Hilirimpisis!

Heissulivei!

Huh huh! Jopa oli viikonloppu! Ihan huikeet myyjäiset takana! Reippaana tyttönä istuin molempina päivinä loppuun asti iloisena pinkin Pinkkiksen pöydän takana. Perjantaina olin mennyt puolen yön jälkeen nukkumaan, kun leipien leipomisessa ja viirien ompelussa (eikä kummatkaan edes menneet hyvin kaupaksi, elivistä myin puolet ja viireistä 1/3) meni niin pitkään. Kaikki leivät ei edes mahtuneet yhdellä kertaa uuniin ja kaikki meinas levitä käsiin ja taikinaa oli joka puolella ja se oli ihan kamalaa. Jouduin laittamaan herätyksen vähän vaille kahdeksi, jotta leivät eivät palaisi. Heräsin kuitenkin joskus yhden jälkeen, joten sammutin vaan uunin ja jatkoin heräilyä. Yllättävän pitkältä saa lyhyenkin yön tuntumaan, kun heräilee tarpeeksi usein...

Chris tuli aamupäiväksi mun mukaan, jotta pääsisin itsekin kiertelemään ja sekin näkis mitä on tarjolla. Yhteisvoimin saatiin pöytä pystyyn ja kaikki paikoilleen juuri ajallaan. Asiakkaita alkoi pikkuhiljaa hipsiä sisään, ja virta oli melko lailla tasainen aina johonkin klo viiteen saakka. Sitte hiljeni, mutta kahdeksaan!! asti oli jaksettava. Viimeisen kolmen tunnin aikana myin n. kymmmenellä eurolla :) Mun viereinen pöytä ei sitäkään. Mutta klo 11-17 välillä myin sen verran hyvin, että sen avulla jaksoi. Ja sit se millasta palautetta sain sekä kirjoista että Pinkkis -aarteista ♥  Kur rur! Oikeesti, ihan mielettömän hienoa! Olisinpa kirjoittanut niitä ylös, niin voisin mehustella vielä vähän enemmän. Nyt muistan vaan sen ihanan tunteen, joka niistä tuli, mutten sitä mitä sanottiin.
Tämä oli siis Pinkkiksen eka kerta myymässä ko. markkinoilla, etukäteen vähän jännitti, että miten noinkin kulutuskriittinen asiakaskunta ottaa näinkin pinkin hörhön vastaan - hyvin otti, eikä asiakkaat niin kovin "hippejä" sitten olleetkaan. Rouva Kettusella on vähän vielä työstettävää noissa omissa ennakkoluuloissaan... Asiakkaiden puolesta (itsekin olin siellä välillä asiakkaana, joten siis omastakin puolestani) mua harmitti, että oli kuitenkin aika vähän myynti - ja järjestöpöytiä. Missä oli Vegetukku? Heluna Fashion? Asoka? Uppveg? Olisin toivonut voivani asioida myös heidän pöydillään.
Koiraryhmiä oli hyvin edustettuna, vaikkei siellä kahta "minun" ryhmääni ollutkaan, eli Animalian Koiraryhmää ja Viipurin Koiria. Voisin sanoa, että suomessa on paljon koiraryhmiä :) Ehkä jopa silleen liikaa, että mulla meni vähän pää pyörälle, et kuka on kuka ja miten te erootte tosta viereisestä pöydästä. Ei siinä, varmasti jokaikiselle ryhmälle on tarvetta ja lisääkin saisi olla, mut ehkä jos olis joku mmm...kattojärjestö?, jonka alla kaikki olis ja silleen...? Faunakin mua ihmetytti, mutta siis vaan silleen uteliaisuutta, ei ollenkaan hyökkäävästi. Vähän siis sitä, et miten ne eroo muista. Kyllä mä sitä kysyinkin, mutten saanut oikein täydentävää vastausta. Lehden otin kuitenkin mukaani, josta sitte voin ajan kanssa lukea vähän Faunan taustaa.

Liityin vihdoin ja viimein Vegaaniliittoon! Ihanaa, kun se onnistui niin vaivattomasti, ilman mitään nettikirjautumisia jne. Siellä vaan paikan päällä raha vaihtoi omistajaa ja minusta tuli jäsen :)

Tutustuin myös uusiin järjestöihin, nyt en muista nimeä, mut Venäläisiä lapsia ne auttoi, Pelastetaan Lapset tms. En tiennyt, että sellasiakin järjestöjä on. Aika kauheeta. Ihmiset hylkää lapsiaan. Suurin osa hylätyistä oli vammaisia. Rikkinäisiä. Niitä viedään sitten sairaalaan vuodeosastolle, pidetään siellä, ilman virikkeitä, ilman seuraa, sängyissä, likaisissa vaipoissa. Todella ahdistavaa. Että tälläisessä maailmassa me elämme. Sen voitte vaan kuvitella, että miten ihmiset jotka pystyy hylkäämään lapsensa tolla lailla ja yhteiskunta joka antaa asian tapahtua, miten ne kohtelee eläimiään... Mä palaan tähän järjestöön joskus myöhemmin vielä. Ehkä omatkin lapset haluaisivat luopua yhdestä lahjasta näiden lasten hyväksi?

Toinen mielenkiintoinen ja iloisempi järjestö (ai niin, kummasti ahdistusta lievittää se, kun pääsee auttamaan, liittyy järjestöihin, tekee lahjoituksia, ryhtyy kasvissyöjäksi jne) oli Eläinsuojelujärjestöjen Kummit Ry. Eli ne auttaa pieniä järjestöjä järjestämään erilaisia tempauksia ja muuta, missä ne nyt tarvitseekaan apua. Mun mielestä ihana idea! Mä toivon mukaan muistan tästäkin kirjoittaa myöhemmin.

Lauantaina en itse shoppaillut niin paljoa, sunnuntaina sitäkin enemmän. En kuitenkaan ihan miinukselle jäänyt :) Ostin Romanian koirien "Pelastetaan Koirat" t-paidan, Susiryhmän "Oikeus olla susi" t-paidan (tämä tultiin täsmäiskuna kauppaamaan mun omalle pöydälle, kun oli sopivasti pinkki - sekin tuntui kivalle, että joku vaaleanpunaista nähdessään ajattelee minua :) ja aikas paljon lahjoja. Ja herkkuja.

Lauanatai-iltana kävelin metrolle yhden myyjän kanssa, juttelin sen kanssa ihan niin kuin normaalit ihmiset toisilleen juttelee, en lähtenyt karkuun tms. raisamaisen ujoa ja hölmöä.

Kotona taisin olla superväsynyt, ainakin olin sitä myyjäisten pari vikaa tuntia, tuntui että piilarit olis syöpynyt silmiin enkä voinut oikein tosissani silmiä hieroa, kun oli kerta kaiken maailman meikkiä naamassa. Meikistä tuli mieleen hassu juttu. Pinkkiksellähän on kaksi eri kokoista meikkipussia myynnissä, iso ja pieni. Joskus jollekin asiakkaalle esittelin "isoa" meikkipussia, johon hän hörähti, eihän toi ole iso, siihen tyyliin, ettei hänen meikkinsä ainakaan sinne mahtuisi. Lauantaina taas kävi asiakas (terveisiä Mirrille!) joka kummasteli meikkipussin suurta kokoa ja tuumas, että ehkä jos olis lähdössä johonkin piedemmäksi aikaa ja tarvitsisi mukaan shampoon jne. Näin on suuruus ja pienuus katsojan silmissä :) Anyways, en varmaankaan lauantai-iltana tehnyt mitään. Söin keittoa, jonka C oli kiltisti tehnyt.

Sunnuntaina mentiin yhdessä Pinjan kanssa. Olin P:n lahjonut seuraneidiksi. Mentiin myöhässä, mut se ei jotenkaan hermostuttanut mua laisinkaan. Pinja sai urakastaan Onnelin pupupehmon. P:lla oli jo koirapehmo samaiselta Onnelilta. Tykkäs kovasti. Niin minäkin. Myynnit jäi noin puoleen ekasta päivästä, mutta ei haitannut. Oli oikein hauskaa ja edelleen Pinkkiksestä tykättiin :) Kimalle-eläimet meni hyvin kaupaksi :)

Maanatai mulla oli onneks vapaa, sillä olin puolikuollut. Nukuin kauheesti ja menin vielä ajoissa nukkumaan ja nukuin melkein kellon ympäri. Katsoin elokuvia ja silitin tukikankaita yhteen tilaukseen, johon asiakas itse toimitti kankaat. Hauskaa tehdä välillä muista kuin omista kankaista! Ruoaksi hain thaimaalaista. Eilen olikin sitten normaalimpi vapaapäivä, kun en ollut enää niin väsynyt. siltikin katsottiin elokuvia (Rango ja Majava), mutta samalla kimallutin lisää eläimiä. Ruoaksi tein oikein hyvää sienimuhennosta. Olen hullaantunut kookokseen. Tai aina siitä tykännyt, mutta nyt rohjennut käyttää sitä monipuolisemmin. Sienet ja sipulin paistoin kookosrasvassa. Ei mikän ekoteko, vaikka olikin luomua. En oikein tiedä sen terveellisyydestäkään, kun on kuitenkin 100% kovaa rasvaa. Sielun silmin näen jo, miten se jähmettyy suonien seinämiin...Mutta on se vaan niin perkeleen hyvää!!
Aina välillä keitetään mannapuuro osittain kookosmaitoon, niin että 4 dl on kookosmölöä (luomu) ja 6 dl tavallista (kauraa tai soijaa). Tulee kyllä niin hyvää mannapuuroa että!

Eilen sain taas ommeltua, etin vielä yhden hevos -aiheisen viirin, ja joitakin pussukoita valmiiksi asti. Sekä aloitin vinon pinon kolikkokukkaroita. Mulla on tosi paljon valmiiksi leikattuja pussukoita, siis kankaita, jotka on valmiiksi leikattu kaavojen mukaan, ja olen niistä siis tehnyt viimeaikaiset pussukkani, nyt alkaa vähän ne kasat jo hiipumaan, mikä tarkoittaa sitä, että kohta pääsen sukeltamaan kangaskaappiini! Eli siis niinku käsiksi "uusiin" kankaisiin (jotka ovat kyllä aika päivää sitten ostettuja, ja osittain jo aiemminkin käytettyjä, mutta jollain tapaa taas tuoreita - niinkuin lapsiltakin välillä kannattaa ottaa joitakin leluja pois ja sitten antaa ne takaisin vaikka puolen vuoden kuluttua, niin ne tuntuu uusilta ja niillä jaksaa taas ihan uudella tavalla leikkiä!)

Pinja jaksoi hyvin koko päivän siellä olla mun kanssa. Meillä meni välillä ihan pelleilyksi koko touhu. Mutta oli hauskaa ja sain Pinjaakin vähän infottua Reilusta Kaupasta jne. :D

Otin kuvia, vähän. Mutta en sitte illalla kun olis ollut aikaa kuvien koneelle lataamiseen löytänytkään sitä tyhmää piuhaa :( Löysin sen aamulla kun etsin mun irtohihoja, joita en löytänyt :(

Vähän yritin päivittää mun kalenteria, kun alkaa taas tulemaan ikäviä päällekäisbuukkauksia (Pinjalla musikaali ja baletti samalle päivälle, toinen mummon ja toinen mummo-puolen kanssa -oops!). Kamalasti kaikkea näin joulun alla! Vois vaikka pienen ahdistuksen tästä vielä kehittää. Ei nyt kyllä kerkiäs mitään sellasta. Joten antaa olla.

Tajusin eilen, kun pidin Hyrrää sylissä, etten ole leikannut niiden kynsiä sitten kesän! Yikes! En siltikään niitä vielä leikannut. Oli jo liian pimeetä tai jotain. Se on kyllä kans sellanen operaatio, toista on pirun vaikea saada kiinni ja toinen rimpuilee ja meinaa purra.

Ei muuta. Voikaa hyvin! Nähdään viikonloppuna Ofeliassa!

♥ Raisa