Kun leipä on vanhaa se on pilalla. Eihän vanha ihminen kuitenkaan pilalla ole? Vanhetessa elämänkokemus lisääntyy ja se lisää viisautta, ainakin sellasta elämänviisautta. Vanhetessa moni muukin asia muuttuu, eikä kaikki aina ole niin iloisia muutoksia. Mä en nyt juurikaan paneudu fyysisiin muutoksiin, enemmänkin sellasiin kummallisuuksiin, joita ikä on tälläselle vanhalle tantalle tuonut mukanaan. Ja joita huomannut myös muissa ikääntyvissä/ikääntyneissä ihmisissä.
1. kärttyisyys. Mä en käsitä miksi musta on tullut niin kamalan kärttyisä. Ja jotenkin semmonen ahdaskatseinen. Ihan oikeesti, mä oon tosi kiukkunen jos ihmiset kävelee väärällä puolen tietä! Ompa kamalaa! Hanki elämä! Mut se on niin raivostuttavaa! Ja näitä ärtyneisyyttä aiheuttavia voisin listata tässä vaikka koko päivän, mutten viitsi.
2. Jatkuvuus/rutiinit. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpää on että asiat hoidetaan niin kuin ne on aina hoidettu. Kaikenlaiset uudet ideat ja tavat hoitaa tuttuja asioita on ihan syvältä. Joku syy siihen varmasti on, ettei niitä ole otettu käyttöön jo aikapäiviä sitten. Jos joku toinen tekee asian erilailla, hän tekee sen väärin. Ja hänen tehtävänsä on huomata asia,ilman että siitä pitää erikseen huomauttaa.
3. Laiskuus. Ihmisen aineenvaihdunta ei kuulemma hidastukaan ikääntymisen myötä, vaan lähes väistämättömän lihomisen aiheuttaa aikuisten laiskuus! Joskus parikymppisenä kirkassilmäisenä tytönheitukkana sitä saattoi esim. meikata, vaikkei ollut edes lähössä minnekkään, saati sitten jos oli jotain hippaa tiedossa. Nyt, kun 40 ei olekkaan enää niin mahdottoman kaukainen luku, ei jaksa aamulla edes naamaansa pestä, saati sitten että sitä jotenkin ehostaisi. Hampaiden ja yökiskon pesu ja vaatteet päälle - siinä on vanhuksen aamutoimet
4. Kummallisuus. Vanhat ihmiset on niin kummallisia, minä mukaan lukien. mä en osaa tätä oikeestaan sen paremmin purkaa, ehkä se johtuu siitä, että myös itsevarmuus ja itsetuntemus lisääntyvät iän myötä ja sit ei yksinkertaisesti jaksa miettiä sitä, mitä muut ajattelee sun posliinieläin -kokoelmasta, tai sun mieltymyksestä Halloween krääsään. Ihan sama, ei tunnu missään. Kummallisuuteen osittain liittyy myös kummallisten asioiden lieventyminen. Mulla on yks ystävä, jonka olen tuntenut yli 30 vuotta. Ainakin viimeiset 20 vuotta hän on tykännyt kauhuleffoista ja kaikista iljettävistä väkivallalla mässäilyistä. Eilen sitten muistin kysyä hänen mielipidettään Dexteristä (haa! sain sen oikein, vähän jouduin kyllä korjaamaan, kun meinas tulla ihan vääriä kirjaimia), kun olin ihan vakuuttunut, että hän, jos kukaan tykkää Dextreistä yhtä paljon kuin minäkin. arvatkaa mitä. Ei tykännyt, ei pysty enää kuulemma katsomaan niin väkivaltaisia ohjelmia...siis mitä?! Ihan kamalaa. Ja kummallista.
5. mielipiteiden loiveneminen/jyrkkeneminen. Yleensä nuoret on tosi vakavissaan esim. ryhtyessään kasvissyöjiksi jne. ja sit kun aletaan perustamaan perhettä näitä asioita ei koetakkaan enää niin tärkeiksi ja ne jää, kuin huomaamatta. Sama juttu punkkareilla jne. Aika vähän näkee (onneksi, koska nuoret punkkarit on kuitenkin niin ihania) vanhoja, elähtäneitä punkkareita. Mut sit taas toisaalta, ne asiat mitkä jää (ja toki uusia tulee tilalle) niin niihin suhtaudutaankin yhtäkkiä haudanvakavasti (esim. mulla nää maailmanpelastusoperaatiot johon sisältyy kaikkien maailman eläinten vapauttaminen ihmisten orjuudesta!noin vaatimattomasti sanottuna)
6. Silmät. Mä en tiedä mitä hittoa tapahtuu ihmisen silmille, mut jotain kamalaa se on. Ihan kun ne pienenis ja ainakin niistä katoaa semmonen puhdas kirkkaus. mä oon tuijottanut peilin kautta omia silmiä ikuisuuksia ja yrittänyt ratkaista vanhenemisen kirouksen. Mä en ymmärrä miksi mulla on vanhan ihmisen silmät. Tai siis sitä, että mikä niistä tekee vanhan ihmisen silmät. Jos mä olen saanut jostain jonkun puuskan ja joku on päättänyt raahata mut ulos omasta kodista, ompelukoneen ääreltä, niin silloin olen saattanut meikata,e nkä näytä enää niin vanhalta. Eli joko se on jotain pigmenttikatoa tai sitten ajatus hyvästä ruoasta saa silmät säteilemään.
7. Innostuksen kohteet. Ompelu. Leipominen. Puutarhurointi. Nukkekodin väkertäminen. Askartelu. Kirjonta. Ei juopottelu, shoppailu, juoruilu, pojat, bilettäminen.
8. Ravintolassa käynti. Nuorelle se tarkoittaa väärennettyjä henkkareita, rellestämistä, menovermeitä, siidereitä, tupakkaa. Vanhalle se tarkoittaa hyvää ruokaa, jonka joku toinen tekee, ei tiskausta, mahdollisesti puhtaita vaatteita (vähän paikan tasosta riippuen), lounasseteleitä
Ei mulla muuta. Täytyy mennä, safkis loppu. Olin eilen kaupungilla :) Kävin ruohonjuuressa ostamassa kookosrasvaa. Se on maailman parasta leivontaan! Laitan joskus, kun ei ole näin vanha ja väsynyt olo, jotain reseptejä. Ostin muutakin.
Leffa oli Iho jossa elän. Tms. Hyvä ja erilainen.
Unohdin kertoa käyneeni lauantaina Hygieniapassikoulutuksen. Todella kuiva päivä, jonka lopuksi testi, jonka varmasti läpäisen. Olisin läpäissyt ilman sitä kuivaa luentoakin.
Eilen söin popcornia. Tänään lounaaksi edelleen kaalipiirakkaa, omenapiirakkaa, pähkinöitä, kuiv. hedelmiä, lehtikaalia ja porkkanaa.
Syökää hyvin ja menkää sitten lepäämään. Kenailla on huomenna hammaslääkäri. Mulla tänään tilipäivä, ehkä jäi tilille just sen verran, että saa siltä kaksi hammasta revittyä niillä rahoilla. Kenailla myös uusi lääke, joka ei pienellä annoksella ainakaan tehonnut, päin vastoin teki siitä entistä levottomamman. Tänään sain ensimmäisen tarjouksen keittiön lattian päällystämisestä. N. puolet kalliimpi kuin mihin meillä varaa. Taitaa jäädä sekin paska sitten uusimatta. Muovimattoa päälle vaan...
♥ Raisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti