Vitsi, ei kai mulla mitään ole.
Eilen olin nyrkkeilemässä ja se oli ihanaa. Tälle päivälle ei ole mitään merkintöjä. Ihanaa! Mennään kait kirjastoon. Lapsetkin menee isälleen.
Mun painossa on joku kumma juttu. Se vaan nousee vaikka pitäis laskea. Naama on aamuisin kyllä sen verran puffy, että nestettä on melkoisesti, mutta silti. Ei sen nousta pitäis. Ehkä ne onkin ne lihakset mitkä siellä painaa...varmaan.
Kirjotin Chrisille eilen Kiitos -kirjeen. Kirjasin siihen asioita, joista olen hänelle kiitollinen. Siltä melkein pääs itku kun se sitä luki. Ehkä tollasia asioita vois tehdä useamminkin.
Tänään pyöräillessä mietin, että vois kirjoittaa itsestään paperille. Ihan vaan lista siitä mitä mä olen. Se vois olla hauskaa.
Oikeasti olen ihan mukava ihminen, kunhan minut oppii tuntemaan. Enkä mä koko aikaa pyöräile keskisormi pystyssä. Vaikka tosi vittumainen olenkin. Nyt mulla vaan on semmonen oman navan ympärillä pyöriväinen kausi meneillään. Ja hyvä niin. Mä oon usein töissäkin hissun kissun tietyille ihmisille, kun jotain. Nyt en jaksa keskittyä muihin niin paljoa. Kun itsessäkin on vaikka muille jakaa.
Eikä mulla vieläkään mitään kuvia ole.
Silti olen monessa muussa asiassa ahkera. Heip!
R
Vegaanina oloa tässä ei-vegaanisessa maailmassa, äityttä, korujen tekoa, yritystä, leipomista, pupuja, koiria, tatuointeja, vaimoutta, skräppäämistä, mielen notkahduksia - siitä tässä on kyse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti