Hitto. Mun puhelin meni sitten hajoamaan siinä tyhmässä sateessa eilen. Siinä alkoi kyllä kieltämättä akku olemaan melko heikossa hapessa, moni minulle soittava onkin saattanut huomata, ettei "puhelimeen juuri nyt saada yhteyttä"...mä olisin voinut kyllä hyvinkin odottaa ennen uuden puhelimen hankkimista, ties vaikka se vanha (joka oli siis ensiks mun veljellä, sitten hänen avovaimollaa ja lopulta mulla) olis herännyt henkiin. Mutta ei, mies halusi että minulle ostetaan uusi puhelin. Antoi jopa 50 euroa siihen. Joten me lähdettiin Jumboon. (koirat jäi kotiin, kääk!)
Ensiks mentiin syömään, kun oli kerta kamala nälkä. kokeiltiin uutta? Hanko -ravintolaa, joka on siis japanilaista ruokaa tarjoava mesta. Ei kai niillä oikein muuta tainnut kyllä olla kuin erilaisia susheja. Ehkä joku levä lautanen?
Niillä oli aika kuumottava se sijainti, kun en pöydät tulee ihan siihen keskelle sitä käytävää, mut oli tiistai-ilta eikä siellä ollut paljoa asiakkaita, niin ei se haitannut. Eikä mua kyllä muutenkaan haittaa syödä "näkösällä". Mähän olen valmis jakamaan itsestäni kaiken, aina kierukkaa ja pikkareiden kuivattulua myöten ;) Olen muuten vastannut kaikkiin viimeaikaisiin kommentteihin, käykää katsomassa omanne, jos teillä vastaamattomia kommentteja :)
Joop, takaisin Hankoon. Sijainnista huolimatta sympaattinen paikka, tai joku siinä tekee hankalaksi tämän ei niin positiivisen palautteen antamisen. Ruoka oli hyvää ja kallista. Avocado, joka on ehdoton suosikkini, ei ollut ihan kypsää :( Viimeisessä nigirissäni oli hius. Eikä se ollut vaaleanpunainen :( No, onneksi se oli se viimeinen pala.
Ruokaa odottaessa kävin Akateemisesta hakemassa tuhottoman kalliit kierrätyspaperista tehdyt pienet vihot Chrisille lahjaksi. Ja sitten kekkasin ostaa äidille virkkauskirjan, jotta se vois virkata mulle kaikkia Twinkie Chanin herkkuja :)
Eläinkaupasta pupuille ruokaa. Piip -kaupasta Pinjalle piiiiip joululahjaksi, puoliksi minulta, puoliksi C:ltä. Luontaistuotekaupasta oluthiivahiutaleita. Ja lopulta ruokakaupasta ostamaan sitä hiton puhelinta. Olin tosi nyreissäni siitä. Ei yhtään tehnyt mieli laittaa rahaa puhelimeen. yök. Siellä oli kyllä kaksi hauskaa mallia, sellasia senioripuhelimia, joissa ei ollut mitään ylimääräistä, ja näppäimetkin oli isot ja selkeet. Mut en saanut ostaa niitä, ja oli ne kyllä aika kalliitakin. Pähkäilin ja pähkäilin. Jollain toisella merkillä oli kivan värisiä edukkaita puhelimia, mutta en mä sellasta "vääränmerkkistä" viitsinyt hankkia, olis ollut ihan kamala opiskelu kaikessa uudessa. Ihan niin kuin kameroissakin. En varmaan Canonista pääse koskaan eroon. Enkä haluakkaan. Toivottavasti mun nykyinen kamera ei koskaan jätä minua.
Mun uus puhelin on nätti, oikein soma. Valkoista ja pinkkiä. Mutta mä en ossa käyttää sitä!! Osaan vastata, laittaa herätyksen ja lukea tekstiviestit. En saa valikkoa alaspäin, en osaa soittaa tai lähettää viestejä, vaihtaa soittoääntä, taustakuvista ja muista puhumattakaan. Todella tyhmä olo. Ärsyttävää.
Illalla sotkin ja yritin siivota sit jotain. En saanut mitään aikaiseksi. Kenai ei ollut muuten tehnyt mitään! Taas pari päivää mennyt hyvin! Mulla on muuten vieläkin osa halloween koristeista pakkaamatta! Ällöä. Mutta kun Kenai söi isoimman pakkauslaatikon eikä mulla ollut muita blah blah blaah...viikonloppuna sitte! Ja joulukoristeet esille!
Onnistuin virittämään herätyskellon puhelimeen. Soittoääntä en osannut kyllä vaihtaa, mut herätys oli tärkein. Menin oikein onnistueesti Jakomäkeen hammaslääkäriin. Mun normipaikka Malmi on jossain remontissa, ollut jo pitkään. Mut osasin mennä oikein tyylikkäästi sinne ja totesin käyneeni siellä aiemmininkin, jossain siellä lähistöllä oli kirpputosi josta ostin barbien kokoisen nuken suihkukaapin, ennen kuin mulla oli yhtäkään blytheä :) Tiesin kuitenkin ostaa varastoon :) Koska oon niin viksu.
Pääsin hammaslääkäristä poski turtana töihinkin oikein mallikkaasti, vaikka oli vaihtokin. Bussissa tunsin itseni tosi "keskivertoihmiseksi" silleen hyvällä tapaa. Sellainen, joka asettuu mukavasti koloonsa, eikä kokoaikaa tappele vastaan joka ikisestä asiasta. Eli oli kovin epäraisamainen olo. Hitto, näin postissa naisen ostamassa joulukorttia. Jotenkin sekin oli mun mielestä niin hienoa. Ihan pikkasen leikittelin ajatuksella, että olisin ollut se nainen, menisin sieltä sitten kauppaan ja ostaisin harlekiini -kirjan! Ja ehkä vielä reginankin! (onko vielä Reginaa?) Jotenkin ihan huippua. Ehkä kävisin hydrobikissa, tai pilateksessa ja sit menisin kotiin, söisin jotain kanasalaattia tms. aukaisisin telkkarin ja olisin ihan tosi tavallinen enkä ajattelis kaikkia kummallisia juttuja, kuten esim. tälläsiä.
Tänään skräppäämään! Vaikkei mua oikeesti kyllä skräpätä nyt laisinkaan, mutta se seura ja ne askartelukaupan ihanuudet! Mulla on syntisesti rahaa mukana, että voin ostaa Pinkkikselle kaikkea sellaista, mitä Pinkkis tarvitsee.
Heissulivei! Yks rekisteröitynyt lukija lähtenyt :(
♥ Raisa
Se yks en ollut minä! :D
VastaaPoista