Arvonnan suoritus

Hip hop! Arvonnan tuloksen julkistamisen aika! Random number generaattorilla arvoin numeron välillä 1-5, onnekas numero (minun "onnennumeroni"!) on 2! Onneksi olkoon! Kovasti yritin saada sitä arvontalaatikkoa tänne näkyville, mut emmä vaan osaa. Teidän ei auta kuin luottaa minuun :D Pikainen paluu tuonne viime maanantain postaukseen paljastaa, että Onnettaren suosikkina oli tällä kertaa Lotta! Lotan osoite mulla pitäiskin jo olla, ja jos ei ole niin varmasti lähestyn pikapuolin s.postilla. Lotta muuten kirjoittaa asiallista vegaaniblogia, Keidasta. Kannattaa käydä katsomassa!

Eilen oli melko mälsä päivä. Tosi levoton olo. En saanut kunnulla mitään aikaiseksi. Leivoin kolme leipää, joista kahden pohja jäi ikävästi vuokaan kiinni. Söin ne kiinni jääneet osat, jotka oli ihanasti kuivahtaneet, ison määrän sinistä Keijua kanssa. Lihoin varmaan kilon. Koska en syönyt kunnolla lounasta, oli nälkä koko päivän, eikä sitä nälkää meinannut taltuttaa oikein mikään. Joten syödä puputin kaikkea mitä kaapeista löysin. Ja enimmäkseen löysin karkkia.

Ja sit pitikin alkaa laittaa ruokaa C:lle, eikä mulla ollutkaan enää yhtään nälkä :( Söin silti. Kun ei ollut muutakaan tekemistä ja tuntui et aivot posahtais seinälle hetkenä minä hyvänsä. Sit tuli Hapzi käymään, vaikka sen olis pitänyt olla isällään. Kiukutteli ja temppuili kun en antanut lupaa olla kahdeksaan asti tänään roikkumassa jossain Nutalla. Jätkä painaa n. 40 kiloo ja kuvittelee, et se voi olla koko päivän syömättä. Niin kuin kävi ilmi, että sunnuntaina oli ollut. Syönyt kaverilla pari leipää ja viiliä, muttei mitään muuta. Ärsytti. Lopulta lähti ovet paukkuen isälleen ja alkoi pommittamaan mua tekstareilla. Lopputuloksena se, että menee kaverilleen syömään ja rakastaa mua.

Niin, tein sienikastiketta ja nokkosohraa. Ohran keitin ihan normaalisti ja kun se oli kypsää niin lisäsin sekaan pakastettua nokkosta. Pinaatti tai lehtikaali sopii myös :

Sienikastike 2-4:lle

nokare rasvaa, itse käytin kookosöljyä
1 sipuli
sopivasti sieniä. Mulla oli sellanen ehkä n. 2 dl vetonen pakaste pussi täyteen ängetty suppilovahveroita
1 prk kaurakermaa
suolaa, valkopippuri ja kurkumaa, kaikkia sopivasti

Paista sipulia ja sieniä rasvassa, kunnes sienistä ei enää irtoa nestettä. Lisää kerma ja mausteet. Keitä niin pitkään kun jaksat/huvittaa. Tarjoa ohran kanssa. Oli meillä kyllä myös salaattia.

Mulla ei todellakaan ole mikään kokeellinen kokkailuvaihe meneillään. Sorry! Tänään alkaa taas C:n kokkausvuoro, joten eiköhän ole paremmat sapuskatkin tuloillaan. Niin, lauantainahan söin sipsejä, C popcornia ja leipää. Onneks C paisto kuitenkin puolitoista pakettia tofua jaettavaksi.

Käyttääkö kukaan sitä Alpron yrttitofua? Musta se on aika kamalaa. Ehkä menee salaateissa sellaisenaan, mutta kaikki kokkailuyritkset on kyllä ihan tuhoon tuomittuja, kun ne yrtit on niin voimakkaasti esillä.

Mua vituttaa toi koulu ihan suunnattomasti. En saa itsestäni enää mitään irti sen suhteen. Kyllähän mä siellä siis käyn ja teen tehtävät, mutta ne kaksi etäkurssia. Ennen kaikkea kemia, mutta myös enenevässä määrin bilsa. Emmä mitään saa luettua. Hitto. Ja vuosi sitten olin niin intoa piukassa koko touhusta. Noi etäkurssit on ihan syvältä.

Vaikkakin mä kyllä päätin, etten kirjoittais tästä niin mälsää postausta kuin miltä musta tuntuu. Mietin sitä, et kun synkkiä asioita vatvoo, niin lisääkö se vaan sitä synkkyyttä? Vai purkaako se nitä niinko laajemmalle alueelle ja siten tekee siitä helpompaa? Kun ainakin jonkun tutkimuksen mukaan (ja kyllähän kaikki äiditkin tän tietää) et lapset reagoi sitä enemmän mitä enemmät aikuiset siinä vieressä hössöttää. Eli jos tulee pipi, josta ei olekaan tuttu aikuinen lohduttamassa, ei ehkä tulekaan itkua tai jos tulee, niin se menee nopeammin ohi. Mut jos on, niin johan sitä itketään niin maan perkeleesti. No emmä kyl enää tiedä, et miten tää tohon mun juttuun liittyis. Ehkä ei mitenkään? Mut ajattelin sitä, et kun joku harmittaa niin pitäiskö se "lakasta äkkiä maton alle" vai pitäiskö sen syyt ja kaikki selvittää perin pohjin?

Ehkä pitäis vaan lopettaa se märehtiminen ja mennä eteenpäin, pistää automaattivaihde päälle ja odotella, että aurinko alkaa taas paistamaan?

Eilen ajoin Jäähallin kirppikselle. Olin sinne menosta aamulla aika tohkeissani, mut mitä myöhäsemmäksi lähtö veny sitä enemmän harmitti. Pääsin lähtemään vasta tosi myöhään. Ja sit hitto soikoon! Siellä ei ollutkaan kirppistä! Ja eiku takasin. Menin sit Hesylle. Löysin taas jotain vaatteita itselleni, mut ei oikein mitään näyttämisen arvoista. Yhden mekontapaisen, jonka kyllä laitoin saman tien kirpputorilaatikkoon täällä kotona. Kun siinä oli niin kummalliset kainalot. PAri jotain neulotun tyyppistä asiaa. Ehkä niistäkin toinen menee takas. Mut yhdestä mustasta harsomaisesta paidasta tykkäsin. Mut ennen kaikkea löysin sieltä rekvisiittaa synttäreitä varten :D Oli tosi kivaa ostaa ne sieltä, monestakin syystä: menee rahat hyvään tarkoitukseen, ei ympäristörasitetta ja voin sit vielä juhlien jälkeen palauttaa ne sinne :D Nii, ja oli tietenkin paljon edukkaampaa ostaa kirppikseltä, kuin kaupasta. En olis kyllä varmasti ostanut niitä uutena. Ostin "läksiäislahjoja" varten eriparisia kuppeja ja lautasia, yhden ihan hirveen posliinijoutsenen ja muutaman pitsiliinan. Aivan kamalia asioita, jotka sopii just täydellisesti juhlan teemaan. Eilen tein myös koruja tytöille. Näin jälkikäteen en ymmärrä miksi. Mitä järkee?

Olen kertonut siitä, kuinka käyn joka aamu katsomassa Junie Moonin sivut, että josko se tietty nukke olisi tullut preorderiin. No, tänään sian tietää, että se preorder alkaa tulevana perjantaina. Ne menee niin käsistä! Hirvee stressi nyt jo! Ja mä kun vielä ihan tosissani mietin, et jos en sittenkään ostais sitä. Ja nyt se on niinko maailman tärkein asia. Siis ihan vaan saada se. Nukke hiiteen, mä haluan sen jännitteen siitä sen saamisesta!

Okrait, Walking Dead ja kemian kurssi odottavat.

Moikkis! Lumisadetta koko suomeen! Kun kerta täälläkin.

xoxo,

Raisa