Selkärankahaaste hakusessa

Mä en kestä tätä enää. En saa mitään aikaseksi, kovasti vaan toivon että asiat järjestyis, mutta mitään en viittis tehdä niiden eteen. Menen vaan mieliteosta toiseen. Arvatkaa luinko eilen yhtään kemiaa. No en lukenut. Ja siinä on nyt, tai siis olen nyt sellaisessa kohtaa, josta ei pääse eteenpäin lukematta. Tai siis on opiskeltavia asioita, ei niinkään opittavia (niinko vaikka ne reaktiolaskut). Ja mä en niinko millään viittis, vaikka koe on ens viikolla ja mulla on vielä kaksi kappaletta kokonaan käymättä läpi. *todella ruma sana* Enkä ole tehtäviäkään palauttanut. Mulla herkästi jää asiat ihan viime tinkaan, mutta tässä se ei nyt kyllä riitä. Mikä mua vaivaa?? Vastenmielisyys lukemista (kemian lukemista, siis) kohtaan on ihan järkkyä.

Entäpä sitten rahankäyttö? Täytyykö sitä edes kysyä? -Ihan tolkutonta. Kaikki se kurinalaisuus ja järjestelmällisyys, asioiden selkeys ja sen tuoma turvallisuuden tunne - hus pois kaikki jonnekkin kadonneet. Ja mä kaipaan niitä takaisin. Mä haluaisin mennä verkkopankkiini voittajan elkein, enkä luikkia "ovesta" sisään mahdollisimman huomaamattomana, kädet silmien edessä, kun en kestä katsoa sitä tyhjyyttä tai vielä pahempaa, hylättyjen laskujen riviä. Oikeesti hoidan kyllä raha-asiani melkoisen hyvin, tai siis hyvin siihen nähden millaiseksi tämä tuhlailu välillä yltyy, hylätyistä laskuistakaan ei ole koskaan riviä syntynyt.

Aaa! Pihalla on punatulkku!!! Olen asunut täällä nyt reilut seitsemän vuotta ja tämä on otinen kerta kun näen meillä punatulkun!! Autuutta! En ole lintubongari, enkä edes tunnista kovin monia lintuja, mutta osaan kyllä arvostaa näitä harvinaisia vieraita, kuten vaikka tilhiä ja just punatulkkuja. Hassu juttu muuten, C:n äiti kun oli täällä viime kesänä käymässä, se ei tunnistanut harakkaa, kun ei niillä päin ole harakoita. Ja minä taas kun olin siellä päin olin ihan puulla päähän lyöty kun niillä on siellä villikalkkunoita. Ja ne oravat!! Ne muhkeat harmaaturkkiset oravat! Ostin muuten Hesyltä eilen Linnut värikuvina -kirjan :) Ja kyllä, lintu meidän pihalla oli juuri punatulkku, eikä vaikka punavarpunen taikka taviokuurna.

Sitä ei oikeasti tapahtunut, jos siitä ei ole kuvaa :)

 joo, takas ongelmiini. Isoin, tällä hetkellä kaikista haitallisin asia on siis tuo kemian lukemattomuus. On se rahakäyttö tietenkin myös iso ongelma, jolle pitäis tehdä jotain. Ja koska mun on niin kamalan hankala innostua mistään, ellen tee siitä jotain projektia tai haastetta tms. niin ajattelin, että tästäkin täytyisi sellainen taas tehdä. Mutta en meinaa millään keksiä jotain tarpeeksi inspiroivaa. Mietin, että jos pitäis vaikka saada säästöön joku tietty summa, tai ehkä luottokortin takaisinmaksu olis fiksumpaa? Säästöilleen ei koskaan saa sellaista korkoa, mitä itse joutuu velasta maksamaan. Entä jos mä kertoisin täällä paljonko mulla on luottokorttivelkaa ja tekisin jonkun suht kipakan suunnitelman ja täällä kertoisin sen etenemisestä? Oliskohan siinä mulle tarpeeksi kimmoketta? Kehtaisinko mä tehdä sen täällä julkisesti?

