Yippeeeee!!

Ette ikinä usko!!!! Vitsi, meidän todella ärsyttävän vmäiset naapurit on muuttaneet pois!!!!!!!!! Ihan super hienoo!! Pinza siitä eilen jotain puhu, mutten uskonut - se olis ollut liian hyvää ollakseen totta (juon vanilja kokista ja syön sämpylän päällä kaupasta ostettua seitanmakkaraa=luksusta). Mutta aamulla kun vein koiria ulos muistin tarkistaa niiden postilaatikon, ja oikeassa oli P, niiden tyhmät nimet oli hävinneet siitä!!! Mahtavaa!! Toki mä saan sen kuulostamaan vähän koomiselta näin, mutta siis ihan oikeesti niiden olemassa olo on ahdistanu mua tosi paljon. Nyt olen puolen vuoden sisään päässyt eroon kahdesta isosti ahdistavasta ja pahaa mieltä aiheuttavasta ihmisestä - työkaveri-siskostani ja vittunaama-naapuristani! Mun elämässä ei ole tällä hetkellä sellasia ihmisiä, joiden kanssa en tulis yhtään toimeen!

Ihmisistä puheenollen...en tiedä onko se tämän jumalaisen kesäloman syytä, mutta muhun on alkanut taas hiipimään ihmiskammo. Mulla oli niin hyvä vauhti päällä uusiin ihmisiin tutustumisessa ja kaikenlaisessa sosiaalisessa aktiivisuudessa, ja nyt se on katoamassa.

Eka merkki siitä oli tiistaina, kun meillä oli ne toivottavasti vimpat kuvaukset. Kuvaaja Sami oli meillä, ja jossain vaiheesa mä jotenkin heräsin siihen, että tässä mä ihan rennosti ja jotenkin silleen niinku kaikki normaalitkin ihmiset juttelen ton puolivieraan miehen kanssa. Mä potkasin sen ajatuksen kumoon ja jatkoin normaalin esittämistä.

Kuvauksista, jotka meni muuten tosi hyvin, saatiin hienoja joulu, halloween, itsenäisyyspäivä ja juhlan jälkeisiä kuvia. Niin, siis kuvauksista jatkoin (likainen) tukka hulmuten (eikä, oli puhdas tukka) tapaamaan luokkakaveria, jota en ollut nähnyt n. 20 vuoteen! Huisia! Meillä oli Facebookin kautta semmonen askarteluvaihto, joten kävin viemässä omat tuotokseni hänelle ja sain vastalahjaksi vaatteita tytöille :) Mulla on niistä (ja sadasta muusta asiasta) kuvia, mutta kameran letku, tai siis se hitto...johto! pakattuna jonnekkin, ja en todellakaan lähde sitä nyt etsimään. Sinnekin meno mua jossain kohti jännitti, entä jos en keksis sanottavaa jne. Mutta otin tyynen Raisan käyttöön ja tapaaminen meni hienosti, Mirri oli leiponut ihanaa vegaanista kirsikkapiirakkaa, jota söin ihan liikaa (kaksi siivua), sillä olin kotona just ähtänyt itseni täyteen kuvaus herkkuja (pikkukakkuset tyhjään vatsaan ei ole mikään neronleimaus), kun Mirriltä tuli viesti, että on leiponut. Niiden koti oli yhtä lastenhuonetta :)
Mirriltä menin Gunnarin 1 v. synttäreille. Gunnar on yhden ystaän mäyris. Kuvia olis näistäkin pippaloista, mutta se putki kateissa. Ja arvatkaa mitä! Jatkoin syömistä! Hetkonen, onhan mulla joitain kuvia Flickerissä.

Siinä Lola Mirrin tekemässä mekossa ja säärystimissä. Mirri oli tehnyt myös viitan, hatun ja laukun. Kaikki ihania <3 Kunpa osaisin itsekin virkata!


Tossa minä ja synttärisankari. Mä olen toi, jolla on kello ranteessa.

Nirb oli tehnyt hillittömän hyvän vadelma-suklaakakun



Tarjolla oli myös tofuvartaita ja ihania salaatteja. Söin grilliruokaa ekaa kertaa tänä kesänä. Tota ei ehkä pitäis kertoa, kun olemme niin grilliruoalle persoa kansaa, tai siis ei pitäis kertoa sen takia, ettei jengi ajattele, että vegaaniuden takia ei grillata, mutta ihan oikeesti, mä viihdyn sisällä turhan hyvin...ehkä jos meillä olis esteetön pääsy takapihalle jne. jne. seliselipäläpälä. Niin kyllä me grillattais. Oikeesti se vaan on niin vaivalloista, eikä ollenkaan sen väärti.

Tosta ihmiskammosta vielä...arvatkaa kauhistuttaako kaikki jutut mihin olen lupautunut vähemmän erakkomaisina päivinäni...kaiken maailman tapaamisia, vieraita ihmisiä, kaukana kotoa..

Keskiviikkona mulla oli aika lääkärillä, jonka olis pitänyt vaihtaa mun kierukka (pelotti ihan sikana!), mutta istuttuani siellä sen huoneen edessä 25 min. mulle tuli vessahätä ja samalla kysyin sitte vastaanotosta, että mitä hittoa, missä mun lääkäri. Se olikin kipee, ja ne yrittäneet soittaa mulle kahdesti, mutta mun puhelin oli Pinjalla, joka hoiti koiria, että mä pääsisin lääkräiin ja C mun henkiseksi tueksi. Hiukan vitutti.
No, teetettiin valokuvia (jättiläjä), käytiin Asokassa, jonka ovella odotettiin jokunen tovi, eikä se auennut, vaikka olis pitänyt yli 20 min sitten. Pöh! Todella ärsyttävää. Eikä ollut eka kerta.

