Oltiin eilen siipan kanssa treffeillä. Ensin vein sen syömään Mayaan. Samperin hyvää ruokaa! Otettiin tuttuun tapaan alkupalaksi paistettuja/paahdettuja/? tortillloja, salsaa ja avocadokastiketta. Listat oli vaihtuneet sitten viime käynnin -- onneksi olivat säästäneet ton! Pääruoaksi nro 25, eli kasvissalaatti. Kuulostaa ihan köykäseltä, mutta siinä oli proteiinia naapuripöytäänkin jaettavaksi. Oli tofua, cashew pähkinöitä ja papuja. Ja tietenkin salaattia, marinoituja? kasviksia, siivu ihan parasta ananasta, kurkkua nätisti rullattuna ja mitähän vielä? (avocadoa.) Todella hyvää ja täyttävää!Ja sit mentiin elokuviin. C ei yhtään tiennyt mitä katsomaan, kielsin salin ulkopuolellakin katsomasta oven yläpuolella olevaa näyttöä, jossa se nimi luki. Melkoinen yllätys oli, kun se tajus että vein sen katsomaan homodokkaria. Se oli kyllä aika pitkäveteinen. Ei ollenkaan niin hyvä kuin odotin. Eikä C myöskään siitä ollut järin innoissaan. Sit mentiin kotiin. Antaisin 7,5. Hyvä yritys. Kuten C sanoi: "Library movie", eli sellainen, jonka olis voinut lainata kirjastosta sitten aikanaan.
Viime viikolla C vei mut lähiteatteriin, josta tykkään tosi paljon. Kun siinä on vaan yksi sali ja se ei ole mikään mahtipontinen ketju. On kiva jakaa rahojaan vähän tasapuolisemmin, tuumin minä. Niin, katsottiin Teräsmies. Niin paska elokuva kuin voi olla. Siis sellasta kuraa, et olin ihan valmis lähteen kotiin alkuminuuteilta lähtien. Oikeen suuren luokan taistelukohtauselokuva. Tavallaan se oli kuin pornoa, mutta seksin sijaan oli taisteluita. Juonesta ei tietoakaan. E suosittele. Ei edes "kirjastoelokuvaksi". Arvosanaksi 5. Sorry.
Kaikkea paskaa ollaan kotonakin katsottu, mutta enhän mä niiden nimiä muista. Olen myös itsekseni katsonut pari Marilynin elokuvaa: Piukat paikat ja Kuinka miljonääri naidaan. Molempia voin suositella. En todellakaan ole mikään klassikoiden ystävä, mutta kyllä noissa vanhemmissa elokuvissa oma viähätyksensä on. Ja sitä paitsi noi molemmat oli myös ihan elokuvina hyviä. Jotenkin kummaa, et Marilynin rooli kuitenkin aika pieni ja jotenkin niin passiivinen. Niinko se olis niissä mukana vaan koristeena, Marilyninä.
Eilen myös skräppäsin parit synttärisivut, tyyliin: kunhan nyt saan alta pois...Eli ei mitään mestariteoksia, mutta tulipahan tehtyä ja synttärikansio päivitettyä ajan tasalle. Kamala, miten viime vuodet menneet ilman hillitöntä kuvien räpsintää, tai sitten olen vaan niin epäjärjestelmällinen, etten löytänyt tilaushetkellä kaikkia kuvia. Whatever.
Tilasin myös hammaslääkäriajan! Ihan naurettavaa, mutta olen todella tyytyväinen itseeni tämän johdosta. Facebookissa joku sitten sanoikin jo, että seuraavaksi aika gynekologilta. Siihen en ihan vielä kyllä kykene, vaikka aika olis jo. Hitto. Pitikin muistuttaa! Melkoinen remontti suussa tulossa. EI yhtään huvittais. No, onneks on toi palvelusetelikokeilu, ettei tarvii puolta vuotta odottaa, vaan voi itse listasta valita yksityisen, ja saada jopa edullisemmin kuin terveyskeskuksesta. Mulle se kone sanoi, et olis kunnallallisessa hammashoidossa maksanut n. 200, mikä kyl oikeastaan aika vaikee uskoa, kun ei sitä työtä nyt niin kamalasti ollut. No, joka tapauksessa, mä valkkasin sellaisen, jolla työn hinnaksi tulis n 158 euroo. Vielä halvemmallakin olis päässyt, jos olis mennyt mieshammaslääkärille, mut mähän en mene.
Tiiättekö, silloin kolme? vuotta sitten, ko sairastuin siihen masennukseen ja sain lääkityksen, niin mulle tuli niistä lääkkeistä ihan kamala olo, silleen et mun mielialat heitteli yhden päivän sisällä ylös ja alas. Se oli todella kuumottavaa. Ja se lääkäri kieltäytyi vaihtamasta, sanoi vaan että kokeillaan nyt vielä jonkin aikaa, kyllä se siitä tasaantuu. Onneks siinä tuli sit vielä jotain nukahtamisvaikeuksia tai jotain, ja siihen se sit reagoi, niin että vaihdettiin johonkin toiseen. Ja nyt sit toi uus lääkäri sanoi, et bipolaariset ihmiset reagoi tavallisiin masennuslääkkeisiin usein kovin sahaavilla mielialan muutoksilla, ja kun mä kerroin omistani, niin ne oli just sellasia. Ei siinä, se mun eka lääkäri oli ihana, vaikkakin ihan perustyöterveyslääkäri, eikä silleen perehtynyt näihin asioihin, mut kyl mun tekee mieli sanoa, et lääkärit vois kyllä joskus kuunnella niitä potilaitaan, ei me aina olla väärässä tuntemuksinemme.
Viime yönä näin unta, et oltiin tosi rikkaita. Rikastuttiin mun tekemillä lasisilla kissavaaseilla...hmmm...
Mulla on pikkuhiljaa lakanut kerääntymään nukke-energiaa. Se ei vielä ole puhjennut ihan kukkaan, niin että tekis mieli kaivaa niitä esiin pölykerrosten alta, mut ehkä vielä pian :)
Ei muuta! Suloista suvea!
xoxo,
Raisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti