Kuumaa vettä!!!!!!!!!!

Wohoo! Meillä oli aamulla kaksi putkimiestä, toinen tais olla Australiasta saakka ;) Otsikosta voitte jo päätellä kuinka kävi! Mä en ole itse sitä vielä kokenut, joten pieni epäilys on...tai ainakaan tätä hauskuutta ei kauaa kestä. Joka tapauksessa tänä iltana saan patistaa lapset lämpimään suihkuun - luksusta! Mä olen kerran aikaisemminkin elänyt vähän alkeellisissa oloissa, silloin se oli kyllä paljon nykyistä vielä alkeellisempaa. Muistan tehneeni silloin Hesarin "eko"testin ja vastaus oli vähän epäilevä, että voiko joku oikeasti elää noin vihreästi, taisit huijata...en huijannut! Mutta silloin ei ollut kuin karvaisia lapsia. Asuin vanhan omakotitalon yläkerrassa, ilman juoksevaa vettä, puulämmityksellä, puuliedellä (kunnes se alko savuttamaan niin, etten pystynyt sitten syömään sisällä - sain vanhemmilta lopulta sähköisen keittolevyn) - oi niitä aikoja.

Eilen oli ne pikkujoulut. Tuli vähän kiire, sillä jäin jumiin piparipurkkiin! Oikeesti niin hyviä pipareita, ettei huvita omia leipoa ollenkaan. Tylsää, että ne on pakattu muovipurkkiin ja tulevat ruotsista, mutta ihanaa, että ovat vegaanisia ja silti "mainstream" ja ihan huippuhyviä. Jos oikein muistan niin nimeltään Hjärtans. Ainakin Cittarista saa. Suosittelen!

Voi pojat, sain sähköpostilla kuulumisia mun kummikoirasta ♥ Mä niiiiin haluaisin adoptoida sen. Mutta ihan täysi mahdottomuus. Se on kummikoirana ennenkaikkea arkuuden vuoksi ja meidän koti ei missään tapauksessa olis oikea paikka rauhaa ja kärsivällisyyttä kaipaavalle koiralle, sillä me ollaan kaikki aivan liian tärähtäneitä sellaiseen. Mutta ajatuksella on kiva leikkiä...

Ai niin, pikkarit! Katsottiin kun lapset lauloi ja tanssi, ne oli ihania. Tarkkailin Pinzaa, se on melko iso tyttö jo. Jotenkin vähän semmonen kaihomielinen (??) olo tuli...se on vielä niin pieni ja kuitenkin yrittää olla itseään isompi (ihan niin kuin äitinsä, vaan nurinniskoin, äiti yrittää olla itseään pienempi ja leikkii nukeilla ja toivoo Barbien kissaa joululahjaksi - Chris on sanonut epäonnistuneensa sen kissan huudoissa Ebayllä, se voi tietenkin tarkoittaa sitä, että se on onnistunut sen saamaan, mutta yrittää peitelleä sitä, että olis sitten yllätys. Toisaalta C ei yleensä juksaa tollasissa (se ei osaa yllättää mua). Tänään kuitenkin sanoi, että on onnistunut hankkimaan minulle joululahjan, mutta pelkää ettei se tule ajoissa. Eli se on ihan varmasti se kissa! C kuitenkin sanoi, ettei tykkää että alan keräämään Barbien tavaroita. Mä sanoin, etten kerää barbien tavaroita, vaan lapsuuttani takaisin. Johon C väitti, etten ole sieltä koskaan poistunutkaan, siis lapsuudesta. Mulle eilen iski lahjakuume tai vastaavaa, meinasin ehdottaa,e ttä oltais avattu yhdet paketit. Chris mankuu sitä koko ajan. Mulle on yksi erittäin mielenkiintoinen paketti, joka myöskin vois olla se kissa (montakohan mä olen niitä saamassa!). Mut sitten olin aikuinen ja mietin kuinka se oma malttamattomuus harmittaa jälkikäteen.

Joo, pikkareissa esitysten jälkeen syötiin, oltiin lasten kanssa yhteistuumin tehty Risto II papudippiä ja sit tuotiin tortilla chipsejä. Siellä oli myös muutamaa muuta vegaanista juttua, joten kyllä niillä nälkä lähti. Tiesittekö muuten, että sipsipussi on taas kasvanut!!! ISOIN pussi painaa nyt 500 grammaa, eli -piip- puoli kiloa!! Ja me syötiin viikonloppuna sellanen, ilman että olisin huomannut kyseessä olleen yhtään normaalia isompi satsi. Sairasta. Just tollasesta ihmiset lihoo.

Syöminkien jälkeen oli se niin ihana lahjojen jako hetki...en tiedä kumpi oli tärkeämpää, se, että sai mieluisan lahjan, vai se, että sun tuomasta lahjasta tykättiin...Pinja vaihto oman lahjansa mieluisampaan ja hänen tuomastaan lahjasta tykättiin kovasti (kai nyt, kun sillä on tälläinen äiti!). Eli kaikki hyvin. Oikeesti mä muistan vielä ala-asteelta sen, kun mä vein (aikuisethan ne lahjat aina hankkii, eli äitin vika!) lahjaksi sellasen lokerikon ja yks mun kaveri sai sen ja oli ihan nyreissään moisesta paskasta lahjasta. Mä olin niin häpeissäni siitä, etten kehdannut kertoa sen olleen minulta. Miks aina tollaset asiat jää mieleen??

Chris epäilee, että mun kamerassa on vikaa. Mä ite väitän, että se vika on irrotettavasssa salamassa, tai sen pattereissa, kuitenkaan mun ei tee mieli kuvata, kun kuvista tulee ihan huonoja ja ennen kaikkea, mä en halua tietää, että mun samperin hieno kamerani, jonka ei pitäis hajota!, olis rikki. Mulla on kaksi Canonin taskukameraa hajonnut joten ostin järkkärin, ettei sekin hajoais heti...vi***taa. Joten ei taaskaan kuvia. Ehkä mä kuitenkin ostan uudet patterit siihen salamaan?

Mun on pitänyt kysyä, et josko joku haluais jakaa mitä teidän lahjatoivelistalla on. Tollaset asiat on niin mielenkiintoisia! Kertokaa!

Ette halua tietää mitä söin tänään. Tai ainakaan mä en halua kertoa :)