Torstaina mun piti tavata se amerikkalainen Blythe-jumalatar ja mennä auttaan Koiraryhmän kirppispöydälle Kallion puistokirppikselle, mutta ainakin kahden viikon kuiva putki päätti katketa juuri silloin ja alko melkoiset sadekuurot ja ukkoset. Animalia perui osallistumisensa, enkä mäkään sitten lähtenyt sateeseen pyöräilemään, joten jouduin perumaan tapaamisen jo toistamiseen. Ompelin ja tein koruja.

Mulla on ollut todella hauskaa mähistä kotona. Olen tosiaan ommellut paljon, ja nyt ihan pelkästään hupia, eli nukenvaatteita. Hienoja tullut, vaikkakin kiinnityssysteemien kanssa vähän ongelmaa. Koruja olen tehnyt Pinkkikselle. Tänään muovailin, mistä olin tosi tyytyväinen, sillä olin ajatellut sitä matkapuuhaksi, mutta se olis ollut reissussa turhan haatstavaa, niiden uunitus ja kaikki. Tein todella ihania juttuja. Ja osasta niistä koruja. Osa jää omaan käyttöön.

Eilen kävin hakemassa Jäkestä sen asuntoauton. Apua! Ette voi uskoa kuinka kuumottavaa sitä oli ajaa. Pelkäsin ihan sikana, et tulee mäkilähtö, ei tullut kuin yksi ihan pieni. Ihan kotipihassa jalka lipes kytkimeltä ja meinasin töräyttää päin aitaa, mut onneks sain vaihteen jotenkin vapaalle tai jotain. en muista. En kuitenkaan törmännyt mihinkään.

Eilen siivottiin, tänään pakattiin. Tajusin hetki sitten, kun tyytyväisenä myhäilin, kaikki tarpeellinen (nuket, niiden vaatteet, grilli ja pientä sälää, skräppikamat, kirjajutut) pakattuna, että hittolainen - täytyyhän mun itsellenikin ottaa jotain vaatteita. Mun laukku on pienempi kuin nukkelaukku :)

Mä olen saanut nukketaloa nyt siihen pisteeseen, että voin melkein väittää sen olevan valmis :) Siitäkin on kuvia, kamerassa.

Me lähetään huomenna, ekaks mennään Kokemäelle, kun siellä on kaksi kirppistä mihin halutaan mennä :) Oulussa on tapaaminen, ja Turussa pitää käydä hoitamassa bisneksiä, mutta muuten ei mitään suunnitelmia. suomessa meinataan pysyä.

Tosi kova matkakuume. Siis niinku Japaniin. Ehkä joku Italiakin vois paremman (Japanin) puutteessa mennä. Tulostin kuvia meidän lopputalven reissulta. Sattuu. Tahtoo takaisin. Ja nyt ihan oikeesti, kun ajattelen meneväni sinne takaisin, niin en ihan ekana ajattele sitä tavattoman hienoa shoppailua, vaan sitä tunnelmaa ja niitä ihmisiä. Sitten vasta shoppailua.

Moikka! Pitäkää peukut pystyssä, että meillä pysyy auto tiellä! Jos näette sellasta yli 20 vuotta vanhaa Matkaajaa jossain päin suomea, koittakaa varoa! Mä en ainakaan ilkeyttäni kurvaile yhtään kenenkään eteen tai muuta sellasta, mutta se auto on niin hankala.

Moikka2!

Huisin tuottelias Raisa

Mulla on nyt sit niinku eka virallinen lomapäivä pulkassa. Olen venynyt ihan loistosuorituksiin. Olen oikeesti taas niin itsetyytyväinen :)

 Perjantaina lapset tuli kotiin :) Ihanaa rutistella niitä pitkästä aikaa. Ompelin paljon. Illalla sitten korkkasin pullon, spesiaalipullon, joita aina raahaan Tukholman reissuilta.





Hyvää oli :) Käytiin myös kalliissa Nepalilaisessa ravintolassa. Hyvää oli.

Lauantain omistin kokonaan työlle. Ompelin ihan sikana, keskeytin ainoastaan syödäkseni ja sitten kirjaan liittyvien asioiden takia (piti saada ahdistus pois, se lähti sillä, että muokkasin ruokalistaa tiistain kuvauksiin, tein kauppalistan ja hoidin ostokset. Mutta muuten ompelin oikeesti ihan super paljon. Sain paljon valmiiksi asti.

Sunnuntain pyhitin sitten kaikelle hauskalle. Eli jälleen ompelin :) Mutta ensiks ihan vähän aikaa vaan töitä ja sitten nukenvaatteita :)


Kaikki muut paitsi Vickyn shortsit on meikäläisen käsialaa. Toi hieno kelta-ruskea mekko on tehty Daisyn mekon kaavalla, sopii just loistavasti Blythelle :)

Käytiin myös Pinjan kanssa elokuvissa katsomassa Kung Fu Panda 2, se oli hauska. Lassi oli nähnyt sen jo kaverinsa kanssa, joten se ei tullut mukaan.

