Eilen kovalla kiireellä töistä kotiin, kotona puhdas paita päälle ja kameran kera koululle katsomaan, kun kaunis ihana Pinjattareni tanssii.
Tanssit oli tällä kertaa ruokasalissa, missä on vielä vähemmän tilaa kuin juhlasalissa. Tuolla koululla on kyllä joka ikisessä juhlassa ärsyttänyt se tilan puute. Pöh ja pah!
No, Pinja oli ihan älyttömän ihanan näköinen! Syötävän suloinen hiukset kauniisti nostettuna ylös ja himpunverran punk-henkisessä juhlamekossaan. Tanssi sulokkaasti eikä jännittänyt partneriaan. Osalla oli tosi hankalaa pitää vastakkaista sukupuolta olevan tanssipartnerinsa kädestä kiinni. Voi noita pieniä.
Mun kamera temppuili oikein olan takaa, välillä salama toimi, välillä ei. Välillä kuvat oli vihreitä, välillä ihan tummia. Rasittavaa.
No, ihanaa oli ja mua melkein alkoi itkettämään, kun Pinza oli niin ihana ♥
Sieltä kiireellä sit kotiin, napattiin koirat ja auto ja lähettiin jäkeen hakemaan renkaita. Vietiin samalla kartonkikierrätys -jutut, kun niitä oli kertynyt auto täyteen. Eikä mulla vieläkään ole tehtynä sitä viittaa! Tänään keksin kyllä kampauksen sille maailmanpelastajalle!
Löydettiin renkaat (toivottavasti otettiin oikeet!) ja kotimatkalla haettiin Hesestä falafel -ateria (hamppiksesta saa vegaanisen jättämällä molemmat kastikkeet pois). Ruokailun jälkeen olikin kiire Tehtaalle, sillä myyjäiset lähestyy hirvittävää vauhtia! Yikes!
C jäi leipomaan niiden tämänpäiväisiin Itsenäisyysjuhliin jotain herkkua. Mä en kerinnyt muuta kuin silittämään viirinauhojen viirien samavarat! Tarkoitus oli myös ommella ne, mut kello oli taas yli kaikkien järkevien rajojen, joten ei auttanut muu kuin mennä taas sänkyyn ihmettelemään miksi olen näin ylikierroksilla. Mua on huimannut viime aikoina taas aika paljon, ei mitään vakavaa, mut kuiteskin. Ja sit eilen tapahtu jotain oikeesti aika kuumottavaa. Siellä tansseissa halusin jälkeenpäin ottaa kuvan Pinjasta ja sen parhaasta kaverista, neiti A:sta. Mä sanoin Pinjalle, et odota, mä haluun ottaa kuvan susta ja ...ja sit mulla löi ihan totaalisen tyhjää mikä Pinjan parhaan kaverin nimi on, joka seisoi siinä vieressä ja jonka todellakin tunnen. Ei edes ollut silleen, et olisin muistanut vähän sinne päin, mulla oli oikeasti neiti A:n nimen kokoinen aukko siinä kohtaa. Ja sit mä jouduin vaan nyökkäämään A:ta kohden ja sanomaan: tosta. Sit Pinja sanoi sen nimen ja kyllä se sitten tutulta kuulosti. Mä jouduin nolona selittämään A:lle unohtaneeni sen nimen...huolestuttavaa.
Chris tuli leipomusten välissä auttamaan mua niiden kimalle-eläinten kanssa. Se poras reikiä ja ruuvas silmukkaruuvit, minä silitin, laitoin kaksi Madeby -tilausta valmiiksi (joulu on ihanasti piristänyt kauppaa, ja asiakkaat todella tuntuu tykkäävän Pinkkiksen uusista hienoista koruista, erityisesti näistä :) ja tein sormuksia.
Muksut tulee tänään kotiin ♥ On ihan hassua, kun ne on nyt olleet pitkiä pätkiä kotona ja sit pitkiä pätkiä poissa. Silleen niiden isäkin haluaisi, että lapset olis viikon sillä ja viikon kotona. Kamalaa. JA sit se vielä kehtas myöntää, että haluaa tämän järjestelyn rahan takia. Ettei sen tarvitse maksaa mulle elatusmaksuja. Lapsista viis...
Mä olen taas yksin toimistolla. Toinen, joille töitä teen on jossain kaukana tapaamassa isoja kohoja ja toinen lähti tossa puolen päivän aikoihin kotiin. No, johan se kerkes olemaan täällä 2-3 tuntia...että näin meillä. Mulla on oikeesti tuli hännän alla kaikkien kotijuttujen kanssa mutta täällä mun on kökittävä ainakin kolmeen asti ja oltava sitten joskus myöhemmin vastaavasti pidempään. Vali vali.
Mä löysin sen usb-piuhan, laitan ehkä joskus jotain uusia kuviakin...
Ja sit vielä viime hetken muistutus! Kaikki joukolla huomenna Eettisille Joulumarkkinoille ostamaan ne parhaimmat lahjat niille kaikista parhaimmille tyypeille!!!
Tänään pitäis leipoa, ommella, pakata, tehdä koruja ja multa loppuu aika kesken! Tulette sitten ostoksille, ettei kaikki mun hienot juttuni mene hukkaan!! Voi ei! Mun pöytäliinakaan ei ole vielä valmis!
Moi. Ai nii, joo, en ole maanantaina töissä. Ehkä mä silloin huilailen. Tai alan valmistautumaan Ofelia Markettiin...Eikä, mä olen lupautunut leipomaan silloin...no just joo.
Moi2
♥ Raisa
Ihanaa viikonloppua!! Nordea palkinnut joitain parhaimmista asiakkaistaan tuplaamalla näiden veronpalautuksen! en ole vielä tarkistanut olenko yksi näsitä onnekkaista :)
Kiitoksena, että jaksoitte lukea loppuun kuva Ristosta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti