Hei vaan ihana rakas kesäloma

Mä nyt jaksan tästä vinkua, mutta ette usko kuin isosti mua ahdistaa huominen. Sanoinko jo siitä, etten todellakaan töiden tekemisestä harmistu, mutta työn laatu, tai sen sisältö (vai pitäiskö sanoa sisällöttömyys)! Oon miettinyt ja punninnut näitä juttuja nyt viimeset päivät taas ihan täyspäiväsesti. Ja olen nyt kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että olen liialti kiintynyt nykyiseen elämäntyyliini, jossa joskus pääsen matkustelemaan ja voin osetlla esim. nukkeja suht huoleti, etten voi siitä ihan helpolla luopua. Eli ei auta kuin purra hammasta ja jatkaa entiseen malliin. Ehkä jos Chris joskus saa työpaikan tai sen kirja julkastaa, niin sitte vois jotain muuta kokeilla. Mut ei nyt. Nyt vaan mukisematta mennään töihin. Piste.

Kirjaa taas työstänyt. Multa kun oli jotain jäänyt tekemättä ja sitte oli sitä hienosäätöö. Jätin tietenkin kaiken viime tinkaan, mutta niinhän se aina. Ommellut en ole nyt viikonloppuna juuri ollenkaan. Sinällään mulla on ne jutut nyt aika hyvässä kuosissa, mutta sitten olis Animalian tilaus, jota olen kyllä jo aloittanut, et sinäänsä sekin ihan ok. Mut haluaisin sen torstaiks valmiiksi, kun olen toimistolle menossa. No, eiköhän se onnistu.

Tänään aamupalan jälkeen melkein heti lähettiin polkee Vallilaan, Valtteriin kirppikselle. Mä en oli soikein halunnu mennä sinne, kun musta siellä on liikaa ihmisiä ja jotenkin väärän laisia ihmisiä. No, onneks C sai suostuteltua! Sillä löysin tän kesän parhaita kirppishelmiä! Ja niin halvalla!
Tässä! Keskellä olevan vasan äiteineen löysin tänään.


Näistä toi merihevosvarsa on tän päiväsiä ihanuuksia
 



Eikö aika ihanat löydöt!

Valtterista mentiin sitte johonkin sisäpihakirppikseen, mutta siellä oli vaan hipstereitä myymässä romppeitaan, mä en niistä lämpee. Nähtiin Blythe-kuningatar Ruth, mutta sillä oli kiire. Meidän oli tarkoitus mennä yhden päivän olemassa olevaan ravintolaan syömään täytettyjä pitaleipiä, mutta oltiin etuajassa, joten lähettiin kotiin.

Kotona en ole oikeen ihmeemmin saanut mitään aikaseks, melkolailla paljon eri projekteja aloittanut, mutten mitään loppuun asti saanut, kun koko ajan jostain sinkoilee toinen toistaan parempia ideoita ja on ehkä vähän vaikee keskittyä. Nukeista taas haaveillut. se on kivaa, kun sitä voi tehdä Pimpulan kanssa yhdessä.

Mutta yhden isomman ja oikein hauskan projektin sain hyvin käyntiin, nimittäin Yukarin (tulossa oleva hybridinukke, sillä on siis kasvot ja tukka eriparia. Älkää kysykö miks, mutta ihmiset tekee sitä.) asunnon. Yukarista tulee kustomoinnin jälkeen oikein inhottava ja ilkeä tyttö, joka kiusaa pienempiään jne. Tässä kuva siitä, mitä olen toistaiseksi saanut aikaiseksi.


Mä meen nyt itkemään itseni uneen. En oikeesti, mut melkein. Ketuttaa kuitenkin. 

Heipp.
r