Jatkoin sitte vähän ompelua ja laitoin jälleen nukkekotia. Mimin kph:sta tuli aivan ihana!



Pinja vaihteli tytöille vaatteita ja teki erilaisia ...mikskä näitä sanotaan...siis niinku sellasia kohtauksia, scenes


Tässä yks vanhempi kuva, jonka sain viikonloppuna :)


Ja sitte tän päivän juttuihin. Mulla piti olla kampaaja klo 8 Kalliossa, ja sen jälkeen Ekoloa, Silvopleetä ja Viivoania ennen Blythe -jumalattaren tapaaminen :). Mutta joskus myöhään illalla kun tajusin laittaa puhelimeni päälle (mulla on aina puhelimesta akku loppu, tai se on jäänyt jostain syystä äänettömälle tms.) oli siellä viesti, että kampaajatterini on sairastunut ja aikani peruttu! Voi hemmetin kuustoista! Arvatkaa onko mulla ihan super hyvin sommiteltu aikataulu tälle viikolle, joka ei todellakaan jousta tälläsissa asioissa. Ja mun tyvikasvu on ihan kamala! Pahus soikoon!

No, heräsin joka tapauksessa super aikasin, niin aikasin, et olisin kerinnyt kampaajalle kasiks :) Mut aloinkin laittaa ruokaa. Mun jalat on ihan pyörryksissä koko päiväisestä seisomisesta. Tässä kaikki mitä tein.


















Nyt mulla on kaikki hiton vanhuuslihakset kipeenä. Siis ei mistään kovasta käytöstä, vaan vääristä asennoista ja vanhuudesta. Tosi kivaa. Ainii, noiden jälkeen ompelin vielä vähän :)

Mut hei, mun täytyis nyt mennä nukkumaan. Huomenna on vielä melko lailla ruoanlaittoa, kuvaukset, yhden käsityöpaketin vieminen Jäkeen, Gunnarin synttärit, ja tomaattien haku äipältä.

Tosi kurja se Norjan juttu. Mutta telkkarittomuus suojaa aika hyvin tollasilta. Ja kesäloma. Netistä kun lukee, niin asiat ei silleen iske niin voimalla. 

Yks neronleimaus vielä. Perjantaina keksin, kun alko taas ihan pikkiriikkisen ahdistaa se, et loma on alkanut jo lähenee loppua (siis koko ajanhan se sitä tekee) ja ajattelin, et kuinka hirveetä vauhtia se menee, siis silleen niinku valoa nopeammin (toki sillä on ihan hillitön matkakin, mut silti se nopeus ahdistaa) mut sit keksin, et aina kun se meinaa iskeä, alankin ajattelemaan etanaa. Mun loma on kestää yhtä pitkään kuin etanalta kestää mennä A:sta Ö:hön. Ja se oikeesti vasta tänään lähti matkaan. Ja kun miettiin mitä kaikkee mä olen nyt jo saanut aikaseks, niin ei mulla ole mitään hätää :)

Moikka.

<3 Raisa


j.k yks juttu vielä! Löysin yhdestä kaupasta iavan ihania kankaita, joita sitten tilasinkin! Ne on just omiaan sinne Traconiin. Ai nii! Ilmottauduin tänään Ofeliaan Tampereella 11.9, toivottavasti ne ottaa mukaan!

Tyhmä päivä.

Eilen oli ihan tyhmä päivä. Ilma oli tosi hiostava ja nihkee. Kotiin pyöräillessäni joku helvetin mulkku ajo suojatielle sellasen uuden pyöräilijöiden väistämisvelvoolisuus merkin takaa, silleen et oli läheltä piti tilanne. (minulla siis oikeus mennä ensin autoilijoita) Se runkku kehtas näyttää keskaria sieltä tyhmästä junttipakustaan, minä sitte sylkäsin päin sitä tyhmää autoa. Ja siihen se pelle huus jotain ilkeetä, johon minä huusin jotain vielä ilkeempää. Että silleen.

Mulla veret kiehu vielä pitkään sen jälkeen ja olen ihan varma, että hengitin jotenkin tosi pinnallisesti tai jotenkin väärin, sillä loppumatkasta mua pisti kyljestä ihan älyttömästi.

No, kotona C halus tietää mitä tehdään päivälliseks. Mikä oli tosi ärsyttävää, sillä sen ruoan olis pitänyt olla jo valmiina, ja nyt se rontti yritti saada minua pähkäilemään mitä syödä ja vielä tekemäänkin sitä. Tosi ärsyttävää. No, mulla ei ollut yhtään nälkä, joten lähdin Bauhaussiin. Yksinäni, kun koiria ei voi jättää yksin näin kuumalla, kun ikkunat täytyy pitää auki...

Rautakaupasta tarvitsin vaneria ja keppejä kerrossänkyä varten. Odotin 32 minuuttia, että sain antaa sen helvetin vaneritilauksen!!! Siinä kävi n. 10 min odottelun jälkeen joku pikkukolli sanomassa, että kestää vähän aikaa, hänellä on tilaus kesken. Siitä meni sitten vielä 22 minuuttia ennen kuin se tuli takasin. Otti tilauksen, ei pahoitellut viivettä tai mitään. Saati, että olis heti älynnyt ottaa sen mun tilauksen vastaan ja pyytänyt tulemaan myöhemmin sen hakemaan tai kutsunut muuta henkilökuntaa leikkaamaan mun tilauksen. Arvatkaa jätinkö palautetta! Siihen tuli jossain välissä joku tosi haba nainen kans kuikuilee, kerroin sille tilanteesta ja sekin sano, että pyrkii käymään ko. liikkeessä mahdollisimman harvoin.

Vanerit kainalossa hain sitte vielä vähän kontaktimuoveja. Näistä saa hienot tapetit ja muut :)


Kävin sitte vielä uudessa Citymarketissa. Se oli tosi kallis :( Löysin kuitenkin vegaanista karamellikastiketta jäätelön päälle ruikittavaksi :)

Kotona sitte syötiin päivälliseksi popcornia, herneitä ja jäätelöä :) Ja katottiin loppuun se eilinen elokuva.

Ei muuta. Yksi paketti tuli, koruosia. Jotka haluavat sisällensä massasta tehtyjä herkkuja.

Tänään otin Bambin mukaan töihin, kun työmatkan varrella on kohtia, joissa vois saada kivoja kuvia. Ja kun en tiedä miltä ne kivat kohdat näyttää KUUKAUDEN päästä, niin kuvat on otettava tänään. Otin sille myös bikinit ja rantakamppeet mukaan, kun matkanvarrella on joku hiekkanen laiskojen ihmisten lojumispaikka. Mutta töissä tajusin, että unohdin sen ranta-alustan! Hargs! Harmillista!

Joitain kuvia otin jo menomatkalla. Arvatkaa muuten oliko helppo aamulla herätä! Heräsin jo ennen herätyskelloa ja vaan ponkasin ylös sängystä! Olin matkalla jo ennen kuin unisimpina aamuina olen edes sängystä päässyt ylös.




Ja näin rauhallinen Bambi on äitin työpaikalla (vrt. aiemmat kuvat Lolasta samassa paikassa)


Joo, siinäpä se. Mulla alkaa loma NELJÄN tunnin päästä. Maiskis! Maanantaina kampaaja ja toivottavasti tapaaminen amerikkalaisen naisen kanssa, jolla on ainakin 50 blythe -nukkea!!! Pyörryttää jo ajatus, että näkis livenä niin monta nukkea kerralla!

♥ Raisa

Miu.

Siellä ollaan taas ihan piukeenä, että mitä tänään olis tarjolla. Mulla oli joku juttu mielessä, mut mä unohdin sen. Varmaan taas jotain siitä, miten mainiota pyöräily on autoiluun verrattuna. Mut siitä on kyllä varmaan ihan tarpeeks tässäkin blogissa jauhettu, joten voisin postata välillä noista kauniista Japanilaisista isosilmäisistä Blythe nukeista! Vaihteen vuoksi.

Eilen oli siis Lola mukana töissä. Mulla oli oikein hauskaa sen kanssa täällä. Tää on ihan hassua (koko nukketouhu on ihan hassua, mut kelatkaa miten tylsää olis, jos hassuja asioita ei olis ollenkaan! Ihan kamalaa! Joten minä olen täällä hassuttelemassa teidän kaikkien puolesta), mutta noi mun tytöt on kaikki ihan erilaisia. Eikä siis ainoastaan ulkonäöllisesti, mutta ne luonteet mitä mä olen niille kehittänyt vaikuttaa alitajuisesti siihen minkälaisia kuvia mä niistä otan.

Käytännön esimerkki. Lola on porukan nuorin, ja katsokaa millasia kuvia siitä tuli otettua eilen, kun se oli täällä.








Ihan mahdoton tyttö! Koita siinä nyt sitten tehdä töitä kun toinen pomppii joka puolella! :) Ette usko kuin hyvältä tuntuu olla ihan avoimesti super pöljä! Siinähän vähättelette (ette tietenkään te, mutta muu maailma ja kaikki ne silmiensä pyörittelijät!), mutta minä nautin tästä :)

Töistä menin Animalian Koiratyhmän tapaamiseen ja taas oli jotenkin niin ihanaa. Meitä ei ollut tällä kertaa niin montaa paikalla, joten se oli jollain tavalla vielä ekaa kertaa ihanampaa, lämpimämpää. Musta tuntuu tosi hyvälle että saan olla noin hienossa porukassa mukana! Meillä on tämmönen FB kampanja meneillään, käykää ihmeessä katsomassa ja laittamassa vitonen koppihankkeeseen!Koppeja Viipurin paleleville koirille toivottavasti toi linkki pelittää. Tää on hyvää tasapainottelua mun vaaleanpunaiselle muovimaailmalleni.

Tapaamisen jälkeen poljin kotiin etsien samalla hyviä kuvauspaikkoja. Arabiasta niitä löysin :)



 



Kotiin tulin tavattuani Pinzan ensin matkalla! Soitin siis sille ja sovittiin että nähdään jossain lähellä niiden isää. Lapset ovat siis olleet isällään puoltoista viikkoa, melkonen ikävä. Vaikka pakko myöntää, että ihanan rauhallista on ollut :) Mut kyllä mä ne kotiin jo haluaisin. Halasin Pinpua varmaan 10 kertaa, kun se oli niin ihanaa. Onneks mulla oli Lola mukana, jotta P sai nähdä sen. Kovasti toivon, että saatais sille oma nukke kans, mutta kun silläkin on niin monta eri kohdetta mihin säästää...sähkökitarasta Japanin matkaan...

Kotona olin joskus yhdeksän aikaan, ehkä vähän ennen. Huikee nälkä. Onneks C oli tehnyt hyvää ruokaa. Katottiin hetki Being John Malcovichiä, se oli hauskaa. Ja sit nukkumaan ja aamulla töihin tekemään tokavikaa työpäivää ennen lomaa!!!

Kaikkea hauskaa ja ihanan pehmeää!

♥ Raisa

Moikkarallaa!

Se olis taas päivän Pinkkis -pläjäyksen aika :) (mulla on ihan varmaan mustikansiemeniä hampaan välit täynnä, mutten jaksa mennä tarkistaan, täytyy vaan olla hymyilemättä, mikä on kyllä vähän hankalaa, sillä mulla on pieni vieras ikkunalaudalla...Lola tuli mukaan. Mulla on lisäksi otsassa näppylä (tai nappula) jota painamalla saan itselleni päänsäryn! Tämä on tietenkin tosi kätevää, jos haluaa...ööh...itselleen päänsäryn...)

Eilen hain postista yhden paketin, siinä oli paljon kaikkea pientä, josta tehdä ihania Pinkkis koruja :) Kotona odotti kaksi uutta pakettia! Planet Idalta tuli Kaulakaveri ♥


Se mokoma oli syönyt Idalta Pikkukakkuskorun! Se anto sen sitte minulle :) enkä mä aio palauttaa sitä! Älkää kertoko Idalle!

Toinen paketti piti sisällään kankaita!


Nä on ostettu (vaikka mun ei pitänytkään ostaa neitseellisiä kankaita nukenvaatteisiin!) nukenvaatteita silmällä pitäen. Paitsi toi autokangas on ihan puhtaasti Pinkkikselle.

Eilen katottiin syönnin ajan jotain tyhmää leffaa, minkä C oli hakenut kirjastosta. Samalla leimailin vuorikankaita. Ai nii! Kävin ite kans kirjastossa, siellä on asiakkiden omille kirjoille semmonen vaihtolaatikko. aina sen tarkistan, mutta harvoin siellä mitään sykähdyttävää on. Mutta nyt oli Pinpulalle yli 10 Hanna Montana ja muuta nykynuorten hömppäpömppä kirjaa!!! Jee! Ihan ilmaseksi! Jee!

Loppuilta meni sitte nukkeillessa. Tässä Lola rentoutuu syömällä suklaakeksejä ja jutellen Bambin kanssa Tokion ihmeellisyyksistä :)


Bambi pyyhkimässä pöytää




Tässä yks ihanimmista miniatyyreistä mitä mulla on - havaijilaistyttö-pullonavaaja :)


Sitte vielä pari kuvaa mun huikeista orkideoista! En todellakaan ole mikään viherpeukalo, vaikka haluaisinkin. turhan usein unohtuu kastelu, tai sitte vaan kyllästyn kasvien vaatimuksiin. Mutta toi valkoinen orkidea tykkää minusta ihan selvästi. Ja tämä lila-valkoinen on ehkä vähän alkanut tykkäämään, sillä olen hoitanut sitä kyllä ihan hyvin. On mulla niille jotain orkidea lannoitettakin, mutta en vaan muista sitä antaa.




Noi on muuten molemmat lähtösin mun vanhasta työpaikasta! Hassua! Toisen sain työkaverilta, kun se kyllästy sen kukkimattomuuteen :) toisen mä omin, kun se oli melko koruttoman näköinen ilman kukkia. Ja sit mä unohdin kastella sitä :) Mutta kotona olen muistanut.

En paljoa muuta sitte eilen tehnytkään. Paitsi...menin tilaamaan kaksi tai kolme kaavakirjaa ja yhden mukin...ihan Hups! Tosta noin vaan! Vaikkei pitänyt. Mut toisaalta kyllä, jos mä oikeasti haluaisin tehdä niitä vaatteita. Eli ihan hyvä. Sitä mukia en kyllä ymmärrä. Se vaan oli nätti :)

Tänään on Animalian koiraryhmän tapaaminen. Mulla oli voimakas mielikuva siitä, että se olis ollut torstaina. No, onneks sinne tuli facebook kutsu :) Otin Lolan mukaan, jos vaikka kotimatkalla olis hauskoja kuvauspaikkoja. Mulla on pyörän sivulaukku täynnä cd-levyjä ja kirjoja, että saan edes osan vietyä jo etuukäteen kirppiskasaan.

Pyöräilyn ihanuudesta vielä kerran: maanantaina kun tulin sieltä labrasta suoraan (tai siis kaikkea muuta kuin suoraan, mutta siis käymättä enää kotona) töihin, ekyilin ja harhailin taas oikein urakalla. Ja se oli ihanaa. Vaikka tiesin, että mun täytyy kaikki se aika olla töissä putiikin sulkeuduttua, mua ei silti yhtään harmittanut. Pyöräilin jossain metsässä, siellä oli just sopivan lämpöistä, ihanan hajuista ja niin kaunista. Autolla taas eksyminen tai harhaan ajaminen on niin stressaavaa ja turhauttavaa. Ja olen vielä jalkoihinikin saanut niin kauniit lihakset ihan vaan pyöräilemällä :)

Mut nyt mä meen! Mee säkin! (sain monen vuoden jälkeen käsiini yhden aikanaa erittäin tärkeän ihmisen yhteystiedot, laitoin hänelle heti viestiä. Peukut pystyyn, että vastaa!!)

♥ Raisa (oho! Tuli tuplana!)

♥ Raisa

hittolainen!

Täällä taas...ärsyttävää.

Mihinköhän jäin...

eilen illalla ompelin vähän, tein vaate kokeiluja. Mulla on haaveissa ommella vaatteita myyntiin asti :) Mutta ensiks täytyy löytää sopivia malleja, joissa onnistumisprosentti on suuri. Eilen tein lerppahatun, josta tuli ehkä vähän liian pieni, mutta ehkä oikean kokoisena ihan kiva. Ja sitte tein hameen, josta saattais pienellä muokkauksella tulla oikeinkin kiva. Kummastakaan ei kuvaa. Mutta sn sijaan kuva niistä pienistä aarteista, joita Porvoosta ostin.


Mulla loma sen kun lähenee ja ahdistus sitä mukaa lisääntyy. Mutta eilen tajusin, että mikä se on mikä voi mun loman pilata. No se olen minä itse! Minä ja mun suuret odotukset omista tekemisistäni. Mulla on kalenterikin ihan täynnä kaiken maailman menoja ja puuhasteluja. Ja sitte miten tuskassa sitä, mitä otan mukaan autoilureissulle, jos sinne päästään. Sen pitäis olla jotain sellasta, jota en ehkä muuten sais aikaseksi tehtyä. Esim. muovailu juttuja. Mut miks hitossa mä alkaisin jotain muovailujuttujakin nyt tekemään?? Ehkä mä otan kankaita ja nukenvaatekaavoja ja leikkelen niitä? Emmä tiedä. Emmä ainakaan mitään hemmetin lepolomaa voi viettää!

Mulla on kans Puputytön Juhlakirjan kanssa kauhee stressi, tai ahdistaa kun ajattelen sitä. Tiistaina olis kait vikat kuvaukset, ja mun pitäis yrittää ihan kaikki rutistaa siihen mennessä valmiiks. Eikä mulla ole mitään tieto mitä Itsenäisyyspäivän juhlassa vois tarjota. Ehkä sen itsenäisyyspäivän vois jättää pois?

olikohan tässä kaikki?

Joo, mä haluan syömään. Moikka!

Ihanaa, kun olette kommentoineet :)

♥ Raisa

Prkl!

Arvatkaa oliko mulla melkein megapostaus (oikeesti kyllä ihan tavallinen, mutta megapostaus kuulostaa niin paljon dramaattisemmalta!) valmiina, kuvat ja kaikki ja sitte saatana täällä pärähti palohälyyttimet soimaan. Minä säikähtäneenä sammutan kaikki tosta noin vaan ja tietenkin menetin kaiken, kun en jäänyt niitä tallentamaan. Ja tietenkin se oli väärä hälyytys. Hiton idiootti. Ärsyttää ihan megana.

No, eilen (hitto, ihan oikeesti todella ärsyttävää!) C otti kiinni KOLME hiirtä! Tässä niistä viimeinen. (mä kirjoitin enemmänkin näistä hiiristä ja siitä mitä kaikkea ne tekee ja silti musta tuntuu pahalle viedä ne pois)



Ai nii, sit mä myös pyysin isosti anteeks mun turhan yleisiä kirjoitusvirheitäni.  Ne harmittaa ja antaa minusta tyhmän kuvan. Mutta minä väitän, ja te voitte sitten jatkossa väittää eteenpäin, että kirjoitusvirheet ovat merkki suuresta älykkyydestä.

Eilen tuli ponipaketti :) Mutta siitä puuttui Rusettiina :( Ja sitten tajusin, että myöskään Minttu ei ole tullut, vaikka tilattu aikoja sitten. Otin yhteyden molempiin myyjiin, ja nyt pitäis ponien olla matkalla.
Mutta lohdutukseksi tilasin koruosia. Onneksi lohdutukseni voi vähentää verotuksessa :)

Taas hälytys!

Täältä tullaan taas

Voihan rähmä! Olin tossa jo muutaman hetken jotain tännä näpytellyt ja sitte sormet lipes ja vittu kaikki pyyhkiyty. No, sellasta se on. Mulla on kyllä sellaseks käsityöihmiseksi maailman kurittomimmat sormet. Tekee ihan mitä sattuu.

No joo, tulin takaisin, kun sain neljä viestiä liittyen aiheeseen :) Siis ihan tiedoksi, että tykkään kovasti pitää blogia, olen pienestä pitäen kirjoittanut päiväkirjaa, jota sitten useampaa otteeseen minulle tärkeät/läheiset ihmiset lukivat luvatta, joten pitkän tauon jälkeen päätinkin siirtää ajatukseni sähköiseen muotoon, kaikkien ihailtaviksi, MUTTA...olis ihan kiva, jos lukijat joskus kommentois. Muutenkin kuin lahjomalla. En tiedä teenkö itse jotain "väärin" kun en saa teistä kommentteja herutettua, välillä kun luen joidenkin muiden blogeja, tuntuu, että blogin pitäjän uusi vessapaperiteline tai valoverhojen sauman ratkeaminen saa lukijat kommentoimaan.

No ihan sama. Omaksi huviksi mä tätä teen. Ja aina joskus saan niin ihania viestejä, että niidenkin toivossa vähän :)

Siinä teille avautumista.

Jos sulla on kiire, niin tässä lyhyt versio tapahtumista:
Torstaina tuli uus nukke, nolasin itteni Animalian tapaamisessa, söin hyvää ruokaa, kävin kirppiksillä
On satanut ja minä ja kasvini kastuneet
Kolme nukkea saanut uudet silmächipit, Mimi lisäksi uudet ripset
Olen netissä tavannut Blytheistä kiinnostuneen aikuisen
Päästiin eroon siitä hiirestä, ja nyt meillä onkin jo kaksi uutta tilalla
Keittiössä on vesivahinko
Käytiin Porvoossa, minulla oli ihanaa nukkemuseossa
Keitin tomaattikastiketta talvenvaralle
Olen ommellut hupia ja hyötyä
Papa on otettu ja mua nauratti

Ja jos oot niinku mä, eli sulla on kaikki aika maailmassa niin tässä nautiskeleva, hiljaa hyväilevä versio elämästäni viime päivien ajalta.

Torstaina tuli Chrisiltä ilmoitus, että kotiin on tyullut nukkelähetys! Nyt jo!! Huuto siinä loppu maanantaina, maksoin sen saman tien, mutta maksoinkin 5 dollaria liian vähän, joten maksoin tiistaina loput. Ja se oli torstain aamuna meidän kotiovella!!! Huikeeta. Mutta mulla oli piiiiitkä äivä edessä, ennen kuin pääsisin sillä leikkimään. Ensin töissä, ja sitten vielä Animalian PKS-tapaamiseen. Lähdin töistä hyvissä ajoin, jotta ennättäisin käymään kirppiksellä ennen Bistro Artesanaan menoa. Jäi sitten vielä pari minuuttia aikaa, joten kävin vielä Punnitse ja Säästästä hakemassa oluthiivahiutaleita.
Himpun verran myöhässä meni sitte ravintolaan, ihmettelin kun kaikki muut oli jo paikalla ja  syöneet alkupalatkin. Pöh. No, pyysin myöhästymistäni anteeksi ja tein ruokatilaukseni. Artesanassa on kyllä niin paljon ihanan oloisia herkkuja!

Siinä sitten juttelin vierustoverin kanssa, hän valitteli että kamalan hidasta palvelua, minä nyökyttelin, vaikken kyllä oolutkaan sitä mieltä, justhan me oltiin sinne tultukin. No sitten kävikin ilmi, että olin ihan vaan pokkana keksinyt sen, että se alkaa viideltä. Oikeesti se alkoi neljältä. Sitten vielä kävi ilmi sekin, ettei kyseessä ollut niiden tavallinen kokous, vaan ne olivat PKS porukalla päättäneet mennä yhdessä syömään ja mä olin vaan tuppautunut mukaan...että mä osaan! Oonko ikinä kertonut miten hyvin mulla meni kauppiksessa aina kaikki vitun aikataulu ja muut tollasen. Meillä vähän väliä siirrettiin tunteja, oli hyppäreitä jne. Ja aina mä olin väärässsä paikassa väärään aikaan. Ja aina vaan minä. Muut kyllä ties niistä. Mutta miten hitossa minä en? No joo. Mä oon tällänen.
No, ruoka oli ihanaa, Animalian PKS -tyypit ihania, lämpimiä helposti lähestyttäviä ja ei kukaan ainakaan avoimesti tykännyt kyttyrää, että olin siellä.

Kotimatkalla kävin vielä Kierrätyskeskuksessa. Kummaltakaan kirppikseltä en löytänyt mitään kauheen ihmeellistä. Jotain pientä.

Kotona odotti sitten Lola, maailman kaikkeuden kaunein nukke ♥


En ole Lolalle sen koommin mitään tehnyt. Laitoin vaan isosiskonsa sängylle istumaan.Ollut tässä kaiken näköistä. Mulla muutenkin uuteen nukkeen "tutustuminen" vie aikaa.

En muista mitä perjantaina oli. Oon ainakin ommellut aika paljon, pitäis saada juttuja Joutomaalle ja sitten niihin Tracon myyjäisiin. Olen pukuakin alkanut jo työstämään. En todellakaan siis tee sitä itse. Lauantaina ompelin silleen, etä tunti töitä ja sit 30-45 min hupia. Tässä hupia.

Eikö ole hieno laukku sillä!! Ite tein. Koko asu on itse tehty, äiti virkkas hatun, minä koristelin. Olis ihanaa jos osais virkata ja neuloa.
Mitähän muuta. Ai nii...lauantaina C laitto tiskikoneen päälle, siitä tuli sitte lattialle jotain vettä. Alettiin tutkia asiaa, ja paljastukin, että meidän koko vitun keittiön lattia on kastunut. Revittiin muovimattoa pois, ja sen alla oli vettä kaukana tiskikoneestaki. Allaskaappi on ainakin lattian rajasta mätä, enkä osaa edes kuvitella miltä siellä lattia näyttää...löydettiin putkesta pieni reikä, en tiedä onko sen saakelin hiiren tekosia. Hiukan otti aivoon...onneks on kotivakuutus. Mutta niillä on ammattilaiset pitämässä huolta siitä, ettei ne joudu ikinä korvaamaan mitään...niin ainakin uskon. saa nähdä mitä käy meidän kesälomareissulle. Mulla on vähän rahaa säästössä sitä varten.
Aikani siinä sitä surkuteltuani, päätin, että nyt saa riittää. Mä en tälle voi mitään, ja ehkä me nyt vihdoin ja viimein saadaan keittiön lattia laatoitettua :) Mulla kun on ne laatat ollu jo jonkin aikaa...Mä olen ehkä maailman onnettomin saamaan tollasia isoja asioita aikaiseksi. Sen takia en yhtään tykkää lukea muiden remonteista. Kun ne aina muistuttaa siitä, minkä katastrofin keskellä me eletään ja ollaan eletty vuosia, tekemättä yhtään mitään. Mutta kun ne on niin massiivisia projekteja, maksaakin niin paljon ja mä ostan paljon mieluummin mun nukketaloon uudet tapetit ja jalkalistat.