Entä sitten se opiskelu? Argh. En keksi siihen mitään. Hahaa! Bongasin pihalta toisenkin uuden linnun!! Ilmiselvä urpiainen! Laitan siitä kuvan huomenna tai joskus. Lisäksi siellä on jotain vihertävän keltaista, mutta sitä en ole vielä tunnistanut.

Tänään olis vuorossa mini miitti, tavataan ihan vaan muutaman harrastajan kesken kaupungilla. Odotan todella innoissani! Enkä vähiten siksi, että saan uuden tytön perheeseeni! Sitä ennen pitäis vielä ommella kolmelle kuolapupulle silmät ja suut, sekä pukea ja paketoida mukaan tulevat tytöt.

Nyt pihalla on pelkästään urosfasaani. Tänään aamulla kun oltiin Riston kanssa kävelyllä lensi kaksi urosfasaania sitä samaa tietä pitkin mitä me käveltiin. Ne oli niin koomisen näköisiä! Mä taisin ääneen hihkaista, kun ne oli niin hienot!

Miitin jälkeen olis hyvää aikaa lukea ja ennen kaikkea tehdä niitä tehtäviä. Niiden kanssa kiire, huonosti menneen kokeen voi aina uusia, mutta tehtävien tulee olla palautettuna keskiviikkoon mennessä. Jaiks!! Illalla C vie mut ulos *sydän*

Tiiättekö, on muuten oikeesti hieno asia puhua opiskelusta ja opintomenestyksestä "julkisesti" näin paljon, se nimittäin saa aikaan opiskeluinto -aallon. Kun siitä paljon puhutaan ihmiset myös innostuu siitä enemmän ja kohta kaikki ollaan niin viisaita, ettei millään enää pystytä syömään muita eläimiä. Hah! Ette nähneet tuon tulevan! Yllätin itse itsenikin! Isku vyön alle!

Ai niin, eilisen hienot suunnitelmat meni sitten vähän myttyyn. Mä lähdin kotoota liian myöhään, en ennättänyt kuin kahdelle kirppikselle (kolmannen kiersin läpi tosi nopeesti), minikauppa oli mennyt kiinni minuutin ennen kuin ennätin sinne, Heluna ei ollut auki ja treffiseuranikin oli estynyt tulemasta. No, pari kirppistä ja Punnitse ja Säästä, ja tietenkin koiraryhmän kokous. Mietittiin siellä vähän toimintasuunnitelmaa tälle vuodelle. oikein hyvältä vaikuttaa tän vuoden kuviot. Mietittiin, että otettais aina yks isompi juttu kullekin vuodelle, tänä vuonna se olis rescue koirat, toinen vaihtoehto olis ollut kovasti pinnalla ollut koirien koulutus. Onneks ei menty siihen suuntaan. Koirat on niin paljon kivempia :D

Menin sitten kotiin syömään armaani laittamaa pizzaa.

Mutta nt menen ompelemaan ne silmät! Ai nii!! Hahha! Ette arvaa miksi pääsin eilen lähtemään myöhässä. Koska leikin nukeilla. Ihan oikeesti. Olin ikään kuin lähtemässä, tai ainakin tekemässä lähtöä ja sit jostain kummasta syystä muistin kaapissa olevan arvokkaan nukkeni ja se alkoi harmittamaan, joten puin sille nätit vaatteet ja laitoin tukan kiinni. Ja niin se pääsi mukaan talon hulinaan. Ongelmia kyllä tuottaa sen alavartalon irtoaminen, johtuen siitä vyötäröllä olevasta halkeamasta. olen miettinyt josko sen teippais washi teipillä, niin että pysyis paremmin. Ja koska sillä on toista jalkaa joku aikoinaan syönyt? niin mietin josko sille pitäis tehdä kipsi. Niin, että se olis vähän Frida Kahlon tyylinne kovia kokenut kaunotar?

No nyt niitä silmiä ja jos aikaa jää ennen kuin pitää lähteä tapaamiseen, niin sitten vaikka vähän kemiaa.

xoxo,