Yleisön pyynnöstä - taustoja omasta veganismistani

So yummy it's gotta be vegan!
Originally uploaded by Pinkkisfun

Minä olen ollut lakto-ovo-vegetaristi n. 12 vuotiaasta. Itseasiassa taisin syödä kalaa aika pitkään. No joka tapauksessa, vegaanius oli kiehtonut menesti, mutta aina kaatunut johonkin mielitekoon. Kunnes sitten uutena vuonna 2008 minä päätin, että nyt sai riittää riistomeininki minun osaltani. Ja niin minusta tuli vegaani. Mielestäni vegetarismi on iso askel oikeaan suuntaan, mutta vegaanius on monta isoa askelta kohti määränpäätä. Määränpään ollessa eläinten riiston loppuminen. Ja siitä se sitten lähti... :)

Aluksi laihduin monta kiloa, en oikein tiennyt, että mitä kaikkea voin syösä. Eikä niitä herkkuja oikein ollut. Tumma suklaakin tuntui liian tummalta. Mutta sitten minä aloin leipomaan! Ja kyllähän ne kilotkin tuli sitten takaisin, korkojen kera ;) Mutta leipomisesta seurasi sitten jotain muuta hyvää, nimittäin Puputyttö!

Vegaaniuden myötä meni mies vaihtoon ja uusi ihana urho löytyi amerikasta. Me ollaan nyt onnellisesti naimisissa ja kun kerta molemmat ollaan vegaaneita, ei tarvitse murehtia sitä, että mitä iljetyksiä jääkaapista löytyy, mitä ruumiinosaa grillissä kärvennetään jne. On oikeasti hyvin vapauttavaa, kun jakaa elämänsä samoilla arvoilla varustetun ihmisen kanssa.

Mun lapset (9 ja 11 v.) ovat kotivegaaneita. Isällään syövät mitä siellä tarjotaan, koulussa vanhempi syö kasvisruokaa ja nuorempi seka. Eli saavat itse päättää. Ollaan kaikki oltu todella terveitä, mielen notkahduksia ei lasketa tähän ;)

Mun suosikkikotiruokia ovat: perunamuussi, tofuleikkeet, perunavelli ja ehkä pyttipannu. Ja Chrisin Dal. Ulkona on hauskinta syödä japanilaisessa avocado sushia ja Ravintola Hermans 'issa ihan mitä vaan. Ulkomailla on ihan loistavia kasvisravintoloita ja niissä aivan ihania vegaanisia annoksia. Kur!

Leipomuksista en osaa valita suosikkia. Siinä todennäköisesti on suklaata ja maapähkinävoita. Tai sitten suklaata ja kookosta.

Suolaisia leipomuksia jännitän vielä niin kovasti, etten ole niitä uskaltautunut kokeilemaan. Ne on niin mystisiä. Eikä ne ole edes makeita!

Vegaaniudessa on mun mielestä hienointa se, etten ole omalta osaltani lisäämässä eläinten kärsimystä. Mun mielestä ihminen on täysin oikeudetta ottanut ihan sairaat oikeudet itselleen päättää kaikkien muiden elämästä.

Tää oli melko sekava postaus. Enkä mä tiedä, sainko nyt ollenkaan tyydyttävällä tavalla tuotua omaa näkemystäni julki.

Sitten vielä eilisestä koirakoulusta. Risto edelleen murisee ja irvistelee Chrisille, ja varmaan tekis sitä lapsillekkin, jos ne olis ollut maisemissa. Joten Risto joutuu nyt eristykseen. Se on kylppäri-kodinhoitohuoneessa lenkkejä lukuunottamatta kokonaisen viikon! Todella kamalaa. Mutta me teemme tämän Riston vuoksi. Riston täytyy oppia oma paikkansa. Joka ei siis voi olla minust aseuraava.



Kyllä se tästä.

♥ R