Koeviikko alkanut, kemian koe takana päin. Edessä vielä bilsan koe huomenna, johon luen kuumeisesti tämän ja huomisen (sillä aivan kaikki lukeminen, myös vessa-, ruoka- ja sänky-, mennyt kemian parissa). Muita kokeita äikkä ja enkku, joihin en kovinkaan montaa hetkeä uhraa. Ne joko osaa tai sit ei. Eikä niillä ole väliä.
Kemian koe oli jossain Vantaan Ikean lähistöllä. Menin sinne pyörällä ja löysinkinkin ihan mukavan reitin polkea. Paikan päällä opiskelin vielä melkein tunnin, itse kokeessa osasin ihan ok, mutta turhan monta väärääkin vastausta tiedän antaneeni. Paska. Harmittaa. Kaiken tämän lukemisen jälkeen opettaja olis kyllä voinut kysyä enemmän niitä asioita joita olisin osannut paremmin. Illalla aloitin bilsan kertaamisen. En päässyt kovinkaan pitkälle, alko väsyttämään.
Eilen, siinä vaiheessa kun kemian kertaaminen alkoi tulemaan jo ihohuokosista läpi oli aika katsoa uusimmat Dexterin ja The Walking Deadin jaksot. Ja illalla Homeland. Että sellaista.
Olen myös tehnyt myyjäisiä varten roskakynttilöitä. Niistä tuli hienoja, ja niitä on paljon. On kivaa, että Pinkkiksellä on tällä kertaa jouluisiakin juttuja myynnissä. Mitähän sitä vielä keksis? No, kunhan lukeminen on ohi niin sitten täytyy kyllä keskittyä ompelemiseen. Kolikkokukkaroita tarvitaan vielä ainakin 20 kpl. Joo. Pitäis mennä lukemaan.
Eilen kävin työkkärissä, kun oli pakko. Niin turhaa, mutta minkäs teet. Kävin sitten vielä ihmettelemässä, kun ei ole päätöstä vieläkään tullut, vaikka kuukausi jo mennyt ja kuukauden sisään sen olis pitänyt tulla. Ei ne osannut siellä mitään sanoa, siihenkään että millä mun pitäis perheeni elättää, kun ei rahaa ole tullut kahteen kuukauteen. Voi voi, mitäs jäit työttömäksi. Ottaisit itseäsi niskasta kiinni ja menisit töihin, luuseri. Niinpä. No, illalla oli päätös tullut. Yritystäni ei lasketa päätoimiseksi. Ihanko tosi? Olen ollut ansiotyössä 9 vuotta, ja se tasan tarkkaa näkyy niiden papereissa, tulos siitä ja tieto verottajalta siitä, että Pinkkis on toistaiseksi tuottanut enemmän tappiota kuin voittoa. Tai ei ehkä ihan, mutta melkein. Mutta ei, tätäkin asiaa pitää vitkutella mahd. pitkään. No, ihan sama. Nyt sitten odotan ehkä vielä kolem viikkoa, että kassa alkaa maksamaan jotain. Kenties pidempään, sillä niiden täytyy pyytää multa myyntivoittolaskelmaa. Viime vuodelta mulla taitaa sellainen olla, toivottavasti se on niille kelvollinen. Ihan naurettavaa. Oksettaa koko touhu. No, onneks veronpalautukset tulee pian. Aika nopeasti ne kyllä kans hupenee, kun on velkaa kertynyt. (oravat taas nahistelee lintujen ruoasta. Ne on taas syöneet ton melkein tyhjäksi, eikä mulla ole rahaa ostaa edes linnunruokaa. Puhelinlaskun maksamisestakin puuttuu 7 euroa.)
Eipä mulla mitään. Välillä mietin, että tai siis yritän pitää blogini Pinkkismäisen pirteänä ja iloisena, sellaisia blogeja itsekin luen mieluiten, kait. Niin, siis kuka jotain märehtimistä jaksaa lukea. (retorinen kysymys, ei tarvitse vastata.) Mä haluaisin postata iloisia ja pilkullisia askartelujuttuja, mut sit tulee näitä todella ärsyttäviä ja aivan liian usein rahaan liittyviä juttuja, ja postauksista tuleekin kaikkea muuta kuin pilkullisia, enemmänkin tahraisia ja nuhjaantuneita. Pitäis varmaan kirjoittaa kolmatta blogia, joka olis vaan itselle ja sinne sitten märistä kaikki asiat. Ja tänne laittaa oikeasti vaan iloisia asioita. Koska mä olen kuitenkin ennen kaikkea iloinen ihminen. Mutta samperi soikoon, että harmistun helpolla.
No nyt sitten lukemaan. Niin toivon, että tää viikko olis ohi!
xoxo,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti