Animalian syysviikonloppu

Vihdoin ja viimein asiaa tästäkin. Jotenkaan en ilennyt laittaa tätä ennen kuin olin saanut aikaseksi viikonlopusta otettujen kuvien laittamisen eteenpäin. Älä kysy. Ei ole vastausta.

Joop, pikaisesti pohjustus tähän aiheeseen. Vuosi (kaksi?) sitten ilmoittauduin samaiselle viikonlopulle ja menikin sitten pupu pöksyyn, enkä uskaltautunut paikalle. Keväällä kuitenkin rohkaistuin ja menin kevätpäivään/päiville (olikohan se yks vai kaksipäiväinen?). Ja se oli niin ihanaa, niin voimauttavaa, että päätin heti paikalla, että myös syyspäiville tulisin menemään.

Niinpä sitten menin. Olin kyllä etukäteen varmistanut, että myös tuttuja tulisi sinne, sillä tollasissa tilanteissa missä on paljon vieraita olen sellainen ujopiimä, ettei tosikaan. Mutta olihan sinne lupautunut paljon tuttuja, joten minäkin uskaltauduin. JA vielä yöksikin jäin, kun se kuulemma oli se paras osuus :) No, ihan näin ei kuitenkaan ollut, sillä kyllä ruoka oli parasta ja hyvä seura.

Mutta asiaan.

Perjantaina pari viikkoa sitten suuntasimme kohti Tuusulassa sijaitsevaa uh...Metsäpirttiä? Jotain sellaista leirikeskusta kuitenkin. Vallattiin huoneet ja mentiin katsomaan ketä kaikkia oli jo paikalla. Aika pian ohjelma siitä sitten alkoikin. Ensin esiteltiin itsemme ja sitten jakauduttiin ryhmiin, joissa kokattiin illan ruoka. Teemana oli ravintolapäivä. Kasviskokki Inna kertoi Ravintolapäivän ravintolan/kahvilan järjestämisestä jne. JA sitten kokattiin ja syötiin. Hyvin oltiin kokattu sillä ruoka oli hyvää!!

Loppuilta ehkä meni muuiden osalta elokuvaa katsoessa ja saunoessa, minä luin bilsaa. Kun oli ne samperin ylppärit seuraavana maanantaina. Lauantaina oli sitten paikalla vegaaninen catering palvelu Ruskanväri, joka oli tehnyt meille aamupalan. Ohjelmassa oli ainakin tehomaatalouseläinten hyvinvoinnista kertova luento(??), eläinbingo, Sirpa Pietikäisen puhe/esitelmä EU:n kautta vaikuttamisesta. Jotenkin tässä kohtaa alkoi se epätoivo. Tavallaan vastakkainen reaktio sille kevään toivolle. Hitto soikoon, jos Sirpa Pietikäinen (kaikki tuntee Sirpa Pietikäisen!!) sanoo, että jos ei mitään muuta, niin ainakin nämä kaksi riviä on saanut johonkin lakipykälään lisättyä. Jos tollanen loistava puhuja, vakavasti otettava politiikkokin tuntee, että kaikki mitä hän on saanut aikaseksi (eläinten osalta) on kaksi riviä, niin mitä ihmettä me, kourallinen hippejä!, voidaan ikinä saavuttaa?

Kerran oli jossain tapaamisessakin siitä, kuinka me kovasti mietittiin, että mitä me vaaditaan parannettavaksi, kun lakia ollaan muuttamassa. Kaikkea kivunlievityksestä porsimishäkkien kieltämiseen jne. (lue eläinrääkkäyksen kieltämistä lailla, sillä eihän noilla edes tehdä kenellekään hyvää elämää, otetaan vaan osa kamaluuksista pois. Taas semmonen olo, et hyi häpeä, ihminen). Niin, toiveikkaana noita mietittiin, kunnes joku sano, et tärkeintä olis keskittyä siihen, että lakiuudistus saatais edes aikaiseksi tämän/seuraavan/miten usein ne nyt vaihtuukaan? hallituksen aikana. Ja sitten vasta keskittyä noihin pikkuasioihin. Jostain aina tulee sellainen valheellinen tunne siitä, että kyllä tällä on jotain merkitystä, muta ei sillä ole. Raha ratkaisee, ja jos sitä ei saada taloudellisesti kannattavaksi, niin ei se ketään kiinnosta. Tai no ehkä just niitä hippejä.

Niin, mutta Sirpan loistavan esitelmän(?) jälkeen oli voi anteeksi, en siis millään muista hänen nimeään, mutta ehdottomasti paras, huumaavin, viettelevin puhuja, mihin ikinä koskaan "törmännyt" (ei siis oikeasti törmätty!). Joku naisfilosofi se oli, joka just julkaissut (kalliin) kirjan eläinfilosofiasta. Tai koonnut sen kirjan. Meniköhän nyt oikein?
Jokatapauksessa se kissa oli niin hunajainen, että olis puhunut ihan kenet tahansa normaalisti reagoivan ihmisen ihan mihin tahansa suohon tai pomppulinnaan tai mihin vaan. Emmä edes muista mistä se puhui! Mutta kaiken ostin mitä se myi! Kaiken! (paitsi emmä sitä kirjaa voinut, kun se oli niin kallis).

Niin, jossain välissä meillä oli lounas ja päivällinenkin. Ja mä luin bilsaa joka välissä. Illalla pidin vähän taukoa ja katsoin minäkin elokuvaa.

Sunnuntaina oli joku työpaja, jota varten jakauduttiin ryhmiin ja ryhmissä sitten keksittiin uusia innovatiivisia keinoja parantaa maailmaa. Kyllä siellä tais aika paljon kaikkea konkreettista tulla esiinkin, ainakin meidän ryhmässä. Meidän tehtävä oli saada Animalialle uusia nuorisojäseniä. Ja sit seuras sekava osuus jossa kaikki harhaili ympäriinsä ja yritti arvailla mitä niiden pitää tehdä ja missä olla. Kunnes oli taas ruoka ja kaikki oli hyvin :) Jossain vaiheessa oli luento hyvästä kokoustamisesta, mutta minä laskelmoin sen niin, että jos siellä on jo meidän ryhmäläisiä, niin minun ei tarvitse osallistua, vaan voin lukea bilsaa.

Kaiken kaikkiaan hyvä viikonloppu, mutta ei kevätpäivän veroinen palkitseva tapahtuma. Sain myös uusia kavereita ja tapasin yhden "faninkin"! Ihan parasta :) Se ei tunnistanut mua, mutta kysyttyään mun korviksista sanoin, että oon itse tehnyt ne, ja kerrottuani Pinkkiksestä, se kysy, että oonko mä kirjottanut keittokirjoja ja ja sitten se oli ihan onnessaan kun olin "se" ja mä olin ihan innoissani, kun se niin tykkäs ja sitten me halattiin :)

Tänään tosiaan se Kiina-ilta kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleita!! Paikkana on Uusi Ylioppilastalo. Mannerheimintie 5 A. Niin, Kiina-illalla tarkoitan luentoa Kiinan eläinsuojelun nykytilanteesta.

Ei muuta. Voikaa hyvin! Nähdään!

xoxo, Raisa

j.k. Kaikki kuvat liittyy sinne viikonloppuun.