perjantai 15. maaliskuuta 2013

Nyt tulee sanomista! (+ pizzaa!)

Kuulkaa, tajusin eilen, luettuani siitä ensin yhdestä kirjasta (the anti 9 to 5 guide), että ennemmin olen köyhä ja kurja kuin hyväpalkkaisessa työssä joka vie minusta kaiken sen hyvän, joka tekee minusta minut.

Mun piti lukea se siis jonkun toisen kirjoittamana, ennen kuin itse tajusin kuinka älyttömän hyvää mun elämä nykyisin on, verrattuna vuoden takaiseen. Kaiken tämän taloudellisen (itseaiheutetun) kaaoksen keskeltäkin voin nostaa pääni, ja sanoa että Hitto soikoon! On sen arvoista! Ja eihän näin saisi tietenkään ajatella. Totta kai kaikkien täytyy käydä töissä ja kantaa oma kortensa kekoon, eikä lojua päivät pitkät kotona muiden kustanuksella. Ja vielä hittolainen, nauttia siitä ja rehvastella sillä julkisesti! Mokoma! Mä tiedän sellaisia ihmisiä, jotka ajattelevat mun (ja C:n?) tilanteesta näin, mut mitä sitten? Toivottavasti meni päivä pilalle! Hah!

Eihän tietenkään työttömyys ole mikään ratkaisu, enkä mä missään tapauksessa halua olla työtön, enkä nauti olla työttömänä. Mutta en kyllä suostu myöskään haaskaamaan elämääni tekemällä työtä jota vihaan. Ja mä ihan oikeasti viimeiset kaksi vuotta vihasin sitä. En joka päivä, en koko aikaa, mutta loppua kohden enemmän ja enemmän. Ehkä ennen kaikkea osaa niistä ihmisistä, joiden kanssa jouduin tekemisiin, mutta en mä siitä työstäkään saanut mitään irti.

Ehkä tää vuosi, mikä nyt on meneillään, siis aika työttömänä, on välivuosi, sellainen jota nuoret ihmisetkin pitää, kun ne haluaa miettiä vaihtoehtojaan ja mieltymyksiään. Ja ihan hyvä vuosihan tämä on ollut. Vaikkakin melkoista vuoristorataa aina välillä ;)

Mutta siis kaikki se mielenrauha, ahdistuksen puute ja jopa onnellisuuskin, kaikki ovat tulleet työttömyyden myötä. Tai ennen kaikkea hirveän työn loppumisen ansiosta. Ei vielä ainakaan sen ansiosta, että tekisin sitä mitä haluaisin. Koska en vieläkään tiedä mitä se on. Toi kemia on kyllä niin kamalaa, että ehkä se ravitsemus ei sitten olekaan mun juttu? Maanantaina mulla on se ammatinvalinta -tapaaminen. Olen jotain jo paperillekin kirjoittanut, yksittäisiä asioita joissa olen hyvä, joista pidän. En halua miettiä niitä asioita, joita en ainakaan halua. Liian negatiivista näin aurinkoiseen päivään :)

Oon hirmu iloinen, että on perjantai! Se tarkoittaa, ettei ole illalla koulua. Ajattelin pakottautua lukemaan kemiaa. Hiton ionit. Ajattelin myös ommella. Ette usko kuinka mukavaa sekin on, silloin kun ei ole mikään pakko. Mä niin nautin siitä, kun saan niitä saumoja suhautella. Ja tehtyjen pinon kasvamaan. Ompeluinnostus tässä kohtaa on vähän turhaa, kun ei ole mitään myyjäisiäkään tulossa, enkä ole noita nettikauppoja onnistunut saamaan vielä aktivoitua niin, että niihin menis niitä sitä vauhtia mitä niitä täällä päässä valmistan. Mutta onpahan sitten valmiina, kun jotain tulee :) Toistaiseksi olen ommellut ainoastaan kolikkokukkaroita, mutta ehkä jo ens viikolla pääsen uusien vetoketjujeni saavuttua penaalien ja muiden kimppuun!

Kävi tiistaina hassu juttu. Odottelin Malmilla kirpputorin avautumista, kello oli vähän vaille kymmenen, ja olin just tullut tapaamasta Hapsimakkaran opettajaa. Soitin yhdelle kaverille siinä ajan kuluksi; ihmettelin kun se vastas jotenkin niin vaikeesti. Ajattelin, että mokoma oli vielä nukkumassa kun niin hiljaa puhui. Mut ei se ollutkaan enää nukkumassa. Arvatkaa missä se oli! No, arvaatteko? Ihan hassua! Se oli töissä!! Hahhahaa! Tuli ihan yllätyksenä, et näinhän ne asiat oikeasti on! Itse elän jossain satumaailmassa tällä hetkellä ja muut paiskii töitä. :)


Siitä pitsasta vielä! Kiitos kun jaksoitte tänne asti.

