keskiviikko 23. marraskuuta 2011

...ja maailma pelastui. Sen pituinen se.

Toivottavasti lukijat ovat jo oppineet minusta ja kirjoitustyylistäni sen verran, että ymmärtävät minun laskevan leikkia tosta maailman pelastamisesta, ihan vaan siksi koska mun on niin hankala olla "vakava" kun on vakavista asioista kyse. Ja huumorin avulla jaksaa taas paremmin. Tai jotain. Ihan sama. Mut siis se, että pilkkaa en tee.

Ihan eka muistustus vielä Eettisistä!


Ite olen kerran ollut siellä asiakkaana (vai kaksi kertaa?) ja tykkäsin ihan hurjan paljon! Joulussa, samoin kuin matkoilta kotiin palatessa, on kuitenkin vähän semmonen lahjomisen pakko, tai siis ihan joku voi oikeastikin haluta ostaa ja ostetaan tarpeeseen ja silleen. Mut jokatapauksessa, tuolta Eettisiltä ostaessa ostaa pieneltä, eettiseltä yritykseltä, eikä joltain jätiltä joka voittoa tavoitellessaan ryövää ja raiskaa kaiken mikä tielleen osuu. Ja siellä on myös Pinkkis ♥. Sinne siis!

Ja sitten, kun ei mulla ole oikein kerrottavaa mistään tekemisistäni (ompelua, silitystä ja tilauksien tekoa -  Madebyssä isoin kertatilaukseni! Kiitos Mirri!) niin ajattelin takertua yhteen tai kahteen eilen lukemaani asiaan. Nimittäin Helen -lehdessä (Helsingin Energian asiakaslehti) oli mielenkiintoisia faktoja. Epäsuoria lainauksia niiden uusimmasta lehdestä: suomalainen liikkuu keskimäärin 42 km vuorokaudessa, tästä 32 km ajetaan henkilöautolla. Keskim. työmatka on reilut 13 km yhteen suuntaan. Jotenkin ihan järkkyä! Olen kyllä tästä lähtien sitä mieltä, että bensa sais olla tuplasti kalliimpaa. Me ei näköjään yhtään viittittäis vaivautua ja mennä pyörällä/bussilla/junalla. Mun työmatka on reilu 15 km yhteen suuntaan ja mä oon oikeesti maailman laiskin ihminen liikkumaan ja silti mä pyöräilen sen. En tykkää erityisemmin pyöräilystä, mutta kun sillä pääsee nopeesti, ekologisesti ja kuitenkin suht vähällä vaivalla paikasta toiseen, niin sehän alkaa olemaan jo todella ihanteellinen kulkuväline. Ja kun sen voi uupumuksen iskiessä ottaa myös junaan! siinä artikkelissa oli vielä, että ihanteellista olis, jos vois asua työpaikkansa lähellä. Mulla on vähän outo elävä esimerkki tästä...yhdet meidän naapureista (oikein mukava ja semmonen liikunnallisen oloinen perhe) lähteen aamuisin aina autolla, joskus oon nähnyt sen naisen kyllä kävelevän. Ei siinä mitään, niin tekee keskimäärin kaikki. Mut sit chris kertoi nähneensä minne ne ajaa...ne on töissä samalla kadulla, n.100 metrin päässä olevassa autoliikkeessä! Mä en todellakaan uskonut, mut C sanoi nähneensä niiden menevän sinne usein. Mitä ihmeen järkee? ei kukaan voi olla noin laiska, oikeesti!

Samaisessa lehdessä oli (tää on vähän hassua!) ammattijärjestäjän ei haastattelu vaan miksikä sitä sanotaan, artikkeli semmoisesta. Se siis pistää ihmisten asioita ja tavaroita järjestykseen, kun ne ei ite enää pärjää tavarakaaoksessaan...(osta! osta! osta!) Se mistä mä haluan täällä mainita oli se mitä itekkin aika paljon teen, nimittäin tavaramäärän tiedostaminen. Käy vähän läpi niitä varastojaan ja käyttääkin niitä uuden ostamisen sijaan. " Kun ihmiset tajuavat, kuinka paljon heillä on tavaraa jo ennestään, heidän ostoskäyttäytymisensä muuttuu. Usein shoppailu vähenee silminnähden." Mulla ainakin toimii :)

Mutta joo, ei sitten muuta. Toivottavasti kaikki myös ymmärtää, etten mä saarnaa, enkä missään tapauksessa ajattele, että olisin itse näissä asiossa jotenkin ylitse muiden. En tod! Haparoiden otan sellasia "kukonaskelia" (muistaako kukaan, joskus lapsena näitä oli, ehkä ne liitty johonkin peliin, kukonaskeleet on kuitenkin niitä, kun toisen jalan kantapää laitetaan kiinni toisen jalan varpaisiin :)

♥ Raisa

2 kommenttia:

  1. Pakko kommentoida vielä tähän kulutusteemaan, kun sattui niin sopivasti. Tässä kuunnellaan Asaa imettäessä:" Ei tää pallo kutistu vaan sun oma perse levii..." Niin totta! Kellä sit fyysisesti, kellä vertauskuvallisesti. Barbitkin. Mun mielestä mulla oli paljon niitä lapsena. Mut nykyisin paljon on yli 20.*huoks*
    Mä muuten myös vitsailen, kun opiskelen maailman pelastamista. Tai No silleen... puoliksi. Kuulostaa huvittavan suureelliselta. Mut on muuten hyvä levy tämä, Leijonaa mä metsästän. Pojat (1v ja 9v) tanssivat.*sydäin*

    Mirri

    VastaaPoista
  2. Mä oon kans miettinyt tota miten mulla pienenä oli niin paljon poneja ja barbeja, mut miten ne tuotuna tähän päivään tämän päivän lapislle ei olis määrä eikä mikään :( Ja noilla nykyajan muksuilla vielä on joka vuosi kokonaan uudet jutut. Mun mielestä me leikittiin barbeilla ja poneilla vuosikausia, eikä oikeastaan muuta ollutkaan. Nyt on bratzit, moxiet, monster hight, barbiet, LPS:t, MLP:t ja mitä kaikkea niitä onkaan. Mä ostin (huutonetistä) kesällä kassin Bratz vaatteita, jonka mukana tuli muistaakseni myös n. 20 nukkee! Niinku oikeesti!
    Ja kyllähän meidän kotikin alkaa olemaan ihan täynnä kaikkea krääsää, josta suurin osa on mun keräilyjuttuja...Hello Kittyä, posliinieläimiä, miniatyyrejä, peuroja ja muita sarvipäitä, poneja, nukkeja, labrakamoja...mut onneks noista suurin osa on ostettu käytettynä.
    ♥ Raisa
    jk. Ihanaa, kun kommentoit niin aktiivisesti!

    VastaaPoista