. Mitään ei saa heittää pois. Ei, vaikka se olis kolme vuotta vanhaa, eikä äiti ikinä tulis käyttämään sitä...haastavaa. Pikaiseti kurkistin äitin pakastimeen ja jääkaappiin. Niihin ei mahtunut mitään, ei myöskään kuiva-ainekaappeihin. Ja kuten sanottua, äitini ei juurikaan edes laita ruokaa...
Kyllä mullakin on paljon ruokaa, siitä tulee turvallinen olo ja onhan se kätevää, kun ainekset löytyy kotoota, kun tekee mieli vaikka leipoa. Mutta mieleipuuhiani on myös kuiva-ainekaapin läpikäyminen. Koko ajan olen siirtämässä aineksia purkista toiseen, sitä mukaa kuin purkit tyhjenee ja toinen täyttyy liiaksi, ja jos joku on menossa vanhaksi, otan sen ihan etualalle, että muistan käyttää pian pois. Otin kaksi minuuttia istten teille kuvia ruoan säilytyksestäni. En sano, että tämä on esimerkillinen tapa, mutta näin meillä.

Kameran säädöt on nyt näköjään aika siniset...

Eilisiä kuvia vielä.

Kaksosten ja Nupun kodin keittiön uusi hylly. Sinellistä eurolla joku säläsäilytysboksi. Siellä vähän näkyy Vickyn kung fu potkuakin...Tunnistaako kukaan tota pöytää ja tuoleja? Ne kuului Daisylle, mukana tuli läpikuultavia vihreitä astioita, mm. pieni "lasinen" tarjotin. Muistan vieläkin miten ostin omani joko vähän ennen joulua tai synttäreitäni ja äiti sanoi, ettei kannata, että voin saada sellaisen lahjaksi ja siitä innostuin ajatuksesta Barbie ravintolan perustamisesta. En saanut toista lahjaksi, joten en tehnyt nukeilleni ravintolaakaan. Tämä pöytä on saatu Mirriltä, omani on kadonnut/palanut. Yksi tuoli minulla kyllä oli jäljellä. Mirriltä sain muistaakseni kaksi ja puoli tuolia :)

MLP, Barbie, hevos ja muita patalappuja, sekä melkein valmiita kolikkokukkaroita

Nickyn sänky hyllyineen ja valoineen

ihana suloinen Nicky

Eipä tässä sitten muuta. Täytyy mennä siivoamaan. Huomiseen! Ai niin, muistin yhden hauskan ruoan joka on tosi helppo ja herkullinen vegaanistaa: tacot!

xoxo,

Puputyttö