Vielä n. 3 tuntia ja meikkis on seuraavat neljä viikkoa lomalla. Tää on nyt sinäänsä vähän harmillista, kun mulla on selkeästi laskukausi meneillään, mutta ehkä kuitenkin parempi näin kuin se että olis korkeella ja sitten ihan taivaissa asti lomansa kanssa. Kyllä mä silti innolla odotan kello neljää ja muutenkin koko lomaa ihan sikana. Mennään tänään leffaan. En edes muista mitä katsomaan, ennen kaikkea odotan sitä tunnelmaa ja niitä popcorneja!! Kilttinä tyttönä aion ottaa pienet kornit, veden, kirsikoita ja sokerittomia pastilleja. Eilen ja toissapäivänä lähti mopo tosissaan käsistä. Toissapäivänä söin suklaalevyn. Se on oikeasti ihan ok. Ja se kuitenkin mahtu sen päivän kaloreihin. Mutta eilinen...töistä menin Ekoloon. Ostin sieltä soijatuutin ja Mahalo -patukan (ajattele vegaanista Bountya) joka mulla oli tarkoitus jakaa Chrisin kanssa. Tuuttu oli niin hyvää, että meinasin pysähtyä vielä Punnitse ja Säästä -liikkeessä kattomassa josko niilläkin olis soijatuutteja myynnissä Maltoin kuitenkin mieleni. Mutta makean himo oli ihan kamala. Vähän matkaa poljettuani suklaapatukka piti niin kovaa meteliä, että mun oli ihan pakko se vaientaa. Se oli ihanasti sulanut ja sain nuolla loput papereista. Ei puhettakaan, että siitä olis jäänyt jotain jaettavaksi...tuli kyllä vähän sairas olo, kun pusikossa nuolen suklaapatukan kääreitä. Loppumatkan olin ihan varma, että ihmiset tuijottaa mua siks, että olen yltä päältä suklaassa.
Kotona oli salaattia, johon hulahti luvattoman paljon salaatinkastiketta. Katottiin Mad Men 3:sta ja aloin oikein kunnolla syöpöttelemään. Ensin otin n. 10 mariannea viereeni, lopulta hain koko karkkikätköni ja söin kaiken mitä siellä oli, siis kaikki mariannet, niitä oli ehkä n. 30. Sitten söin lukiessa loput kirsikat.
Olin turkasen täynnä ja kovin huonovointinen.
Jotain yritin yläkerrassa saada aikaseks, mutta kun ei mun lamppukaan toimi, kun Rhino on nakertanut siitä johdon (siitä saa mukavaa säpinää kun sen rikkinäisen kohdan päälle astuu paljain varpain). Jotain uutta kokeilua kyllä tuli siinä tehtyä.
Sitte lukemisen kautta untenmaille. Suunnittelin. Mutta päädyinkin tekemään kaksi voileipää tosi paksuilla savutofupaloilla.
Räjähdyspisteessä nukkumaan.
Aamulla oli sitte taas vanha kunnon selkärankainen Raisa tullut takaisin. Aamupala ja lounas menneet mukavat askeettisesti.
Mun päämäärähän siis on viikon päästä perjantaina olevat hääjuhlamme. Haluan olla siellä pieni ja ihana. Valokuvat meidän alkuperäisestä, jenkeissä tapahtuneesta vihkimistilaisuudesta ovat sen verran järkkyjä, että en halua saman toistuvat.
Mä olen siis koko ikäni ollut pienikokoinen, ihan luonnostani. Jossain tossa kahden-kolmenkympin vaihteessa alkoi paino pikkuhiljaa, salakavalasti nousemaan ja on nyt sitten niissä viime kevään lukemissa ollut jo jonkin aikaa. Mä söin täysin huoletta sipsejä pari kertaa viikossa, siis koko samperin 300 g pussi mieluusti yksinäni. Joskus jäänyt niitä työajan jälkeen pöytäni ääreen mutustamaan, kun en ole halunnut mennä kotiin jakamaan herkkujani lasten kanssa...ja sitten se leipominen...tunnetusti olen kova leipomaan...joten elopainoa on kerääntynyt ihan kiitettävästi. Mulla ei periaatteessa kiloilla ole silleen väliä, mutta ne makkarat. Joten alkukeväästä, masennuksen alkuaikoihin, päätin , että hääjuhlaan osallistuu vanha kunnon Raisa, eikä mikään ruhjake. Ja oikein hyvin olen päätöksessäni pysynyt. Vyötäröllä on vielä makkara, mutta pieni sellainen. Tajusin tossa vähän aikaa sitten, että mun mekkoni on sellainen, että se kyllä peittäis useammankin makkaran, mutta paljastaa jalkojen pöhötyksen sekä käsivarret ja selän turpeuden. Onneks mulla on toi yläkroppa ihan hyvässä kunnossa. Ja pohkeiden suuruuskin on lihasta.
Tänään eläinlääkärikäynnin jälkeen käytiin katsomassa tulevaa juhlatilaa, eli Gardeniaa. Se vaikutti oikein hienolta, mitattiin pöydät ja mietittiin järjestystä jne. Hyvä siitä tulee.
Eläinlääkärissä tuli vähän kuumottavat paikat, kun Kenaille ei ole mitään papereita. Tai meillä ei niitä ole. Niiden olis pitänyt tehdä siitä ilmoitus, jonka perusteella se olis karkoitettu tai lopetettu. Mutta saatiin aikaa homnmata ne sen paperiasiat kuntoon. Soitin Viipurin Koiriin ja ne taas oli ärtyneitä eläinlääkäriin. Mutta lupas hoitaa meille ne paperit. Kenaita ei lääkärillä ollut kuitenkaan lupaa tarkastaa. Risto sitten tutkittiin ja siltä löyty oikeasta lonkasta jotain kipua samoin selässä tuntu olevan kohtia joita se arastaa. Rokotukset hoidettiin myös kuntoon. Resepti tulehduskipulääkkeeseen saatiin, mutta pitää odottaa verikokeiden tulokset ensiks.
Paketti koruosia odottaa kotona. Tilasin setin Little Twin Stars juttuja!! Haluaisin seuraavaksi joko LTS tai sitten Tank Girl tatuoinnin. Mulla on molempia varten hauska idea.
Moikka!
Ihanaa viikonloppua!
R
(mulla on nyt jo paljon parempi ja riehakkaampi olo!)
Vegaanina oloa tässä ei-vegaanisessa maailmassa, äityttä, korujen tekoa, yritystä, leipomista, pupuja, koiria, tatuointeja, vaimoutta, skräppäämistä, mielen notkahduksia - siitä tässä on kyse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti