torstai 16.9

Vitsi, olen tässä nyt jonkin aikaa yrittänyt päästä Ravintokoodi -palveluun, mut joku hitto siinä tökkii. Eikä ole eka kerta. En ymmärrä mikä siinä on. Ihan sama!

Eilen oli tullut mun uusi käsilaukku ja omenakello.♥ Laukku on ihana ja kello tosi söpö. On mukavaa laittaa uusi lompakko uuteen käsilaukkuun :) Kuvia sitte joskus...

Tässä yks mun etukäteen miettimistä aiheista: Elämänlaadun parantaminen!

Eikö ole aika iso juttu! Ihan oikeasti olen siihen taas viime aikoina panostanut oikein kunnolla. Jokaisella siihen kuuluu tietysti itselle ne tärkeät asiat, eikä ole oikeanlaista listaa, vaikka mun listani on kyllä varmasti oikeampi kuin muiden, mikäli niiden listat mun listoista poikkeaa ;)

Mun muutostyölistalla on:
* autoilu
* ruoka
* työ
* liikunta
* kiire

Ja näille niitä muutosjuttuja on suunnitteilla/tekeillä/tehty:
* autosta luopuminen (tapahtuu tämän kuun lopussa!)
* entistä enemmän panosta tuoreeseen ja ravintorikkaaseen ruokaan kevyttuotteiden, vehnäjauhojen ja sokereiden kustannuksella (noi luonnottomat kevyttuotteet tekee kyllä taas tuloaan, kun olen semmonen mussuttajapossu)
* kuumeisesti pähkäilen, miten tästä työkurimuksesta pääsis, eikä siihen oikein ole mitään kovin toimivaa ratkaisua. Olen kuitenkin omaa ahneuttani saanut kukistettua sen verran, että pidän kaksi palkatonta vapaapäivää kuukaudessa. Eihän se paljoa ole, mutta ihan hirveästi kuitenkin :)
* entisenä sohvaperunana mun oli hyvin hankalaa kuvitella, että saisin itseäni liikkeelle, mutta toisin siinä kävi. Kyse ei ole siitä, että olisin erityisen laiska. En vain pidä liikkumisesta sen itsensä vuoksi. Mutta asioiden hoitaminen liikkuen on minun juttuni. Mieluusti kävelen portaat hissin sijaan jne. Ja nyt poljen 30 km päivässä töihin ja takas. Ja harrastan kuntonyrkkeilyä pitääkseni selkäni kunnossa. Ja se on ratsastuksen tavoin niin hauskaa, ettei se tunnu liikunnalta.
* hidastaminen on mulla ollut sellanen ikuisuusprojekti. En usko, että musta koskaan tulee sellasta tasasen rauhallista ihmeihmistä, mutta yrittää aina voi. Aamuisin syön kuitenkin aamupalani aivan kaikessa rauhassa ja työmatkallekkin jätän riittävästi aikaa, ettei tarvitse polkea verenmaku suussa. Kyllä nekin on mun mielestä parantanut mun päiviäni. Mutta kyllä mulle viikonlopuiks kerääntyy todella paljon hoidettavia hommia, joita en viikolla ennätä kaikkien kiireitteni takia hoitaa loppuun. Lapsiinkin olis hienoa taas panostaa, mutta ku...

Mutta siis mun pointti on se, että myös itse matkasta täytyy pystyä nauttimaan, eikä vaan tähdätä siihen määränpäähän. Tehdä niitä asioita mistä sinulle tulee hyvä olo. Välillä ehkä joutuu tekemään asioita, joista kaikki ei tykkää, mutta tämä on sinun elämäsi. Tai siis tämähän on minun elämäni ja tuo toinen on sinun...ymmärsit varmaan.

Panosta itseesi ja nauti elämästäsi!

♥ Raisa