Meillä siis tehdään älyttömän hyvää pizzaa! C tekee sen aina kaupan pakastepohjiin, mä taas en ikinä muist aostaa niitä, ja ihan oikeesti siihen nähden miten helppoa sellainen pohja on pyöräyttää, en kyllä näe mitään syytä ostaa ulkomaisia pakasteita. Joten minä teen pohjan itse. Ehkä sen takia en pizzaa teekään sitten niin usein kuin C ;)

Pohjan voi tehdä millä tahansa ohjeella, niissä ei kait kauheesti eroa ole. Mä aika ajoin laitan jotain yrttiä tai muuta makua siihen pohjataikinaa, mut paras tulee ihan perusohjeella.

Puputytön Paras Pizza, iso pellillinen

Pohja:
5 dl vehnäjauhoja (mitä vähemmän kikkailet täysjyväjauhojen kanssa sen parempi, vaikka aina käytän edes osan)
puoli pakettia hiivaa
2 dl vettä
1 rkl oliiviöljyä
0,5 tl suolaa

Murenna hiiva ja liuota se haaleaan vesitilkkaan.  Lisää loput vedestä sekä kaikki muut ainekset. Sekoita huolella. Alusta jauhotetulla pöydällä huolella.  Pistä takas kulhoon ja liina päälle, laita lämpimään kohoamaan noin tunniksi.

Vaivaa kohonnutta taikinaa jauhotetulla pöydällä kunnes se on kimmoisaa. Kauli pellin kokoiseksi ohueksi letuksi, miel. leivinpaperin päällä niin saat kätevästi nostettua pellille.

Tomaattikastike:
1 sipuli, halutessa valkosipulia, kuorittuna
öljyä paistamiseen
1 prk tomaattimurskaa
sokeria, suolaa, pippuria
yrttejä

Silppua sipuli(t), paista niitä öljyssä viitisen minuuttia, lisää tomaatit, keitä n. puoli tuntia hiljaisella tulella, lisää sokeri, suola, pippuri. Keitä vielä 10 min, lisää yrtit. Jos koostumus sopivaa niin käytä sellaisenaan, jos liian vetistä niin keitä vielä vähän aikaa. Tätä vois siis keittää vaikka pari tuntia ja aina vaan maku paranee. Keitä siis ilman kantta.

Paras pizzajuusto ikinä, ohje vegaanin uudest akeittokirjasta
1 kiekko sulavaa soijajuustoa
1 prk  kaurakermaa (maitokin toimii)

keitä molemmat ainekset pienessä kattilassa kunnes juusto sulanut. Pidä käyttöön asti lämpimässä, kovettuu (siis ei ole enää juoksevaa) helposti

Nokkospesto, Puputytön juhlakirjasta

5 dl tuoretta nokkosta (tai muita yrttejä/lehtikaalia)
5 dl basilikaa
2 valkosipulin kynttä murskattuna
0,5 -1 dl oliiviöljyä
0,5 dl pinjansiemeniä (rasvaiset pähkinät, kuten makadamia tai saksanpähk. käy myös)
0,5 dl oluthiivahiutaleita
1 tl sitruunamehua (oliskohan sittenkin pitänyt olla 1 rkl? aika pieni määrä muuten)
1 tl suolaa

Ryöppää nokkonen ja valuta. Pane kaikki ainekset tehosekoittimeen (käytä ensin puoli desiä öljyä ja lisää sitten sekoittaessa lisää jos tarvii). Surauta kaikki sekaisin, kunnes pinjansiemenet "kadonneet". Tarkista maku ja lisää tarvittaessa sitruunamehua ja tai suolaa.

Näitä sitten ladotaan pizzan päälle, pizza kuumaan uuniin n. 10 minuutiksi. Joskus tein tota ylemmässä kuvassa näkyvää juustoa itse, mutta kyllä toi perinteisempi pizzajuusto on enempi mun makuun. Joskus C paistaa tofua pizzan päälle, minä taas teen aika usein joko soija- tai härkäpapurouhekastikkeen tomaattikastikkeen sijaan. Usein laitetaan myös isoja siivuja punasipulia pizzan päälle. Ja aina vaan on hyvää!! Teesen mozzarella juusto toimii myös hyvin pizzajuustona.

Hyvää pizzaperjantaita! Niin, tällä viikolla jouduin heittämään pienen määrän salaattia ja leivän lopun pois, ne jäi syömättä kun tuli kiire sinne Jakomäkeen. enkä muistanut/halunnut syödä niitä jälkikäteen.

Yks juttu vielä! Viime yönä, ensi kovasti uneksittuani nukeista ja niiden ostamisesta, heräsin herätyskelloon, kovin vasten tahtoisesti, kello 2. Ei auttanut, ylös oli noustava. Sillä The Nukke oli saatava! Olin jo onnistunut kaksi aiempaa preorderia missaamaan, tätä viimeistä en kyllä missaisi. Jos ihan totta puhutaan, niin odoteltuani tätä päivää jo ainakin kuukauden, siitä hetkestä lähtien kun ekan kerran kuvan tästä nukesta näin, niin oli innostus päässyt jo vähän laantumaan. Ja kun toi taloudelline tilannekin on mitä on, niin kävipä jo mielessä, että josko jättäisin tämän ostamatta. Kysyin ihan C:nkin mielipidettä. Ja se oli sitä mieltä, että osta. Sijoitusmielessä. Oiekasti uskon, että tämä saattaisi nostaa hintaansa ajan saatossa. Tämä on muuten ensimmäinen keskikokoinen nukkeni. Ennen kaikkea tykkään niistä isoista, pienet (petitet) ovat enemmänkin koristeita ja näistä keskikokoisista en ole aiemmin kyllä yhtään innostunut. Nyt tästä uudesta kyllä. Musta se on aika hieno. Ja oli ihan jännää olla siihen aikaan yöstä hereillä, päivittelemässä Junie Moonin sivua aina minuutin välein. Olinkin sitte ihan kärppänä tilaamassa omaani. Kädet täristen näpyttelin luottokortin tietoja yön pimeydessä, kasvot kuvaruudun sinisestä valosta hohtaen. Mitä enemmän mä sitä katson, sitä vähemmän mä näen siinä sijoituskohdetta ja enemmän muovista perheenjäsentä...pahus.

Ihanan aurinkoista ja iloista viikonloppua ihan kaikille, myös niille joiden mielestä olen väärässä! Ja nyt kohti viikonlopun seikkailuja!

xoxo,

Raisa

 


5 kommenttia:

  1. Oon aivan samaa mieltä sun kanssa. En itekään menis duuniin jota inhoan, mieluummin mäkin olisin työttämänä. En menis myöskään opiskelemaan alaa joka mua ei kiinnosta. Yx elämä meillä kaikilla vaan on, en mä ainakaan halua olla vaan palvelemassa konetta täällä.. P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan! Ja kyse ei ole missään nimessä mistään laiskottelusta, vaan siitä ettei kaikki taivu kaikkeen. Kyllä aivan varmasti iso osa ihmisistä tekee ihan itselleen tyydyttävää työtä, jotkut jopa oikeasti tykkäävät siitä. Mutta kaikki eivät ole vielä keksineet omaa alaansa. Ja mun mielestä se ei tarkoita sitä, että silloin sun on tehtävä ihan mitä sattuu.

      xoxo,

      Raisa

      Poista
  2. Kommentti karkasi tai katosi, ääh! Pakko kokeilla tuota teidän pizzajuustoa ja muitakin täytteitä, ihan herahti vesi kielelle, vaikka just syötiin. :) (vegaanista peruna-juuresmuusia, porkkana-ananas-pähkinäraastetta ja mulle papupihvejä, muille luomunaudan jauheliha-juurespihvejä. Meillä on lihaa enää kerran kahdessa viikossa noille lihansyjillekään, ja sekin aina luomua.)

    Mutta ihan samaa mieltä, ei voi ainakaan kauaa olla työssä, jossa ei viihdy! Ja tokihan sä voit ravitsemusneuvojaksi ryhtyä, vaikka et tykkää kemiasta! Ei siinä duunissa sitä varmasti paljoa käytetä, vaikak opiskeluaikana onkin. Ja se mitä duunissa tarvii, on varmaan aika helpsoti ymmärrettävää, ainakin sit kun on koulussakin niitä vähän katellut.

    Mirri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on kyllä Mirri niin hyvän kuuloiset sapuskat! Kyllä tosiaan varsinaista kärsimistä sun perheelle tuo sun veganismi! Raukkaparat!

      Ongelma ton ravitsemusjutun kanssa on se, etten mä pääse sitä opiskelemaan jos en ymmärrä kemiaa tän paremmin. Kun ne pääsykokeet pohjautuu hyvin pitkälti siihen. Mut ihan en ole vielä luovuttanut, ehkä mä täältä saan vielä jonkun lukupuuskan ja pääsen kärryille. Sitä odotellessa...

      xoxo,

      Raisa

      Poista
  3. Jos siltä tuntuu, niin tulkaa ihmeessä syömään niitä! :) Ja kyllä sä nyt aina yhden pääsykokeen selätät! :)

    Mirri

    VastaaPoista