kipeenä

poljin keskustasta (ihan sieltä Eirasta tyhmän Ruoholahti koukkauksen kautta) kotiin tietämättä että olin oikeasti kipeenä. Oli kaikin puolin kamala olo, väsytti, kylmäs ja eto. Oli ihan kamala pyöräilymatka. Tai mikskä sitä kutsuis. Joka tapauksessa sain viisumianomukseni vihdoin ja viimein eteenpäin, jouduin maksamaan ylim. vaikka olin alunperin oikein hyvissä ajoin liikkeellä. Mutta siinä kävi just niin kuin mulla aina...asian loppuun vieminen ikäänkuin unohtu. Hain myös Candyn kotiin. Mä laitan siitä kuvia sitten kun olen niitä ensiks ottanut. Nyt vaan vein sen yläkertaan ja jätin tutustumaan muihin kaikessa rauhassa. Sekin oli käytetty, joten ihan hirveen isoa syntiä en tehnyt. Mutta kyllä multa on mopo karannut ihan totaalisesti käsistä. Ei mitään tolkkua. Mutta onneks nainen jolta sen osti sano, et sillä oli aluks ihan sama juttu nukkejen kanssa. Ja oikeesti ei mulla ikinä ole ollut mitään tolkkua mun jutuissa jos mä oon oikein kovin innostunut. Ajatellaan sitä vaikka sellasena herttasena asiana, jooko?
Ai nii, töissä ei ollut ihan niin hirveetä kuin olin etukäteen ajatellut. jee.

Kotona oli puolikuollut, joten lojuin sohvalla ja katoin elokuvan. En siis tehnyt yhtään mitään. Lämpöä kyllä nostatin, mutta nyt se taitaa olla laskusuunnassa, on taas vähän parempi olo.

Ei ole valokuvia, pahoitteluni. Moi vaan. Pysytään terveinä. heippa. r