Siihen tais lauantai mennä. Jossain me kyllä käytiin...missäköhän se oli? Vai käytiinköhän edes? Ihan sama. Ainakin olen siivonnut. Ai nii!! Mä kustomoin mun tyttöjä vähän lisää!

Vicky ja Nicky oli tosi helpot (kuvissa mallina Nicky) mutta Mimi ihan mahdoton. Se onnistu lopulta silmien irrottamisella ja yksien chippien uhraamisella.

Silmärispisen suojaus


Silmäliiman liotus


Liimapuikot chippeihin


Tyttöraasu pakastimeen


Ja lopulta chipit hus pois!


Tässä Vicky käy läpi samaa hommaa, mutt sillä on liimapuikkojen päässä Nickyn chipit. Ja lehmä tukemassa.


Ja tässä tytöt uusilla chipeillään :) Näillä nukeilahan on neljät eriväriset silmät.


Mimistä ei ole vielä kuvia. Täytyy vähän totutella siihen vielä. Ripset jouduin vaihtamaan pakosta...


Sunnuntaina heräsin super aikaisin ja aloin saman tien touhuumaan. Yhdeksään mennessä mulla oli n. 4,5 kg tomaattia porisemassa kattilassa, tiskivuori tiskattuna ja toinen koneellinen pyykkiä pesukoneessa :D

Joku oli nakertanut tomaatteja! joku, jolla on hiirenkaltaiset hampaat! samperi soikoon!

Päivällä lähettiin Porvooseen! Yks kaks yllättäen. Me oltiin hölmöjä ja otettiin koirat mukaan. Ne vähän pilas koko jutun, kun ne on niin hankalia. Tai Kenai on. Ja Ristokin välillä. Mihinkään ei päästy yhtäaikaa, kahville istahtamisesta puhumattakaan. Tai kokikselle. Minä menin nukkemuseoon ♥ Siellä oli tosi ihanaa!! Mulla on tosi paljon kuvia, joten laitan teille uteliaille linkin.

C osti sipsejä ja kahvia, mä ostin nukkekotitarvikkeita. Mulla ei taida olla niistä kuvaa koneella. Otin kyllä. Kaikkea ihanaa ja pientä.
Kotiin tultuamme tehtiin pizzaa ja katottiin superhuono elokuva, jossa oli Angelina Jolie ja Johnny Depp. Surkee.

Ja sitte nähtiin hiiri!!! Voihan helvetti! Ja sitte nähtiin toinen hiiri!!! voihan tupla helvetti. Nyt meillä on sitte kaksi hiirtä.
C laitto niille sitä ansaa, ja itse asiassa tais saada ne kiinnikkin. Mä en ihan muista mitä kaikkee se kaveri on illalla puuhastellut, kun olen itse ollut melko pökerryksissä aikaisesta heräämisestä ja paljosta touhuamisesta johtuen. Joka tapauksessa aamulla ne samperin hiiret oli karannut siitä ansasta! Mut nyt C on ilmeisesti saanut sen pienen uudelleen kiinni. Isommasta en tiedä. Se ei siis ollut mikään vauva. Ja nyt se muuttaa posi kotoa. Musta tuntuu tosi pahalle, että ne erotetaan, mut multa ei enää tässä kohtaa kysytty. Enkä mä halua ajatella sitä. Sen on nyt aika irtautua äidistään.

Mä illalla vielä jotain taas siivosin ja tein yhden tosi hauskan lehmäjutun. Sitte kun saan valmiiksi niin otan teillekin kuvan.

Madebyssä on aika hiljasta. Muistakaa tilata Pinkkikseltä, että saan keittiöön uuden lattian ennen talven pakkasia!! (hahahah!)

Tänään kävin labrassa, vihdoin ja viimein. Mua rupes naurattaa ihan kamalasti. Ja mä olin kuitenkin siinä helvetin ripustimessa t-paitasillani, eli ei olis pitänyt kauheesti olla nauramisen aihetta. Välillä inhottaa olla nainen.

Arvatkaa mitä!!! Vika viikko ennen lomaa!! Ihan pienen pieni ahdistus siitä, että saanko loman aikana tarpeeksi tehtyä rästiin jääneitä asioita. Mutta aion selättää sen ja NAUTTIA!

Nii, tapasin netissä amerikkalaisen naisen, joka vielä toistaiseksi asuu Helsingissä ja kerää Blythejä. Sillä on niitä sellaset reilut 50 kpl. Repikää siitä. Ollaan ainakin yrittämässä järjestää jotain tapaamista. Sitten vielä olen taas jälleen uuden ihmisen saanut innostumaan nukkekotipuuhastelusta :)

Ei kai mulla muuta. Mun täytyy nyt ainakin tehdä jotain muuta. Moi.

♥ Raisa