Niin, siis eilen katsottiin (toistamiseen) uuh...Blue Lavender? eiii...Blue (mielessäni näen miten Saraa naurattaa kun en taaskaan muista elokuvan nimeä ;) ok, lunttasin Blue Valentine -elokuva. Siinä yksi tarina etenee kahta vauhtia, tai siis samalla kun tarina etenee kohti loppuaan näytetään aika ajoin pätkiä tarinan alusta. Siinä on siis pari, jonka liitto on ihan ponneton ja täysin elähtänyt. Ja sit samalla näytetään sitä, kuinka ne ovat rakastuneet ja olleet ihan "head over heels" ja jotenkin vielä niin, että katsojalle välittyi niistä kuva ihan aidosti oikeesti tosirakastuneina. (no aika helppoo ainakin sille misukalle, kun vastanäyttelijänä on Ryan Gosling).
Ihan sama juttu, tai siis tietenkin ihan eri juttu, mutta jotenkin kuitenkin saman kaltainen, on kun ihminen saa lapsen. Se on niin käsittämätöntä, niin ihan koko maailma keskittyy siihen lapseen, ainakin äidin mielestä. Ja tämä on tietenkin markkinamiehille myös oiva rako tarjota juuri sitä "kaikkein parasta". Mut sit ne vauvat kasvaa, niille tulee ensimmäinen uhmaikä, ei tää nyt ehkä sit ollutkaan ihan niin kivaa. Eikä kukaan jaksa enää edes ihastella sun sottasta lastas. Ja sit niistä perkeleistä tulee vielä murrosikäsiä, sun maailman napa alkaakin kutsumaan sua ämmäks ja vielä jos oikein huonosti käy alkaa käyttämään huumeita, pöllii sun rahas ja korus ja joutuu vielä vankilaankin. Ihan kiva joo.
 |
| Napsukakin on ihan kulahtanut. |
Vaikkakin olen kyllä ihan tyytyväinen meidän suhteeseen ja mun lapsiinikin :) Mutta kun arkiset asiat on välillä vaan niin...arkisia. Tahtoo jännitettä!
Eipä tässä sit kait muuta. Melkoinen leipomusurakka edessä. Ent iedä miksi, mutta olen laatinut huomiselle melko työlään menun. Voipi olla että siitä osa karsiutuu ihan puhtaan ajanpuutteen vuoksi pois. Huomenna juhlitaan siis sitä, etten ole enää 28 v, vaan ihan jotain muuta...
Eilen iltapäivällä sain muuten vihdoin ja viimein ensimmäisen kuukuppipussin onnistumaan niin, että voin pistää sen myyntiin. Aika monta yritystä se kyllä vaati. En ymmärrä mikä vuoritetusta naruilla suljettavasta pussista tekee niin saamarin haastavan, mutta joku siinä on. Olen ihan superonnellinen, että sain sen lopulta onnistumaan. Vaikkakin joudun osan ompelemaan käsin! Illalla sitten vielä painoin kankaisiin "Tampons are for pussies" tekstiä. Melkein kaikki onnistui :) Ne täystyis tänään vielä kiinnittää ja sit jossain vaiheessa ommella ja sit saan ne hienoudet ladattua Etsyyn! Jee!!
Eilen kävi hassu juttu. Olin facebookissa ja törmäsin Junie Moonin päivitykseen, jossa ne kaupitteli uusinta Blytheä. Mulla ei ollut pienintäkään aikomustaa ostaa yhtään nukkea enää. En ole niille suonut kovin montaa ajatustakaan viime aikoina. Ja hop! Minä tilasin sen. Mutta taas enempi "sijoitusmielessä". Noitten nukkien kanssa on usein siis niin, että jos sellaisen saa ostettua normikaupan hintaan, niin jälkeenpäin siitä poikkeuksetta saa ainakin omansa takaisin, ja joissain tapauksissa voi jopa tehdä hyvät rahat myymällä oikein halutun nuken jälkimarkkinoilla, sit kun se on virallisesti jo loppuunmyyty. Mua on kyllä aina harmittanut tollaset "keinottelijat", mutta nyt musta on itsestä tulossa samanmoinen. Totta puhuakseni mä en ole yhtään varma tulenko mä koskaan noita "sijoitusnukkejani" myymään. (mä kuitenkin tykkään niistä aikas paljon, ja tällä uudella on vielä sydämenmuotoiset aurinkolasit. mut näistä ei saa puhua, ainkaaan c:lle)
Sitten on kuulkaa/katsokaa vielä muutama valokuva niistä koruista, joista mainitsin eilen?
 |
| Riipuksilla hintaa 8-12 €, jos joku sieltä nousi ylitse muiden ja on pakko saada. |
 |
| Rintakorut (kaksi yläreunassa olevaa kissaa) 8 euroa. Orava myyty. |
|
xoxo,
Raisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti